Ilman lisäravinteita treenaavat

[pumphang]

Noh noi hitaat ja noppeet hiilarit on ihan tieteellistä faktaa - eikä mutuilua

 

[erttuli]

Voihan sitä karkkia syödä kaloreiksi jos haluaa mutta ravintoarvo pyöree nolla. Minä ainakin syön mieluummin kaloreita ruuasta mitä ei ole tehtaalla jostain sokerista ja väriaineista kasattu. Saman määrän kaloreita mitä karkkipussista saa kun vedät pakastevihanneksia ja vaikka lasi maitoa ja öljyä sekaan.. ja voi saada jopa jotain vitamiineja samalla. Eikä tule samanlaista insuliinipiikkiä kun jos kroppaan isketään 300g namusia. Mutta eipä mulla tee karkkia mieli oikeen ikinä muutenkaan.

 

[Bronzzi]

Noh noi hitaat ja noppeet hiilarit on ihan tieteellistä faktaa - eikä mutuilua

Niin, mutta mitä väliä sillä on kumpaa syö?

- - - Updated - - -

Voihan sitä karkkia syödä kaloreiksi jos haluaa mutta ravintoarvo pyöree nolla. Minä ainakin syön mieluummin kaloreita ruuasta mitä ei ole tehtaalla jostain sokerista ja väriaineista kasattu. Saman määrän kaloreita mitä karkkipussista saa kun vedät pakastevihanneksia ja vaikka lasi maitoa ja öljyä sekaan.. ja voi saada jopa jotain vitamiineja samalla. Eikä tule samanlaista insuliinipiikkiä kun jos kroppaan isketään 300g namusia. Mutta eipä mulla tee karkkia mieli oikeen ikinä muutenkaan.

Tässä nyt oli kyse nimenomaann siitä kun saadaan myös vitamiinit, kuidut, proteiinit ja rasvat myös täyteen. Kalorit toki voivast olla samat vihannes-maito-öljy kombossa mutta makrot eivät

 

[Unorthodox85]

Jos saat kaikki päivän makro- ja mikroravinteesi ( eli proteiinin ja rasvan ) täyteen kuidun lisäksi, voit vallan mainiosti syödä karkkia hiilareiksi. Niitä ''hyviä'' hiilareita ( tumma pasta, -riisi) suositellaan vain sen takia koska ne tuottavat ''hidasta'' ja pitkäkestoista energiaa, (myös hyvin yksilöllistä) Itse ainakaan en huomaa mitään eroa jos syön esim. 1000 kcal tummaa pastaa verrattuna samaan kalorimäärään irtokarkkeja, energian/jaksavuuden suhteen. Ja varsinkin kun suoritan syömiset IF tyyliin, niin on ihan sama jos viimeisellä aterialla klo 22 juuri ennen nukkumaan menoa syön sen pussin karkkia verrattuna esim pastaan. En tarvitse silloin mitään ''pitkäkestoista'' energiaa.
Joillakin täysjyvä tuotteet pitävät paremmin nälkää kuin esim. murot ja karkit, ja tämän takia ihmiset suosivat niitä. Itse, kuten jo sanoin, olen huomannut että murot/karkit pitävät yhtä hyvin nälkää kuin esim. tumma riisi joten popsin niitä mieluummin.

Oikeesti? Mee pois.

 

[Bronzzi]

Oikeesti? Mee pois.

Miksei saa esittää toisia mielipiteitä asiaan liittyen? Proteiinissa ja rasvoissa on eroja imeytymismäärän suhteen, mutta hiilarit ovat kaikki kuitenkin loppujen lopuksi sokeria, ja on totta että ''hitaat'' hiilarit pitävät veren sokerin nousun ja laskun maltillisena sokeriin verrattuna, mutta jos itse et huomaa eroa niin miksi välittäisit syödä pelkkiä ''hitaita''?

 

[Unorthodox85]

Miksei saa esittää toisia mielipiteitä asiaan liittyen? Proteiinissa ja rasvoissa on eroja imeytymismäärän suhteen, mutta hiilarit ovat kaikki kuitenkin loppujen lopuksi sokeria, ja on totta että ''hitaat'' hiilarit pitävät veren sokerin nousun ja laskun maltillisena sokeriin verrattuna, mutta jos itse et huomaa eroa niin miksi välittäisit syödä pelkkiä ''hitaita''?

