Inflaatio ja asuntolaina

[Väsähtänyt]

Moi.
Miten tämä nyt pitäisi käsittää?

Siis, inflaatio tarkoittaa seuraavaa(ko?):
-jos mars patukka maksaa vuonna 2022 1 euron, niin kun inflaatioprosentti kasvaa, sanotaanko
vaikka 5% vuonna 2022, niin vuoden 2022 lopussa on mars patukan hinta 1.05 euroa? Eli,
jos on ostanut alkuvuonna mars patukan, voittaa viisi senttiä sijoituksessaan, olenko oikeassa että inflaatio menee näin? Rahalla saa vähemmän, euron kolikko ei riitä enää kauppiaalle että saa sokerinsa.

Eikös tämä ole hyvä uutinen asuntolainan jo ottaneille, kun ajatellaan että jos on ostanut asunnon hintaan 100 000euroa, ja siitä on lainapallo jalassa 20vuotta, niin jos inflaatio vähentää rahan arvoa, ja tuotteet täten kallistuvat, niin on saanut mahdollisesti tuntuvankin paljon halvemmalla asuntonsa koska lainan määrä ei muutu.
Eikä vain?

Vai onko tässä jokin juttu, että inflaatio ei koske asuntoja, tai asuntojen arvo LASKEE inflaation takia, tai jotain??

Yleisesti olen käsittänyt, että inflaatio nyt johtuu pandemiatilanteesta, ynnämuusta ikävästä maailmalla, joka tekee tuotteiden valmistamisemsta kalliimpaa noin lyhyesti sanottuna.

 

[Arttu.]

Moi.
Miten tämä nyt pitäisi käsittää?

Siis, inflaatio tarkoittaa seuraavaa(ko?):
-jos mars patukka maksaa vuonna 2022 1 euron, niin kun inflaatioprosentti kasvaa, sanotaanko
vaikka 5% vuonna 2022, niin vuoden 2022 lopussa on mars patukan hinta 1.05 euroa? Eli,
jos on ostanut alkuvuonna mars patukan, voittaa viisi senttiä sijoituksessaan, olenko oikeassa että inflaatio menee näin? Rahalla saa vähemmän, euron kolikko ei riitä enää kauppiaalle että saa sokerinsa.

Eikös tämä ole hyvä uutinen asuntolainan jo ottaneille, kun ajatellaan että jos on ostanut asunnon hintaan 100 000euroa, ja siitä on lainapallo jalassa 20vuotta, niin jos inflaatio vähentää rahan arvoa, ja tuotteet täten kallistuvat, niin on saanut mahdollisesti tuntuvankin paljon halvemmalla asuntonsa koska lainan määrä ei muutu.
Eikä vain?

Vai onko tässä jokin juttu, että inflaatio ei koske asuntoja, tai asuntojen arvo LASKEE inflaation takia, tai jotain??

Yleisesti olen käsittänyt, että inflaatio nyt johtuu pandemiatilanteesta, ynnämuusta ikävästä maailmalla, joka tekee tuotteiden valmistamisemsta kalliimpaa noin lyhyesti sanottuna.

Oikeilla jäljillä olet, MUTTA jos inflaatio nousee raikkaasti kuten yhdysvalloissa tällä hetkellä tekee joudutaan korkoja nostamaan mikä taas heijastuu jollain aikavälillä myös asuntolainojen korkoihin. Jokainen voi laskee paljonko esim naurettava 2% korko tekee kuukausittain puolen miljoonan lainassa.

 

[Arttu.]

Yleisesti olen käsittänyt, että inflaatio nyt johtuu pandemiatilanteesta, ynnämuusta ikävästä maailmalla, joka tekee tuotteiden valmistamisemsta kalliimpaa noin lyhyesti sanottuna.

