Ikä, älykkyys ja pään lahoaminen

Liittynyt
11.1.2005
Viestejä
335
Eli homman nimi on tämä. Näin vanhemmiten ruvennut ihan oikeasti arveluttamaan tuon ajukopan toiminta näissä elämän kestävyysajoissa. Joskus kahdenkympin paikkeilla mies oli fiksu kuin partaveitsi (ihan oikeesti). Tietty kaikennäköistä harmaalle aineelle haitallista toimintaa tuli harrastettua ihan viime vuosiin asti. Mutta nyt kun jätkä on herännyt karuun todellisuuteen ja todennut sen vanhuuden tosissaan tulevan, niin pää tuntuu lahoavan käsiin ihan hetkissä. Jotenkin tuntuu, että viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut pahempi rappeuma kuin yhteensä koko elinkaaressa aiemmin. Ja vielä astetta fiksummilla elintavoilla kuin aikaisemmin...

Mikä siis neuvoksi? Viinan juonti on tarkoitus unohtaa kohtapuoleen ihan kokonaan jos vaan reenit kohdilleen saa. Se elintapa on kuitenkin asteen verran parempi valinta. Mutta miten muilla? Mitä Pirua tässä pitäisi tehdä, että tuon muistin saisi toimimaan paremmin? välillä kun tuntuu, että joku olisi ampunut siihen haulikolla miehen mentäviä reikiä. Olenko mä ainut lahopää täällä? Ihan ennenaikainen dementikko. Omia kokemuksia, neuvoja?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse olen ollut hajamielinen lapsesta asti, aina. Pahemmaksi ei oikeastaan olisi voinut mennä, kun vertaa siihen ala-asteikäiseen jolla oli aina väärät kirjat repussa ja liikuntavehkeet unohtunu. (Pahinta oli jos joutui luistelemaan koulun "lainakaunokeilla", kun opettaja pakotti jos oli jäänyt omat hokkarit kotiin:itku:) Itse asiassa joku tasapaino tässä kait on tullut vastaan. Ihan siedettävää tämä elämä on vaikka unohtaakin tuoda kaupasta hammastahnaa. Tietyt tavat ja rutiinit auttaa niin avaimet pysyy mukana, liedet pois päältä, laskut maksettuina..
 
Tuttu juttu. Joku kovaa keskittymistä vaativa homma auttaa. Esim. paha tentti. Sen jälkeen on taas terävänä. Itse lukeminen ei aiheuta samanlaista fiilistä, vaan se tentissä rypistäminen.
 
Oon kyllä aika nuori tähän, mutta ainakin eilen mä olin vaan enemmän sekasin fyssan kirjotuksien jälkeen :D paineet laukes hiljalleen ja tänään helpotti ku sai nukkua pitkään ja rötköttää päivän kotona :)

Joskus tuntuu että muisti ois toiminut paremmin peruskoulussa kuin lukiossa, oonkohan saanut liikaa iskuja päähäni vai tuunko jo vanhaksi ;D tai sit mä oon vaan liian laiska ;)
 
Muistaakseni jostain luin joskus, että varsin lapsena/nuorena aloitettu alkoholin suurkulutus saattaa aiheuttaa pahojakin ongelmia aikuisella iällä, varsinkin liittyen muistiin.

Toinen tutkimus minkä hämärästi muistan on se, että ihminen joka antaa itselleen luvan olla hajamielinen "koska vaan on sellainen", on oikeasti hajamielinen koska on antanut itselleen luvan olla hajamielinen. Tiedä sitten onko totta vai ei.

Lisäksi ainakin masentuneisuuden ja unettomuuden on todettu vaikuttavan negatiivisesti muistiin.

Silloin kun itse en jotain muista, ei kyse ole yleensä siitä, ettenkö muistaisi, vaan siitä, että en ole muistiinpanohetkellä keskittynyt. Asia kuin livahtaa ohitse, eikä koskaan tallennu kovalevylle. Tästä käytännön esimerkkinä toimin täysin toisin kuin Uwish, eli pyrin rikkomaan rutiineja, sillä kun autipilotilla menee ja tekee, en pysty muistamaan yhtään, katsoinko lieden tänään, eilen vai viimeviikolla. Mutta noin periaatteessa en ole huomannut kyvyssä muistaa juurikaan eroa viimeisen 15 vuoden aikana.

ps. ja noi tutkimukset saattaa olla ihan mistä tahansa Tieteen Kuvalehdestä Aku Ankkaan:D En koskaan pysty muistamaan lähdettä, vain irrallisia tiedonjyväsiä joita mielikuvitukseni joskus värittää jännittävämmiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tuo "unohtelu" varmastikkaan iästäsi johdu. Pääkoppaa pitää käyttää jotta se pysyy kunnossa. Opiskelua, ristisanatehtäviä ja kaiken näköistä aivojumppaa. Sama homma kuin tän muun bodyn kanssa.
 