Avainsanat insuliini, ylikompensaatio, hypoglykemia. Syö toki 1000kcal karkkeja iltapalaksi jos siltä tuntuu mut kylkiin se menee ja lopputuloksena alhaisempi verensokeri kun mistä lähdettiin.

 

[beginner]

Tässä nyt oli kyse nimenomaann siitä kun saadaan myös vitamiinit, kuidut, proteiinit ja rasvat myös täyteen.

Eikö pointti ole mielestäsi siinä, että niitä yleensä ei saada täyteen, jos syödään 1000kcal karkkia?

 

[The Monkey]

Eikö pointti ole mielestäsi siinä, että niitä yleensä ei saada täyteen, jos syödään 1000kcal karkkia?

No niinpä. Tuota epäselvästi itsekin tuolla sanoin :D Että kyllähän teoriassa voi karkkia syödä mielin määrin mutta käytännössä ei perus pertti eikä varmaan hifi hannukaan saa täyteen noita muita aineita jos syö sokeria isoja annoksia. Paitsi ehkä jos ollaan jollain sikabulkilla, jossa ei oo rasvankertymisellä väliä, ja sekös vasta terveellistä onkin.

 

[JTH]

Jos d vitaminia ja vihreää teetä ei lasketa niin ilman lisiä mennään. En koe että niistä on pätkääkään hyötyä, proteiinia saa niin helposti tarpeeksi ilmankin turhia lisiä. Varsinkin painoa pudotellessa, esimerkiksi treenin jälkeen ei kauan tarvitse miettiä että imailenko jonkun esanssisen proteiinilirun vai odotanko hetken ja syön sitten isomman annoksen safkaa himassa.

 

[Bronzzi]

Eikö pointti ole mielestäsi siinä, että niitä yleensä ei saada täyteen, jos syödään 1000kcal karkkia?

No, minä ainakin saan. Tällä hetkellä 3900-4000 kaloria päivässä. Kyllä siihen mahtuu 1000kcal karkkia ja silti kaikkea mikroravinteellistesti rikasta ja kuitupitoista.

 

[beginner]

No, minä ainakin saan. Tällä hetkellä 3900-4000 kaloria päivässä. Kyllä siihen mahtuu 1000kcal karkkia ja silti kaikkea mikroravinteellistesti rikasta ja kuitupitoista.

Onko tuossa paljonkin yli kulutuksen?

Joka tapauksessa annat nyt ymmärtää, ettet muka tajua hyvien ja huonojen hiilarien eroa, vaikka tiedostat kuitujen sekä mikroravintoaineiden (joita saa hiilarinlähteistä) merkityksen. Ei se hiilari itsessään ole kaikki kaikessa, vaan se mitä sen mukana tulee.

 

[Bronzzi]

Onko tuossa paljonkin yli kulutuksen?

Joka tapauksessa annat nyt ymmärtää, ettet muka tajua hyvien ja huonojen hiilarien eroa, vaikka tiedostat kuitujen sekä mikroravintoaineiden (joita saa hiilarinlähteistä) merkityksen. Ei se hiilari itsessään ole kaikki kaikessa, vaan se mitä sen mukana tulee.

Noin 300-400kcal yli kulutuksen. Painoa tulee n. 1kg per 2kk. Ymmärrän ymmärrän, mutta yritin vain selittää että kun ollaan saatu tai saadaan mikrot ja makrot hyvin täyteen ''terveellisistä'' lähteistä voi hyvin syödä karkkia kuten minä

 

[Unorthodox85]

Noin 300-400kcal yli kulutuksen. Painoa tulee n. 1kg per 2kk. Ymmärrän ymmärrän, mutta yritin vain selittää että kun ollaan saatu tai saadaan mikrot ja makrot hyvin täyteen ''terveellisistä'' lähteistä voi hyvin syödä karkkia kuten minä

Kyllä, varmasti voi syödä ja tuskin kenenkään venettä kaataa silloin tällöin nautittuna. Onko se optimaalista tai aivan sama kuin söisi pitkäketjuisia hiilareita? Ei todellakaan.