Päinvastoin jos maailmalla tapahtuisi jotain "ikävää" laskisi se ihmisten ostovoimaa ja inflaatio päinvastoin laskisi. Voisi mennä jopa negatiiviseksi.
Vuosi elettiin enemmän ja vähemmän maailmanlaajuisessa lock downissa jolloin ei kulutettu rahaa mihinkään. Kun maailma aukesi ja ihmiset alkoivat kuluttaa säästynyttä rahaa nosti se tuotteiden hintoja (kysyntä/tarjonta).
Esim. lautatavaran teko ei maksa suomessa yhtään enempää nyt kuin ennen pandemiaa mutta kysyntä on maailmanlaajuisesti nyt niin kovaa että hintoja on voitu nostaa 50% ja kauppa käy silti ennätystahtiin. Luonnollisesti kun rakennusbuumi tämän vuoden aikana loppuu alkavat rakennustarvikkeidenkin hinnat taas laskea.

 

[Rantapallo]

70-luvulla inflaatio söi asuntolainoja, koska palkkojen korotukset oli inflaatiota isompia. Tästä on monelle jäänyt päähän se että inflaatio syö lainat, tarvii se kaveriksi silloin isommat palkankorotukset.

Puskeeko nyt sitten tilannetta että inflaatio nousee ja kohta myös korot. Kuitenkin reaalitulot ei kasva ihmisillä.
Samaan aikaan voisi siis kallistua ruoka,energia, eläminen ylipäätään ja lainojen korot.
Palkkojen nousu olisi sitten tätä alhaisempaa.

 

[Arttu.]

70-luvulla inflaatio söi asuntolainoja, koska palkkojen korotukset oli inflaatiota isompia. Tästä on monelle jäänyt päähän se että inflaatio syö lainat, tarvii se kaveriksi silloin isommat palkankorotukset.

Puskeeko nyt sitten tilannetta että inflaatio nousee ja kohta myös korot. Kuitenkin reaalitulot ei kasva ihmisillä.
Samaan aikaan voisi siis kallistua ruoka,energia, eläminen ylipäätään ja lainojen korot.
Palkkojen nousu olisi sitten tätä alhaisempaa.

Inflaation ja korkojen yhtäaikainen nousu olisi totaalista myrkkyä tälle kansalle, jonka "omaisuus" on pääosin kiinni velkaisessa talossa ja pihalla seisovissa kahdessa kauppakassissa.

 

[Rantapallo]

Inflaation ja korkojen yhtäaikainen nousu olisi totaalista myrkkyä tälle kansalle, jonka "omaisuus" on pääosin kiinni velkaisessa talossa ja pihalla seisovissa kahdessa kauppakassissa.

Inflaatio ilman korkojen nousua sulattaa tileillä makaavat säästöt. Eikös niitä suomalaisilla ole melkotavalla.
Mikäli korot ei lähde nousemaan niin miksi lainata rahaa jollekkin kun sen arvo sulaa lainan maksuaikana.

 

[Väsähtänyt]

öhh.
pidin itsestäänselvyytenä, että korot nousee asuntolainoissa inflaation noustessa.
nyt täällä on keskustelua siitä.

toivottavasti ne blokkais toinen toisensa, eli että asuntojen hinta nousis koska euron arvo pienentyisi, ja saisi palkankorotuksen inflaation vuoksi, ja sitten se välttämätön paha tulisi, eli asuntolainojen koron nousu.

riskinähän on, että asuntojen arvo ei nouse, jos korot nousevat asuntolainoissa. koska jos ihmiset ostaa vähemmän asuntoja sit

 

[mskomu]

Riippuu vähän, mikä inflaatiota aiheuttaa. Lisäksi politiikka yleisesti on aika arvaamatonta, joten kovin varma ei kannata olla mistään.

Ymmärtääkseni viime vuosisadalla inflaatio aiheutui pitkälti siitä, että työvoiman koko, työn tuottavuus, elintaso ja talous nousivat, joka kuumensi markkinoita ja synnytti inflaatiota, jota hillittiin korkoja nostamalla. Kun em. ei enää päde, niin vastaavaa inflaatiota ei tule, vrt. Japani viimeiset 30v.