Oon ollut kans koko ikäni kauheen hajamielinen. Salillekkin oon lähteny monta kertaa ilman collareita tai unohdan avaimet himaan tai siis unohtelen kans asioita todella paljon. Voin kuvitella ku oon 25-30 kuinka dementikko oon :D
 
Hätäpäissäni lainasin kirjastosta jonkun mahottoman raamatun muistin parantamisesta. Pitäis ruveta lukemaan kunhan saa tuon keskittymiskyvyn kohdilleen :D Lisäksi vielä itellä sattuu olemaan sellainen vaiva että mies kelaa päässään koko ajan jotain, jotain enemmän ja vähemmän tärkeetä asiaa mikä ei nyt välttämättä koskis omaa elämää yhtään. Haittaa tuota normaalia elämää ja asioiden muistamista ihan pirusti... Ku osais joskus olla kelaamatta...
 
Musta taas tuntuu että pää toimii paremmin kokoajan lukuun ottamatta pieniä taantuma kausia.Mittarissa siis huikeat 29.
 
Musta taas tuntuu että pää toimii paremmin kokoajan lukuun ottamatta pieniä taantuma kausia.Mittarissa siis huikeat 29.
Mitä ihmettä sä sillä nupillas sitten teet? työ varmaan joku sellainen mikä edellyttää ajattelemista? Onhan se kyllä tosiasia, että omanlaista "viisautta" kertyy iän mukana kun on enemmän kokemuspohjaa mihin asioita verrata. Mutta tuollainen muistin sujuvuus ja toiminta on sellainen mikä allekirjoittanutta eniten huolettaa.
 
Mitä ihmettä sä sillä nupillas sitten teet? työ varmaan joku sellainen mikä edellyttää ajattelemista?

Valitettavasti joo.Ja sitten mä pelaan esim shakkia välillä vaikka ei varsinaisesti kiinnostaiskaan yms.Tärkeetä on kanssa yrittää pysyä hyvällä tuulella ja suhtautua asioihin positiivisesti.
 
Tuskin mistään orgaanisesta ongelmasta on kyse.

Mun duuni on pelkkää jatkuvaa oppimista ja organisointia ja olen sitten vastapainoksi antanut itselleni luvan olla hajamielinen siviilissä. Se menee niin kuin takomo sanoikin: sitten ollaan hajamielisiä, mutta eipä elämä ole siitä mitenkään piloille mennyt. Jos joku lasku unohtuu tai ei ole joku ilta ruokaa kaapissa kun kauppareissu unohtui, niin mitä sitten?

Töissä keskittyminen, muistaminen ja ajankäyttö säilyy hallinnassa apuvälinein - lähinnä kännykkäkalenterin muistutusten avulla - ja tietenkin motivaation kautta. Ne asiat muistaa, mitkä kiinnostaa.

Tuo nuorempana ollut fiksuus on mun mielestä sellaista raakafiksuutta tai reaktionopeutta, eli keksitään nopeasti joku ratkaisu tai muistetaan jotain. Vanhetessa ehkä vähän hidastuu ja tähän on varmaan fysiologisiakin syitä, mutta toisaalta vanhetessa mukaan tulee enemmän harkintaa ja kaukonäköisyyttä. Nämä näkökulmat hidastavat ja monimutkaistavat ajattelua, mutta toisaalta sitten lopussa ajatusrakennelma on paljon valmiimpi. En vaihtaisi takaisin tuohon parikymppiseen aivoon. :)
 
Tuo nuorempana ollut fiksuus on mun mielestä sellaista raakafiksuutta tai reaktionopeutta, eli keksitään nopeasti joku ratkaisu tai muistetaan jotain. Vanhetessa ehkä vähän hidastuu ja tähän on varmaan fysiologisiakin syitä, mutta toisaalta vanhetessa mukaan tulee enemmän harkintaa ja kaukonäköisyyttä. Nämä näkökulmat hidastavat ja monimutkaistavat ajattelua, mutta toisaalta sitten lopussa ajatusrakennelma on paljon valmiimpi. En vaihtaisi takaisin tuohon parikymppiseen aivoon. :)
Tuo on kyllä niin totta! (..or I would hope so..;))
Silti uskoisin yhä olevani tilanteen vaatiessa suht skarppi, ainakin fyysisesti.:D
 
Itellä on ihan sama ongelma ja oon vasta 21 :eek:
alkoholi juomia tulee n. 2-3 kertaa vuodessa vedettyä ja muutenkin on ihan kohtuu terveet elämäntavat.