 

[pumphang]

Etkä edes yrittänyt selittää vaan kumosit tieteellisen faktan hyvistä ja huonoista hiilareista trololol

 

[Mentzori]

Avainsanat insuliini, ylikompensaatio, hypoglykemia. Syö toki 1000kcal karkkeja iltapalaksi jos siltä tuntuu mut kylkiin se menee ja lopputuloksena alhaisempi verensokeri kun mistä lähdettiin.

Yleinen harhaluulo että nopeat hiilihydraatit muka lihottaisivat enemmän kuin hitaat.

Jos syöt esimerkiksi aterian joka sisältää vaikka 40g P 60g H 20g R niin ero insuliinipiikissä on lähes olematon oli ne hiilarit sitten nopeita tai hitaita.
Tuon lihomisen nopeuden määrittää ainoastaan kalori ylijäämä eikä hiilihydraattien imeytymis nopeus.

Nopeat hiilihydraatit kun eivät vaikuta lihaksen kasvuun mitenkään negatiivisesti -> lihasmassan osuus nousevasta painosta on sama söi sitten niitä nopeita tai hitaita hiilareita.

Eli jos syöt vaikka 250 + kcal yli kulutuksen päivässä niin lihaskasvuun menee siitä tietty määrä kaloreita ja siitä ylijäämä läskiksi.
nopeat hiilarit eivät vaikuta tuohon lihaskasvuun menevien kaloreiden osuuteen mitenkään, joten rasvaakaan ei voi kertyä sen enempää söi sitten hitaita tai nopeita hiilareita.

Ja viellä loppuun että insuliini auttaa myös lihaskasvussa eikä pelkästään läskien kasvatuksessa.

 

[kormyniska]

Hammaspeikko vie kaikki hampaat jos syö karkkia...

Tyhmää tästä on vääntää. Jokainen voi syödä mitä haluaa, varsinkin jos homma toimii.

 

[Bronzzi]

Yleinen harhaluulo että nopeat hiilihydraatit muka lihottaisivat enemmän kuin hitaat.

Jos syöt esimerkiksi aterian joka sisältää vaikka 40g P 60g H 20g R niin ero insuliinipiikissä on lähes olematon oli ne hiilarit sitten nopeita tai hitaita.
Tuon lihomisen nopeuden määrittää ainoastaan kalori ylijäämä eikä hiilihydraattien imeytymis nopeus.

Nopeat hiilihydraatit kun eivät vaikuta lihaksen kasvuun mitenkään negatiivisesti -> lihasmassan osuus nousevasta painosta on sama söi sitten niitä nopeita tai hitaita hiilareita.

Eli jos syöt vaikka 250 + kcal yli kulutuksen päivässä niin lihaskasvuun menee siitä tietty määrä kaloreita ja siitä ylijäämä läskiksi.
nopeat hiilarit eivät vaikuta tuohon lihaskasvuun menevien kaloreiden osuuteen mitenkään, joten rasvaakaan ei voi kertyä sen enempää söi sitten hitaita tai nopeita hiilareita.

Ja viellä loppuun että insuliini auttaa myös lihaskasvussa eikä pelkästään läskien kasvatuksessa.

Vihdoinkin joku ymmärtää!

- - - Updated - - -

Hammaspeikko vie kaikki hampaat jos syö karkkia...

Tyhmää tästä on vääntää. Jokainen voi syödä mitä haluaa, varsinkin jos homma toimii.

Jep nimenomaan! Jos toimii niin turha muuttaa!

Ja hammaspeikko juttuun, on hampaiden kannalta parempi syödä kuten minä, eli esim. kerralla sen 500g karkkia kuin esim. 6 x päivässä 20g karkkia. Happohyökkäyksien kannalta

 

[Mentzori]

Vihdoinkin joku ymmärtää!

