Ikävä inttiin?

[D.Yates]

Vieläkin tulee silloin tällöin nähtyä inttiaiheisia unia, oikein kunnon painajaisia. Kotiutumisesta sentään pitälti yli 10 vuotta...

Oli intissä pirusti hyviä hetkiä, niiden vittumaisten vastapainona. Tämä siviilielämä on aivan tolkuttoman tasapaksua.

 

[Genesis]

Armeijassa kaikki hoidetaan eteen ja pukeutumisesta lähtien kerrotaan mitä pitää tehdä. Pitää välttää vapauden jälkeen sitä sohvaperunoitumista vaan juuri alkaa heti pyrkimään eteenpäin ja hankkimaan sisältöä elämään...

Tuo just on ongelma, että intissä pysty jättää illalla aivot narikkaan ja selvis helposti ilman niitä päivän. Intissä kun oli valmiiks päätetty jo päivän ohjelma ni oli helppo elää vaan sen mukaan ei tarvinnut pähkäillä mitä seuraavaksi tekisi. Ja varmaan muillakin oli sitä että lopussa odotti että saisi tehdä jtn, vaikka jtn paskahommiakin kun ei vaan ollut yhtään mitään tekemistä. Noh kyllä tämä tästä jos nyt nappaisi tuo työpaikka mikä on kiikarissa. Olisi ainakin päivällä tekemistä

 

[Ande]

Meillä suurin osa skappareista oli kyllä melko riskin oloisia.

Kainuun prikaatissa ainakin oli hyvä sali käytössä varuskunta alueella, joten mitään harjoitusvapaita ei tarvinnut. Tietysti pienemmissä varuskunnissa asiat voi olla toisin.

Meillä yksi tyyppi anoi jotain lomaa, kun olisi halunnut osallistua joihinkin break dance kisoihin. Ei tainnut päästä kisoihin. :D Ja anoipa se jotain harjoittelu vapaatakin peräti josku, laihoin tuloksin.
Mutta sitten oli joku suht lahjakas nyrkkeilijä, joka kyllä pääsi treenailemaan ja kisoihin. Eli kyllä harjoitusvapaata sai jos oli oikeasti tarvis.

Kuulostaa aivan Teknilliseltä komppanialta Pohjan Pioneeripataljoonasta ja saapumiserältä 204..? Itsehän astuin kyseiseen yksikköön palvelukseen 204, vuosi tuli oltua, kessuna pihalle samasta yksiköstä.

 

[Siloposki]

Ei ole, ei tule.

 

[jawhead]

Ihme kyllä. Mulla on ikävä mettään. Leirinuotion äärelle ja kamiinan lämpöön makuupussissa. Täyspakkausmarssille sateiseen pimeään syksyyn. Hiihtomarsseille sissikamiina selässä. Tiedustelemaan ja hyökkäämään vihollisen asemiin. Perkele. Kyllä leiri oli ihan parasta mitä oli.

EDIT: Mosa-aikana tietenki vitutti mennä mettään ku piti tunkee reppuun nii paljo tavaraa ja kaikkee. Ja sit siel oli sellasta "paskahommaa".. tosin siihe saattaa vaikuttaa että hajos kummatkin jalat totaalisesti ekoilla leireillä. Gonampana sitä sitten vasta tajus kuinka hienoo sielä mettässä onkaan olla.

 

[Janne]

Heh, hirveän monet itkee, että "alikessut oli kiusattuja varmaan koulussa, kun ne huusi ja komensi ja käski makaamaan ja juoksemaan ja sykkimään.." Sehän on vittu alikessun ainoa toimenkuva intissä, pitää oma ryhmä vauhdissa, jotta jaosjohtajalla ei mee kaikki aika miesten komenteluun. Poliisitkin varmaan oli koulukiusattuja, kun niiden piti sit päästä sellaiseen duuniin, missä saa ampua ihmisiä.

Kyllä jotkut alikessut vaan selkeesti vaan idiootteja on. Meillä niitä ei tosin ollut kuin yks ja se ei ollut meikäläisen jaoksen miehiä eli ei oikein haitannut. Mutta kyllä se vittuili ihan vaan vittuilemisen ilosta ja sitä vihasi kaikki, jopa muut johtajat dissas sitä alokkaille. Omat alikessut on aina ollut hyviä ja reiluja jätkiä, piti kuria ja paskaa satoi niskaan jos ryssittiin mutta jos asiat meni hyvin niin kehujakin tuli.