Vuosi sitte tuolla intin puolella kyllä huomas, että rupes vaikeuttaa asioita toi pääkoppa, joten kävin ihan asiasta lääkärin puheilla.
2 syytä mitä lääkäri nytten ensimmäiseksi sanoi oli liiallinen stressi + liian vähäinen ''syvä'' uni yössä.
Ite oon nyt saanut jotenkuten kohilleen tuon muistin nukkumalla enemmän, otan vähän rauhallisemmin päivisin, muutenkin yritän keskittyä siihen asiaan mitä teen mahdollisimman paljon eli 1 asia kerrallaan ja yrittäää välttää turhaa stressaamista. Muutenkin oon vähän tuonne aivojumpan puolelle siirtynyt, ristikoita etc. kaikenlaista kivaa pähkinää aivojen purtavaks, ja voin sanoo, että on auttanut omalla kohdalla. :)
 
kun huomaa olevansa heikko ja rapistuva kuolevainen, niin se kuolemattomuus ei tule enää ikinä takaisin. elintavat järjistyy, mutta samalla huomaa, että tuhoa on jo tapahtunut enemmän kuin olisi ollut välttämätöntä.

itse kärsin mm. masennuksesta nuorena, enkä tajunnut kuinka upeita nämä SSRI-lääkkeet on. muutenkaan en tajunnut, miten tärkeää on, että välittäjäaineet on aivoissa kohdillaan. etenkin tämä serotoniini. toinen asia, mitä en tajunnut, on, että nämä keinotekoiset makeutusaineet saattaa tosiaan olla melkoisen haitallisia.
 
Toissa vuonna kun opiskelin sellaiset 12 tuntii päivässä toimi aivot näppärämmin ja nopeemmin kuin koskaan, koskien niin koulua kuin siviilielämääkin. Sen jälkeen sitten töihin painamaan nappia, niin minusta tuli aivoton ja ärtyisä ameeba.

Virikkeettömyys on minulle pahin pään lahottaja, ja mitkään ristikot tai vastaavat ei siihen auta. Kokeiltu on. Työpaikallakin menee parhaiten silloin, kun on joku kriisi tilanne, suvantovaiheet pistää masentamaan (?). Nyt alkoi duunin lisäksi vielä koulun käynti, sisältäen pari kurssia ja opinnäytetyön, hyväksi onneksi vielä aika käytännön läheisiä kursseja joita voin hyödyntää töissäkin. Tekemistä riittää ja hyvä niin.

Sinänsä jännää, että minulle ei univaikeuksia tai masennusta aiheuta työstressi tai töissä möhliminen (paitsi jos teen megamokan), vaan se jos ei ole mitään tekemistä ja tunnen itseni turhaksi. Sitten päässä pyörii koko ajan, asiat unohtuu ja ärsyttää jatkuvasti. Mää tartten äksöniä!!
 
Tuo nuorempana ollut fiksuus on mun mielestä sellaista raakafiksuutta tai reaktionopeutta, eli keksitään nopeasti joku ratkaisu tai muistetaan jotain. Vanhetessa ehkä vähän hidastuu ja tähän on varmaan fysiologisiakin syitä, mutta toisaalta vanhetessa mukaan tulee enemmän harkintaa ja kaukonäköisyyttä. Nämä näkökulmat hidastavat ja monimutkaistavat ajattelua, mutta toisaalta sitten lopussa ajatusrakennelma on paljon valmiimpi. En vaihtaisi takaisin tuohon parikymppiseen aivoon. :)
Youth is wasted on the young.

Kaukonäköisyys ja raakafiksuus on kummatkin äärettömän tärkeitä. Jos on pelkästään toista, niin ei se elämä herkkua ole. Vanhentuessa saatu kaukonäköisyys ei mitenkään korvaa tuota raakaälyä, mutta toisaalta nuorena ei ole kokemusta, joka olisi ehdottoman tärkeää raakaälyn hyödyntämiseksi. Eli koskaan ei ole kaikki täydellisesti. Jossain kolmenkympin korvilla on aika kiva yhdistelmä noita kahta. Sen jälkeen elämä alkaa heikkenemään pakostakin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom