Sääli, ettet pysty kananmunia ja pähkinöitä ymppäämään tuohon, itse olen saman ongelman kanssa vuosia painiskellut. Olen myös todennut, että ainakin itselleni yksi tärkeä tekijä tuollaisissa mukana kannettavissa ruoissa on niiden valmistamisen helppous ja/tai nopeus. Heitän nyt kuitenkin omat kaksi senttiäni soppaan.
Rahka. Säilyy tosiaan kevyesti laukussa tai repussa useampiakin tunteja.
Mantelit. Hinta/laatusuhteeltaan tuntuvat ainakin toistaiseksi parhaalta vaihtoehdolta. Pienehkö kourallinen sisältää jo kohtuullisesti energiaa, ja se on helppo pakata pieneen muovirasiaan tai vaikka pussiin. Opiskelijalle etuna pienen muovipurkin käytössä on tietenkin se, ettei rasiaa tarvitse pahemmin tiskailla ;)
Oliivit. Vähän sama kuin pähkinöillä. Silloin tällöin ihan mainioita vaikka yksinään napsittuna.
Tonnikala. Lienee selkeää miksi tämä on hyvä. Itselleni ei ole oikein intin taistelumuonapussien yliannostuksen jälkeen uponnut.
Keitetyt kananmunat. Nuff said.
Hera. Sheikkeriin valmiiksi sekoitettuna tai jauhot odottelemaan vettä. Helppoa kuin mikä.
Smoothiet. Yhdistämällä aamiaisen valmistamiseen toimii kuin se kuuluisa rautateiden klosetti. Omaksi vakioreseptikseni on muodostunut seuraava: 2 porkkanaa, appelsiini, banaani, pala inkivääriä, 2 kananmunaa ja 2 ruokalusikallista oliiviöljyä sekä n. 3/4 - 1 dl nestettä (vesi, maito, tuoremehu). Koko roska blenderiin ja mahtuu sopivasti sheikkeriin. Öljyn olen kipannut vasta valmiin pirtelön sekaan sheikkeriin, taas vähemmän tiskausvaivaa ja hävikkiä.. Aineksien kuorimisesta blenderin puhdistamiseen menee n. vartti. Kun kerran kananmunat eivät sopineet, olen todennut myös rahkan toimivan tässä ihan mainiosti, ja eiköhän esimerkiksi vanha kunnon maito tuo vähän kaivattuja valkuaisaineita peliin.
Paistetut kanafileet. Saattaa taas aiheuttaa pientä ahdistusta säilyvyyden suhteen, mutta itse en ainakaan ole huomannut sen suurempia ongelmia. Jälleen muovirasiaan ja helppoa kuin mikä. Huomaa jälleen valmistamisen nopeus ja helppous!
Leipä. Varmaan simppeleimpiä ratkaisuja sinänsä, mutta jostain syystä en itse syty näihin. Johtunee siitä, että jos tykkää laittaa leivälle vaikkapa tomaattia, odottaa ruokailuvaiheessa eksoottinen mössö.
Tuollaisia olen koetellut taistelussani koettaa yhdistää opiskelut, työnteko ja valitettavan naurettavalle tasolle jäänyt treeni. Noita varioimalla en ainakaan itse ole vielä ehtinyt kyllästymään, ja edelleen haluan painottaa näissä valmistamisen ja syömisen helppoutta. Suurimman osan noista vetäisee naamaan vaikka luennon aikana, kunhan muistaa pitää vesipullon käsillä ruoan alashuuhtomiseksi (ja sheikkerin puhdistamiseksi)!