 

[iivili]

En kaipaa, mutten mitenkään ällötyksen sekaisella vihallakaan inttiä muistele. Siellä oli kyllä pirun paljon helpompaa olla, kuin siviilissä, mutta myös tylsempää.

 

[alikkiiski]

Minä kun intistä pääsin, niin ajattelin siellä komppanian pihalla, että tässäkö tämä oli vaikka hitosti tuli ryynättyä upinniemessä ja 2 aselajia käytyä läpi. Stressi alkoi, kun pääsi reserviin. Piti aloittaa aikuislukio ilman mitään opintotukia ym. ja käydä hitosti töissä samanaikaisesti. Oli masentavaa mennä takaisin töihin (ruokakauppaan) laittamaan margariinipaketteja hyllyyn. Tuntui ettei ollut mitään. Vuosi sitten marraskuussa pääsi tiedustelemaan turun saaristoon ja oli pirun paskat ilmat. Harjoitus meinattiin keskeyttää myrskyn takia, mutta onneksi niin ei käynyt, oltiin vasta päästy eräälle saarelle ja sitä ennen tiedusteltu monta saarta. Kertaamasta kun pääsi, niin masis iski. Se on niin helppoa siellä. Muistaa vaan huoltaa itseään ja hoitaa tähystys/tiedustelutehtävät. Eli kärvistelee, syö ja menee nukkumaan.Ja tietenkin katselee tähtitaivasta ja ajattelee syvällisiä.

 

[Kilkenny]

Riihimäen sapuskoita tulee kyllä ajoittain muisteltua kaiholla.

 

[A.t.K]

Onhan tuo ajoittain ikävä takaisin metsään. Savunhaju tuo mieleen elävästi leirit. 4 vuotta sitten siirryin reserviin. Uniakin olen silloin tällöin nähnyt intistä. Kertaamaan olisi ihan jees päästä, näkisi sieltä tuttuja kavereita. Ei ole hirveästi tullut pidettyä yhteyksiä intin jälkeen...

 

[Sam78]

Ei ole ikävä ei. Se ylenpalttinen pokkurointi ja turhan tekeminen ei vaan uppoa mun mielenlaatuun.

 

[VilleO]

Riihimäen sapuskoita tulee kyllä ajoittain muisteltua kaiholla.

Upinniemen sapuskoita tulee kyllä ajoittain muisteltua kauhulla.

Pari ekaa viikkoa saatiin hyvää safkaa ruokalassa, sitten loppuivat rahat ja henkilökunta kesken. Sen jälkeen syötiinkin viikkotolkulla pakista kasarmin pihalla, ja se safka ei ollut hyvää, eikä sitä ollut riittävästi. Voi kuvitella kuinka paljon tollainen vituttaa P-kaudella, kun homma on muutenkin suht' perseestä.

No vahinko tuli otettua takaisin, kun palvelin lopun palvelusajan laivakokkinna pienellä aluksella.:D

 

[alikkiiski]

Minäkin pääsin reserviin 4 vuotta sitten, mutta tuntuu että olisi päässyt vasta vuosi sitten. Oli se outoa, kun puki tamineet siellä kertaamassa päälle, niin kaikki tuntui todella tutulta. Oltiin aluksi vielä samassa komppaniassa kuin varusmiehenä, niin se komppania tuntui ihan omalta ja todella tutulta. Ja se haju siellä komppaniassa,,aah. Kuulostaa vähän oudolta, mutta kivaa siellä on vaikka paikan päällä aina ottaa päähän. Juu kyllä tuli upinniemessä syötyä alokkaiden/alokkaana pakista, tosin tuli syötyä siellä trangiastakin aina kun lähdettiin metsään treenaa ennen, kuin ruokala oli auki. Siellä muonituskeskuksessa ne laittoi ihan pirusti pippuria joka ruokaan, muuten hyvä.

 

[Jallis]

Intissä ollessa vitutti suunnattomasti. Naama happamana palasin lomilta, eikä touhu kiinnostanut tippaakaan.