Laitanpas viellä muutaman lainauksen tuolta toisesta ketjusta siltä varalta että joku tulee viellä vääntämään asiasta.

http://www.pakkotoisto.com/ravinto/91255-dieettaaminen-asiat-joilla-ei-ole-merkitystae/

Kalorit kunnon/roskaruoasta

Kalori on kalori. Aivan sama mistä kalorit tulevat. Tietenkin on aina parempi syödä ruokaa, joissa olisi suojaravinteita. Esim. kaliumin krooninen puute laskee lepoaineenvaihduntaa. Mutta olettaen, että mistään mikroravinteesta ei tule puutetta (mihin tietenkin jokaisen ruokavalion pitäisi tähdätä), ei ole merkitystä,
mistä kalorit tulevat. Pieni/kohtuullinen määrä voi tulla mistä vaan ilman, että sillä olisi suurta merkitystä. Useissa tutkimuksissa isokalorisessa tilassa suuresta sokerinmäärästäkään ei ole ollut haittaa (47,48).

Sitten erittäin merkittävä paperi.

Ann Nutr Metab. 2007;51(2):163-71. Epub 2007 May 29.
Hormonal responses to a fast-food meal compared with nutritionally comparable meals of different composition.

Bray GA, Most M, Rood J, Redmann S, Smith SR.

Pennington Biomedical Research Center, Baton Rouge, LA, USA. brayga@pbrc.edu

BACKGROUND: Fast food is consumed in large quantities each day. Whether there are differences in the acute metabolic response to these meals as compared to 'healthy' meals with similar composition is unknown. DESIGN: Three-way crossover. METHODS: Six overweight men were given a standard breakfast at 8:00 a.m. on each of 3 occasions, followed by 1 of 3 lunches at noon. The 3 lunches included: (1) a fast-food meal consisting of a burger, French fries and root beer sweetened with high fructose corn syrup; (2) an organic beef meal prepared with organic foods and a root beer containing sucrose, and (3) a turkey meal consisting of a turkey sandwich and granola made with organic foods and an organic orange juice. Glucose, insulin, free fatty acids, ghrelin, leptin, triglycerides, LDL-cholesterol and HDL-cholesterol were measured at 30-min intervals over 6 h. Salivary cortisol was measured after lunch. RESULTS: Total fat, protein and energy content were similar in the 3 meals, but the fatty acid content differed. The fast-food meal had more myristic (C14:0), palmitic (C16:0), stearic (C18:0) and trans fatty acids (C18:1) than the other 2 meals. The pattern of nutrient and hormonal response was similar for a given subject to each of the 3 meals. The only statistically significant acute difference observed was a decrease in the AUC of LDL cholesterol after the organic beef meal relative to that for the other two meals. Other metabolic responses were not different. CONCLUSION: LDL-cholesterol decreased more with the organic beef meal which had lesser amounts of saturated and trans fatty acids than in the fast-food beef meal.
Hormonaaliset vasteet 'roskaruoan' ja 'kunnon ruoan' välillä eivät ole merkittäviä. Toisessa 'kunnon ateriassa' LDL-kolesterolin piikki oli pienempi. Mitään muita eroja ei ollut. Ateriat olivat kalori - ja makroarvoiltaan melko samanlaiset. Kalorit sisään - kalorit ulos.

Käytäntöön - valtaosa kaloreista olisi hyvä tulla ravinnerikkaista lähteistä. Pelkkä multivitamiini ei riitä. Imeytyminen ei ole niin tehokasta ja ne voivat jopa lisätä mirkoravinteiden epätasapainoa. Esim. löytyy paljon jotain ravinnetta, jota saa huonosta ruokavaliosta paljon ja vähän, jota saa sitten vähän tai
ei ollenkaan. Ja vihanneksia ei voi rutistaa pilleri muotoon.

Mutta pieni osa, vaikka 10-15% voi tulla mistä vaan, että sillä olisi ratkaisevaa merkitystä.

ja nopeat vs hitaat hiilarit.

Glykeeminen indeksi/kuorma, nopeat hiilarit vs. hitaat

Usein sanotaan, että syö ruokia, jotka sisältävät pienen glykeemisen indeksin/kuorman, koska ne lihottavat vähemmän mm. pienemmän insuliinierityksen takia. Katsotaanpa asiaa hieman tarkemmin.

Vaikka matalan GI:n ja GK:n ruoat sisältävät yleensä enemmän suojaravinteita, asia ei aina ole näin. Pelkällä fruktoosilla on matala GI, mutta siinä ei ole mitään ravinteita. Ja esim. jäätelön ja Coca-Colan GI on matalampi kuin porkkanalla ja perunalla. Selkeästi GI ei kerro kaikkea.

Ja esim. proteiini laskee GI:tä, mutta nostaa insuliinia. Ja vaikka perunalla on erittäin korkea GI, sen SI eli kylläisyysindeksi on myös erittäin korkea. Ja maidolla on erittäin matala GI, mutta erittäin suuri II, insuliini indeksi. Vaikka GI usein korreloikin melko hyvin II:n kanssa, niin matala GI aiheuttaa pidemmän insuliinivasteen tosin matalamman. Korkea GI korkeamman, mutta lyhyemmän. Lopputulos on siis melko sama. Ja esim. eräässä tutkimuksessa GI ei tuonut eroja insuliinin olivat ateriat suuria tai pieniä (1).

Useat (uudet, vanhemmista läpikatsaus myöhemmin) pitkäaikaset tutkimukset eivät ole huomanneet mitään apua matalasta GI tai GK:sta (2-10). Ja osa hiilareista omaa matalan GI:n koska ne aiheuttavat nopeasti erittäin suuren insuliinivasteen (11).

Obes Rev. 2002 Nov;3(4):245-56.
Should obese patients be counselled to follow a low-glycaemic index diet? No.

Raben A.

Research Department of Human Nutrition, Centre for Advanced Food Studies, The Royal Veterinary and Agricultural University, Frederiksberg, Denmark. ar@kvl.dk

Comment in:

* Obes Rev. 2002 Nov;3(4):233.
* Obes Rev. 2003 Feb;4(1):73-4.

In diabetes research the glycaemic index (GI) of carbohydrates has long been recognized and a low GI is recommended. The same is now often the case in lipid research. Recently, a new debate has arisen around whether a low-GI diet should also be advocated for appetite- and long-term body weight control. A systematic review was performed of published human intervention studies comparing the effects of high- and low-GI foods or diets on appetite, food intake, energy expenditure and body weight. In a total of 31 short-term studies (< 1 d), low-GI foods were associated with greater satiety or reduced hunger in 15 studies, whereas reduced satiety or no differences were seen in 16 other studies. Low-GI foods reduced ad libitum food intake in seven studies, but not in eight other studies. In 20 longer-term studies (< 6 months), a weight loss on a low-GI diet was seen in four and on a high-GI diet in two, with no difference recorded in 14. The average weight loss was 1.5 kg on a low-GI diet and 1.6 kg on a high-GI diet. To conclude, there is no evidence at present that low-GI foods are superior to high-GI foods in regard to long-term body weight control. However, the ideal long-term study where ad libitum intake and fluctuations in body weight are permitted, and the diets are similar in all aspects except GI, has not yet been performed.
Tässä läpikatsaus GI:hin jokusen vuoden takaa. 31 tutkimusta tehtiin kylläisyyden suhteen, vain puolessa huomattiin, että matalasta GI:stä oli apua. Ja näissä tutkitaan yleensä vaikutusta tyhjään vatsaan aamulla, ilman muita makroravinteita. Ero olisi vielä pienempi, jos nautittaisiin muita makroja ja eikä tyhjään vatsaan.

Samin vain puolessa tutkimuksissa GI:n huomattiin auttavan ad libutum-saantiin eli vapaaehtoiseen mättökisaan. Samat pointit kuin edelliseen.

Ja 20 pitkäaikaisessa tutkimuksessa vain neljässä matalasta GI:stä oli apua, kahdessa haittaa ja 14:ssa ei huomattu mitään merkittävää eroa.

Useat näistä tutkimuksista eivät ole olleet edes kalorikontrolloituja. Ja näissä on verrattu pelkästään korkeaa ja pelkästään matalaa GI:tä ja GK:ta. Todellisuudessa kukaan ei syö niin. Erot tulevat olemaan vielä pienempiä kun nautitaan sekä matalaa, että korkeaa ja syödään runsaasti kuituja. Tietenkin liikkuvalle kansalle, erot tulevat olemaan vielä pienempiä - siis kehonrakentajille. Ja varsinkin kun proteiinin määrä nostetaan ja hiilihydraattien määrä ehkä lasketaan. Eroja tulee siis vielä vähemmän - eroja joita ei edes alunperin ollutkaan.

