Humanistisen tdk:n opiskelija kaipaa neuvoja

[rollipeikko]

Opiskele harvinaisia kieliä, esim. Kiina, arabia tai joku Afrikan kielistä. Sun pitää erottua vakosammarimassasta jollain mikä tuottaa työnantajalle lisäarvoa.

 

[Axelpass Tommi]

En löytänyt vastaavaa topiccia joka käsittelee opiskelua ja opiskelujen jälkeistä työllistymistä humanistisesta tiedekunnasta.
Olen 20-vuotias,juuri Helsingin yliopiston hum.tdk:ssa historian opinnot aloittanut kaveri. Yleiset mielipiteet ja työllistymisen näkymät humanistien kannalta ovat varsin tuttuja jo tässä vaiheessa. Olen suorittanut avoimessa historian perusopinnot jo joten voin nyt samantien siirtyä syventäviin-sekä sivuaineopintoihin.

Sanat "verkoistoituminen", "oma-aloitteisuus", "poikkeavat sivuainevalinnat" yms ovat sanoja,joita olen kuullut annettavan vinkkeinä paremman työllistymisen toivossa. Olen suunnitellut ottavani sivuaineiksi maailmanpolitiikan valtsikasta sekä JOO-oikeuden avulla jotain HSE:stä.
Vaikka historiaa nyt opiskelenkin niin en ole mieleltäni mitenkään perinteinen humanisti,ja historia olikin vain aine jotain jaksoin lukea tarpeeksi päästäkseni yliopistoon sisälle. Ja haluaisin nyt alusta asti tietyllä tavalla tehdä järkeviä valintoja koska edes suht hyväpalkkainen duuni, oma asunto yms ovat asioita joita haluan ehdottomasti saavuttaa tulevaisuudessa. Siksi kysyisinkin nyt pakkiksen muilta jäseniltä vinkkejä esimerkiksi sivuainevalintoihin, jotka olisivat "kova sana" tulevaisuudessa töitä hakiessa. Ja muutenkin mielelläni kuulisin kokemuksia esimerkiksi muilta palstan humanistiopiskelijoilta,ja heidän menestymisestä työmarkkinoilla. Itselläni ainakin näin alkuvaiheessa on kova motivaatio opiskeluun ja tietynlainen tuloshakuisuus ja määrätietoisuus ovat luonteenpiirteitä jotka lasken omaavani.

Pahoittelen jos vastaava ketju on jo olemassa Ja tosiaan otan mielelläni vastaan kaikenlaisia kommentteja,ideoita,vinkkejä jne jotta historia-aineen opiskelua ei tarvitsisi katua!

Vaihda koulua vaikka kauppakorkeakouluun. Hae muualle kuin Helsinkiin tai Turkuun niin luultavasti pääset.

 

[Jabrucinho]

Paljon on tullut kommentteja ja ohjeita, osa kannustavia ja osa vähemmän kannustavia.. Tosiaan noita sivuainevalintoja olen tässä pohtinut ja tällä hetkellä tuntuu kombo Pääaineena maailman historia,pitkänä sivuaineena maailmanpolitiikka ja toisena lyhyenä sivuaineena kauppakorkeesta jtn niin kaikista mielenkiintoisimmalta. Onko jollain kommenteja tästä yhdistelmästä? Ja toimittajan työ on yksi vaihtoehto mikä olisi kiinnostava kun olen työllistymistä tarkemmin ajatellut. Koska joku urapolku varmaan olisi hyvä jo näin alkuunkin kasata/pitää mielessä. Tässä onkin jo hieman asioita saatettu alkuun, jotta ensi kesänä pääsisi pieneen paikallislehteen duuniin. Tätä kautta saisi myös sitä paljon puhuttua työkokemusta heti ensimmäisestä kesäduunista lähtien. Saa nähdä miten käy,mutta tälläiset visiot on nyt hahmottunut päähän ja näillä mennään tällä hetkellä

 

[-DRE-]

Sä et tee tuolla maailmanpolitiikalla yhtään mitään. Kyseessä on substanssi- ja teoriapuolen osalta oikeasti helvetin vaikea ala eikä siitä saa perustutkintotasolla hirveästi mitään irti eikä varsinkaan sivuaineena. Se on tollaisenaan vaan "kivaa", mutta ei hyödyllistä, koska et halua tutkijaksi. Jos haluat toimittajaksi niin toi sun pääaine on varmaan ihan ok, mutta lue nyt hyvä ihminen pitkänä sivuaineena viestintää. Se avaa sulle ovia ei pelkästään toimittajaksi vaan myös erilaisiin yritysten sisällä tapahtuviin viestintäalan hommiin. Tohon vielä vaikka lyhyt sivuaine kansiksesta, niin joku ehkä jonain päivänä vielä palkkaakin sut.

