Hyväntekeväisyys

[Big Evil]

Miksi ihmeessä luonto ei kestäisi Afrikan teollistumista? Mitä rikkaampi maa --> sitä paremmat mahdollisuudet esim. luonnonsuojeluun ja puhtaampaan energiatuotantoon. Nykymenolla Afrikan luonto (ja siten SUURI osa maapallosta) tuhoutuu varmasti. Elintason paraneminen on nähdäkseni ainoa mahdollisuus estää tämä. Ainut vaihtoehto tälle lienee miljardien ihmisten massamurha, mutta tämä kaatuu jo siihen oman oksan sahaamiseen.

Taloushan voi kasvaa tässä maailmassa huoletta vaikka kuinka paljon. Jo nyt maailmankaupan arvosta n. puolet on arvion mukaan ns. immateriaalihyödykkeitä eli tarvittujen materiaalien tms. resurssien määrä suhteutettuna kaupalliseen arvoon on suht mitätön.

Ilmaisin itseäni vähän huonosti. Pointtina oli se, että ennen kuin siellä oltaisiin niin rikkaita että siihen luontoon kiinnitettäisiin huomiota, olisi luultavasti jo liian myöhäistä. Toisaalta kaikki eivät sittenkään sitä luontoa suojelisi, vertaat johonkin jenkkeihin jotka sanoutuivat Kiotostakin irti koska sitä "hyvinvointia" on saatava lisää.
Vaikka maailmankaupan arvosta 90% olisi ns. immateriaalihyödykkeitä, niin kummasti se materiaalihyödykkeidenkin määrä taitaa kasvaa. Toisekseen, Afrikka kävisi luultavasti ensin sen materiaalivaiheenkin läpi. Kolmanneksi, kyllä ne immateriaalihyödykkeetkin taitaa jonkin verran luontoa kuluttaa.

Valitan, että tämä nyt oli niin käsittämätöntä mutua, mutta olisiko sulla jotain faktaa? (Enkä edes yritä haastaa riitaa.)

Ps. Niin en mäkään mitään massamurhaa kannata. Siksi sanoinkin, ettei mulla ole hajuakaan ratkaisuista.

 

[AKV]

Ilmaisin itseäni vähän huonosti. Pointtina oli se, että ennen kuin siellä oltaisiin niin rikkaita että siihen luontoon kiinnitettäisiin huomiota, olisi luultavasti jo liian myöhäistä.

Ei välttämättä. Ensinnäkin, sillä aikaa kun kehitysmaat nousevat suosta niin teollisuusmailla on jo varaa panostaa mm. ilmansaasteiden suitsimiseen tms. Toisin sanoen kokonaisrasitus ympäristölle ei välttämättä kasva ollenkaan - kenties jopa päinvastoin. Sikäli kun teollisuusmaat ovat edelleen niitä isoja kuluttajia/saastuttajia, niin niiden panostuksen lisääminen esim. ilmastonlämpenemisen ehkäisyyn esim. ydinvoiman kautta tuottaa varmasti tuloksia. Toisekseen, kehitysmaiden ei suinkaan ole mikään pakko seurata omassa elintason kasvatuksessaan tätä länsimaiden 1800-1900 -luvuilla läpikäymää skenaariota askel askeleelta: esim. Intia panostaa aika vahvasti myös uusiutuviin energialähteisiin, esim. toriumreaktoreita tutkivat siellä päin kovastikin (ellei muisti nyt pahasti petä).

Toisaalta kaikki eivät sittenkään sitä luontoa suojelisi, vertaat johonkin jenkkeihin jotka sanoutuivat Kiotostakin irti koska sitä "hyvinvointia" on saatava lisää.

Jenkeissäkin kyllä aiotaan panostaa uusiutuviin energialähteisiin. Kioto on valitettavasti lähinnä kaunis ele. Mutta niinpä vain Suomessakin jäi viime vuonna päästömäärät pienemmäksi kuin kiintiö.

Vaikka maailmankaupan arvosta 90% olisi ns. immateriaalihyödykkeitä, niin kummasti se materiaalihyödykkeidenkin määrä taitaa kasvaa. Toisekseen, Afrikka kävisi luultavasti ensin sen materiaalivaiheenkin läpi. Kolmanneksi, kyllä ne immateriaalihyödykkeetkin taitaa jonkin verran luontoa kuluttaa.

Ensinnäkin, materiaalihyödykkeiden määrän kasvu ei välttämättä muodostu ongelmaksi. Toisekseen, Afrikalla tulisi vapaan kaupan kautta olemaan mahdollisuus panostaa muuhunkin kuin materiaali/perustuotantoon. Kolmanneksi, kuten todettua niin immateriaalihyödykkeiden aiheuttama taakka luonnolle on aikamoisen pieni - etenkin palvelualoilla.

Valitan, että tämä nyt oli niin käsittämätöntä mutua, mutta olisiko sulla jotain faktaa? (Enkä edes yritä haastaa riitaa.)

Täsmennätkö vähän että mistä sinä sitä faktaa kaipailet? Ylläolevat jutut ovat eräs mahdollinen kehityskulku, sellainen jolle on olemassa teknologiset edellytykset mutta jolta puuttuu lähinnä vielä sitä poliittista tahtoa. Sehän ei sinällään ole mikään fakta, sen enempää kuin mikään muukaan tulevaisuuteen sijoittuva pohdiskelu on. Faktoja kyllä tuon tueksi löytyy, alkaen esim. siitä elintason nousun välttämättömyydestä ympäristön hyvinvointiin panostamisen kannalta tai immateriaalihyödykkeiden osuudesta.