Ja kalorikontrolloituja tutkimuksia on myös tehty - eli koehenkilöille on tehty ja annettu kaikki ruoat ja heitä on pyydetty olemaan syömättä mitään muuta. Ainakaan oletettavasti, he ovat tehneet näin ja todennäköisesti erot tasoittuisivat ryhmien välillä, vaikka jotkut olisivatkin ehkä syöneet. Joka tapauksessa kontrolloidumpia tutkimuksia ei ole tehty. Näissä ei ole huomattu mitään merkittävää eroa (12-14).

Nyt on ihan tutkimustietoa väitteiden takana. Tuo edellinen postaukseni siis käsitteli asiaa pelkästään lihomisen kannalta. Eli pelkällä karkilla ei kannata missään nimessä korvata kaikkea päivän hiilareita vaikkei sillä rasvankertymiseen olekkaan juurikaan vaikutusta.

Itse en syö oikeastaan ikinä karkkia tai muuta "höttöä" vaan tahdon ottaa hiilarit mahdollisimman suojaravintoaine rikkaista lähteistä.

 

[Unorthodox85]

Mentorin antamassa esimerkissä ei varmasti ole kovin kummoista eroa insun suhteen varsinkin kun siellä on rasvaa hidastamassa menoa eikä hiilareiden määrä ole huimaava. Sen sijaan kyseenalaistin enemmän sen kuinka järkevää on syödä bronzzin mainitsema 1000-1500kcal karkeista varsinkin kun kaverin profiili kertoi mitoiksi 187cm/70kg. Jos noilla arvoilla vajaa 4000kcal nostaa noin vähän painoa niin on aineenvaihdunta aika teräksisessä kunnossa jos tuohon ei nyt sisälly tuhottomasti aerobista niin kuin voisi olettaa jos bulkilla mennään. Siltikään en kumoaisi vajaita puolia kaloreista karkeista enkä varsinkaan tekis tuosta kenellekkään minkäänlaista yleistä ohjenuoraa. Jos homma toimii noin niin anna mennä, se ei tosin tarkoita et kroppa ei voisi toimia paremmin pitkäketjuisilla. Mut kuten sanottu, kukin tyylillään. Ime sä sokeria, itse - kuten varmasti moni muukin - jatkaa tumman riisin, pastan ja kaurahiutaleiden mutustamista.

Omalla kohdalla kulutus ilman liikuntaa pyörii jossain 4500kcal nurkilla. Nyt dietillä menee lepopäivänä n. 4000kcal. Syön tasa 3h välein 6krt/pv. 4 näistä aterioista koostuu 100g tummasta pastasta, 100g paistijauhelihasta ja 200g pakastevihanneksista ala ~600kcal/satsi. Kokemukseni mukaan tämä annos pitää nälän pois mitä vain välillä 40min-1h20min mutta olo on siedettävä seuraavaan ruokaan asti. Karkeilla paikkaamalla vatsa huutaa leipää jo vartin jälkeen ja tunnin sisällä iskee heikotus ja yleinen huono olo.

 

[Kirssi]

En käytä lisäravinteita. Syön kyllä E-EPA+D- ja helokkiöljykapseleita, kalsium/magnesium-tabletteja, B- ja C-vitamiinia sekä glukosamiinitabletteja, mutta näitä käyttäisin vaikken treenaisikaan mitään.
En tiedä menisikö treenit paremmin jos käyttäisin lisäravinteita, mutta ihan hyvin ne menee nytkin. Joskus on voimaa ja joskus ei. Joku lihaskin on sinne tänne ilmaantunut, ei nyt mitään valtavan ihmeellistä, mutta syyttäisin siitä ennemminkin treeniä kuin ruokapuolta.
En laskeskele makroja tai kaloreita ja pyrin syömään terveellisesti; vähärasvaista lihaa, munia, rahkaa, raejuustoa, juustoa, pähkinöitä, ruista, ohraa, kauraa, kasviksia, hedelmiä, marjoja.
Toisinsanoen, en kauheasti ajattele tällaisia asioita.