Nyt inflaatiota on aiheuttanut pääasiassa kysynnän siirtyminen palveluista tuotteisiin sekä tuotanto-ongelmat, jotks ovat molemmat koronan seurausta. Lisäksi energian hinta on noussut rajusti, joka on ollut pitkälti poliittisa. Eli fossiilisiin on ali-investoitu ja ydinvoimaa ajettu alas. Näitä ilmiöitä korkojennosto ei oikein negatoi. Toki tässä on sitten potentiaalisesti suuri ongelma, koska korkojennosto ei siten välttämättä hillitsisi niin inflaatiota, joka voisi ajaa rajumpiin koronnostoihin.

 

[Väsähtänyt]

nih,
luulen että tässä käy silleen, että kaikki menee +/- 0. Jotain nousee, toisaalla laskee, ja tilipussissa ja saatavassa materiassa se tuntuu +/-0 niinkun ennenkin.

 

[mskomu]

Lompakossa se kyllä tuntuu heikentyneenä ostovoimana. Inflaatiohan on tavallaan piilovero.

Sanotaan, että inflaatio nostaa tuotteiden hintoja 5 %, mutta palkkakuluja nostetaan samat 5 % (ei varmaan nosteta noin paljoa tosin). Tulovero on progressiivinen, joten riippuen vähän tuloluokasta, tuosta 5 %:sta jää työnantajan sivukulujen ja tuloverojen jälkeen työntekijälle 2-3 %, eli ostovoima heikentyi erotuksen verran. Toki enemmän, jos palkkakuluja korotettiin vain vähemmän. Valtio hyötyy tästä, koska saavat enemmän verotuloja myös "ostovoimaan" sidottuja.

Entä sitten, jos sattuu omistamaan jotain? Oletetaan vaikka, että on ostanut 100k edestä metsää. Rahan arvo laskee 5 %, joten jos metsän arvo pysyy samana, niin sen hinta on nyt 105k. Jos meinaa tuon joskus myydä, niin hinnannoususta maksetaan vero, eli vajaa 2k menee veroihin. Eli valtio hyötyy tässäkin tapauksessa, kun kansalaisten omaisuudesta osa otetaan pois veroina ilman, että veroja on jouduttu korottamaan.

Sitten, kun vielä mietitään, että inflaatio ilman koronnostoja on edullista velallisille ja mitkä ovat velkaantuneimmat tahot? Eli inflaatio yhdistettynä negatiivisiin reaalikorkoihin (= korkotaso < inflaatio) on valtiolle kolmella tapaa edullinen. Tämän takia en usko, että motivaatio tehdä asialle jotain on aika laiskaa.

Eniten tästä kärsii tietty palkkatuloilla elävät, joilla ei ole kiinteää omaisuutta, mutta hittiä ottavat kyllä kaikki muutkin. Omistusasunto järkeväll paikalla on aika hyvä suoja, koska sen arvonnoususta ei joudu edes maksamaan veroja.

 

[J.Jake]

Vaikka 70 ja 80-luvulla inflaatio söikin lainat nimenomaan palkkojen nousun kautta niin silti työväen ostovoima pääsääntöisesti laski.
Tää on aina tätäkiertokulkua,
S ja K ryhmät odottaa työmarkkinakierrokset loppuun ja nostaa hintojaan sit siihen liittyen.

Maailman tilanteesta sen verran että 2008 alkaneesta ja ainakin 10v jatkuneesta taantumasta huolimatta täkäläiset hinnat ei pudonneet yhtään mihinkään. Poislukien bensa joka nyt nousee ja laskee aina minkä mukaan milloinkin.
Yleensä nousee kolmesti ja laskee kahdesti…

 

[mskomu]

Vaikka 70 ja 80-luvulla inflaatio söikin lainat nimenomaan palkkojen nousun kautta niin silti työväen ostovoima pääsääntöisesti laski.

Tähän kaipaisin lähdettä tai perusteluja. Toki ostovoiman mittaaminen varsinkin pitkän ajan yli on hieman tulkinnanvaraista teknologisen kehityksen takia.

Joka tapauksessa 40-50v sitten ruokakaupan valikoima ja tuotteiden laatu oli ehkä viidennes nykyisestä, jos sitäkään. Varsinkaan talvella tuoreiden kasvisten, saati hedelmien, saatavuutta kuvannee huono, ellei olematon. Kodin viihde-elektroniikka oli todella kallista. Telkkarit, stereot, pesukoneet ymv. eivät todellakaan irronneet millään mediaaniviikkopalkalla (mediaanipalkka Suomessa vajaa 3k, eli sanotaan, että 500e/viikko ja tuolla saa jo kaikenlaista). Matkustaminen oli ihan saakelin kallista ja vaihtoehdot vähissä. Ja nämä ovat kaikki sellaisia asioita, jotka ovat parantuneet tasaisesti ja hiljalleen ajan yli.

Kesämökit ymv. olivat varmaan halvempia, mutta toisaalta lainan hinta oli ihan toista, niin ei niihinkään ihan niin helposti päässyt käsiksi, mitä nykyään annetaan ymmärtää. Joka tapauksessa reaaliomaisuuden hinta suhteessa palkkoihin on noussut. Pääasiallisesti, koska tuottovaateet ovat laskeneet.

Mun järjen mukaan ostovoiman nousua on kasvattanut se, että koska asiat valmistetaan halvan kustannustason maissa, niin suomalainen duunari saa tunnin palkalla neljä tuntia vietnamilaisen duunarin työn hedelmiä. Vrt. n. 20min edestä suomalaisen duunarin työtä, koska verokiila ja ilman verojakin suhde olisi vain 1:1. Jos ja kun globalisaatio tasaa elintasoja, niin mentäisiin varmaan hiljalleen kohti heikompaa ostovoimaa, koska jos vietnamilaisten palkat 2-kertaistuu, niin pesukoneiden hinnat nousee. Tai no niiden valmistus siirtyy jonnekin muualle, mutta lopulta sielläkin nousee palkat, mutta tapahtuneeko tämä vielä meidän eliniän aikana, mahdotonta sanoa.

Toisaalta automatisaatio ja robotiikka varmaan tekevät sen, että valmistettavien tuotteiden hinnat pysyvät jatkossakin halpoina, mutta palvelut kallistuvat. Eli 70-luvulla ihmisillä oli suhteessa enemmän varaa käyttää räätäliä tai käydä parturissa, kuin ostaa televisioita. Tämä suunta jatkunee tulevaisuudessa. Sinällään mielenkiintoista, mutta hyödytöntä pohdiskelua.

 

[J.Jake]

Tähän kaipaisin lähdettä tai perusteluja. Toki ostovoiman mittaaminen varsinkin pitkän ajan yli on hieman tulkinnanvaraista teknologisen kehityksen takia.

Yläasteen yhteiskuntaopetteja noin totesi.
” Vaikka palkat nousevat kokoajan niin inflaatio on korkeampi, kuin keskimääräinen palkankorotus. Näin ollen ostovoima laskee.
Asuntolaina taas on kiinteä summa joka yksinkertaisesti muuttuu pienemmäksi suhteessa kaikkeen muuhun”

Lainais ei ole kyllä aivan suora. Tästä kuitenkin on hetki aikaa…

Muusta olen samaa mieltä. Viihde elektroniikka jne on halvempaa kuin koskaan.
Faija vertaa aina bensan 50p/litra hintaa sen aikaisiin palkkoihin. 60/70-taitteessa. Varmasti saat nykyään enemmän.
Ennen ostettiin kämppä ja se maksettiin pois. Nyt on pääkaupunkiseudulla jo tilanne että 5h perheasuntoa ei välttämättä saa edes maksettua.
Vaikea noita on vertailla.

 

[doownek]

Usein miettinyt että miten ihmisillä on ollut varaa kesämökkeihin joskus ennen?
Kun tuntuu että niitä oli yhdellä sun toisella, vai onko tämä vain joku luulo minulla?