Nyt kotiutumisesta on kulunut pian 9 vuotta ja aikaa muistelee hiukan haikein mielin. Siihen liittyy tietynlaista nostalgiaa. Olin parikymppinen hilpeä kaljaveikko/punttiheppu ja tulevaisuus innosti, pelotti ja kiinnosti. Tutustuin nykyiseen vaimooni ja rakastuin. Itsenäistymistä, tulevaisuuden suunnittelua ja kaikkea siihen aikaan ja ikään kuuluvaa. Jotenkin sitä oli silloin vielä viattomampi, eikä ollenkaan niin kyyninen,kuin nykyään. Monessa mielessä myös lapsellisempi.

 

[Indica]

Ei se silloin kyllä kivalta tuntunut, myönnetään, mutta kyllä nyt jos oisi pikkuveli joka on samannäköinen, niin menisin mielelläni ottamaan uusiksi
niin ne ajat muuttuu..

 

[Sleep-O]

Kuulostaa aivan Teknilliseltä komppanialta Pohjan Pioneeripataljoonasta ja saapumiserältä 204..? Itsehän astuin kyseiseen yksikköön palvelukseen 204, vuosi tuli oltua, kessuna pihalle samasta yksiköstä.

Tai sitten 1.komppania
Jämyt äijät oli sielläkin J.Olli ja oliko se yliluutnantti Kauhanen? Oli kyllä kadettina vielä meidän aikana.

Itse olis saapumiserässä 103 taistelu-piontsjäärinä..

 

[Ande]

Jolli oli kyllä karu jätkä. Mutta nuoleskeli meidän päällikköä, J.Väänästä :D Ja Kauhanen oli meidän aukin kurssinjohtaja. "lihasmuisti on paras muisti"...

 

[maneater]

Eipä voi sanoa muuta kuin että voi hellanlettas kun on joillakin ollu rankkaa intissä. Mun kokemuksen mukaan nämä valittajat ovat kaiken lisäksi niitä, jolla on ollu siellä oikeasti helpot oltavat. Siitä se katkeruus kumpuaa, ei siitä, jos oikeasti on joutunut jotain tekemään.

Intti voi antaa helvetisti jos siihen osaa suhtautua oikein. Kun asenne on väärä niin sit siitä jää aivan varmasti paska maku suuhun..'yhyy kun piti sanoa herra alikersantti, en kestä'.

 

[Janne]

Eipä voi sanoa muuta kuin että voi hellanlettas kun on joillakin ollu rankkaa intissä. Mun kokemuksen mukaan nämä valittajat ovat kaiken lisäksi niitä, jolla on ollu siellä oikeasti helpot oltavat. Siitä se katkeruus kumpuaa, ei siitä, jos oikeasti on joutunut jotain tekemään.

Intti voi antaa helvetisti jos siihen osaa suhtautua oikein. Kun asenne on väärä niin sit siitä jää aivan varmasti paska maku suuhun..'yhyy kun piti sanoa herra alikersantti, en kestä'.

Mulla ainakin oli yleensä aivan helvetin helppoa. Saatto mennä helposti kolmekin päivää ettei tullut yksinkertaisesti mitään muuta tekemistä kuin syödä ja kattoa töllöä. Helvetin tylsää se oli ja todellakin hajos pää jos joku skappari nakitti tekemään edes jotain vartin hommaa. Vaan olis sekin telkkun kattelu varmaan aika antoisaa ollut ku oisin suhtaunut siihen oikein.

 

[maneater]

Mulla ainakin oli yleensä aivan helvetin helppoa. Saatto mennä helposti kolmekin päivää ettei tullut yksinkertaisesti mitään muuta tekemistä kuin syödä ja kattoa töllöä. Helvetin tylsää se oli ja todellakin hajos pää jos joku skappari nakitti tekemään edes jotain vartin hommaa. Vaan olis sekin telkkun kattelu varmaan aika antoisaa ollut ku oisin suhtaunut siihen oikein.

No haloo. Onko nuori mies todellakin niin avuton ettei pysty keksimään itselleen järkevää tekemistä jos on tylsää? Kukaan ei pakota sua katsomaan televisiota. Jos sitä luppoaikaa kerta oli niin paljon niin varmasti sen ajan olisi voinut käyttää hyödyllisestikin.

Ps. Niin, äläkä kysy mitä olisi pitänyt tehdä.