 

[Väsähtänyt]

Usein miettinyt että miten ihmisillä on ollut varaa kesämökkeihin joskus ennen?
Kun tuntuu että niitä oli yhdellä sun toisella, vai onko tämä vain joku luulo minulla?

no jos 25 vuotiaana ostat asunnon, ja se on maksettu 55 vuotiaana, kerkii kai siinä lainaa vielä ottaa mökkiinkin? Tai sitten lainat rinnan, mökissä vaan pienempi laina.
Toki, voi olla että perus pulliaisen asuntolaina ei sitten ole sieltä kampista olevaan asuntolainaan tässä esimerkissä. Vaan jossain ehkä espoossa tai klaukkalassa olevaan asuntoon.

 

[J.Jake]

Usein miettinyt että miten ihmisillä on ollut varaa kesämökkeihin joskus ennen?
Kun tuntuu että niitä oli yhdellä sun toisella, vai onko tämä vain joku luulo minulla?

Ainakin tontit on ollu moninkertaisesti halvempia. Pari sukupolvea taaksepäin ja ne mökit rakennettiin itse. Paikallinen yhteisö piti tarvittavista hommista talvella huolta jne.

 

[Arttu.]

Ainakin tontit on ollu moninkertaisesti halvempia. Pari sukupolvea taaksepäin ja ne mökit rakennettiin itse. Paikallinen yhteisö piti tarvittavista hommista talvella huolta jne.

Joo puutavara haettiin omasta mettästä, sahautettiin kylän sahurilla ja miehis naputettiin kasaan. Näin maalla osin vieläkin toimitaan mutta huomattavasti harvemmin. Ja 70-80-luvulla mökit oli mökkejä eikä huviloita, kuten nykyään. 90-luvulla taisi tulla sitten enemmän muotiin valmis hirsipaketit ja varustelutaso alkoi nousta.

 

[doownek]

Onhan se totta että monet 60-70 luvulla tehdyt mökit on aika pieniä ja yksinkertaisia mutta on niitä paljon ihan talostakin meneviä silloin tehtyjä.
Metsä on aina ollut arvokasta ja ei niillä tavallisilla tonteilla ole uunipuita enempää ollut puuta, osalla ehkä mutta ei kaikilla.
Itse silloin tehty enempi ja muistan kun ukki teki mökkiä itselleen, se saakeli teki käsin tienkin ja rautakangella mummon kanssa repi kivet ja kannot pois. Olin aika usein siellä ja kun erehdyin valittamaan tekemisen puutetta niin laittoi oikomaan kieroja nauloja mitkä oli ties mistä kaivanut.

 

[J.Jake]

Onhan se totta että monet 60-70 luvulla tehdyt mökit on aika pieniä ja yksinkertaisia mutta on niitä paljon ihan talostakin meneviä silloin tehtyjä.
Metsä on aina ollut arvokasta ja ei niillä tavallisilla tonteilla ole uunipuita enempää ollut puuta, osalla ehkä mutta ei kaikilla.
Itse silloin tehty enempi ja muistan kun ukki teki mökkiä itselleen, se saakeli teki käsin tienkin ja rautakangella mummon kanssa repi kivet ja kannot pois. Olin aika usein siellä ja kun erehdyin valittamaan tekemisen puutetta niin laittoi oikomaan kieroja nauloja mitkä oli ties mistä kaivanut.

Metsä on ollu ja on arvokasta.
Varmaan monella on ollutkin talousmetsiä ja maita mutta ne on aikoja sit myyty, silloin hyvällä hinnalla.
Ei silti mitään nykyarvoon verrattavaa.
Mutta kyllä minunkin tuttavapiiriin on järvenrantamökkejä periytynyt.
Ei niihin tontteihin olisi työläisellä mitään asiaa nykypäivänä.

Toisaalta järviä tässä maassa on niin älyttömästi että jos jonkun kinttupolun päähän aloit joskus mustavalkoiseen aikaan rakentamaan niin ei tosiaan ole varmasti tarvinut kummoisia maksaa.
Piirit on ollu Helsinkiä lukuunottamatta todella pienet, eikä kovin isot sielläkään.

Saatana saunat rakennettiin järven päälle, ei edes rantaan. Mökin terassilta pystyi vauhdilla hyppäämään veteen.
Eihän tollaisia ole enää saanut 25 vuoteen edes tehdä.