 

[Publikaani]

Alla omia sekalaisia havaintojani vuosien varrelta, toivottavasti näistä on jotain iloa Jabrucinholle ja muille samoja asioita pohtiville.

Opinnoista

1. Suurin osa ihmisistä, erityisesti Pakkotoistolla, haukkuvat kaikkia tutkintoja, jotka eivät johda suoraan hyväpalkkaiseen vakituiseen työhön (esim. lääkäri). Älä usko näitä ihmisiä.

2. Opiskele asioita, jotka kiinnostavat sinua ja joissa menestyt! Jos olet hyvä historiassa ja huono laskentatoimessa niin luultavasti sinusta tulisi erittäin huono kirjanpitäjä. Valitse hyviä sivuaineita, mutta pidä mielessä että hyvin harva työnantaja on lopulta kiinnostunut näistä (olet heille “humanisti” vaikka lukisit sivuaineenasi fysiikkaa).

Uravalinnasta

3. Yritä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa miettiä vakavasti minkälainen ura sinua saattaisi kiinnostaa. Älä kuitenkaan stressaannu asiasta liikaa, vaan yritä löytää oikea suunta yksi askel kerrallaan. Jos kokeilet jotain uraa ja se ei sovi sinulle -> nosta kytkintä.

4. Jos et keksi mitään työtä joka kiinnostaa sinua niin mieti missä olet hyvä ja hakeudu tehtäviin joissa voit hyödyntää vahvuuksiasi (jos et tiedä missä olet hyvä niin kysy äidiltä, professoreilta, kavereilta, naapurin Penalta, jne.).

5. Lue uravalintaan liittyviä kirjoja, käy ammatinvalintaneuvonnassa ja aihetta käsittelevissä tapahtumissa. Et luultavasti opi näistä juuri mitään mitä et jo tietäisi, mutta aina on olemassa mahdollisuus, että opit jotain hyvin tärkeää.

6. Jos tajuat vasta vuosien päästä olevasi väärällä uralla niin voit aina vaihtaa. Yleensä tätä varten ei ole tarpeellista mennä takaisin koulutukseen (poikkeuksiakin on, esim. lääkäri).

Työkokemuksesta

7. Jos toimittajan työt kiinnostavat niin ala mahdollisimman aikaisin ja mahdollisimman aktiivisesti/aggressiivisesti hakemaan alan töitä ja harjoitteluita. Historia on hyvä tausta toimittajalle, etenkin jos osaat yhdistää sen johonkin median osa-alueeseen (poliittinen historia = politiikan toimittaja, taidehistoria = kulttuuritoimittaja, taloushistoria = taloustoimittaja, jne.).

8. Etsi työpaikalla “roolimalli” kokeneemmasta kollegasta ja yritä muodostaa ao. henkilön kanssa suhde, jossa voit kysyä uraneuvoja, mahdollisia työpaikkavinkkejä ja suosituksia. Mieti mitkä piirteet tekevät tekevät tästä henkilöstä ammatillisesti onnistuneen ja jäljittele niitä piirteitä. Pidä satunnaisesti yhteyttä työpaikan avainhenkilöihin myös sen jälkeen, kun olet lopettanut työt .

9. Jos sinulla on liikaa aikaa niin käy kaikissa alaan liittyvissä tapahtumissa ja kissanristiäisissä. Puhu ihmisille! Puhu erityisesti hieman kokeneemmille ammattilaisille, jotka tietävät alasta jotain.

Ensimmäisen työpaikan hakemisesta

10. Pyri jo ennen opintojen päättymistä saamaan ns. “oikea työpaikka”, jolloin voit vain viimeistellä gradun työn ohessa. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla vakinainen työ, vaan esim. pätkätyö.

11. Älä kuitenkaan venytä opintoja vain siksi, ettet olet löytänyt töitä. Tee tutkinto pois alta ja suorita jatko-opintoja vain jos olet oikeasti kiinnostunut aiheesta.

12. Valmistaudu henkisesti siihen, että olet suurella todennäköisyydellä valmistuttuasi työtön tai mahdollisesti hanttihommissa (jos sait jo opintojen aikana työpaikan voit onnitella itseäsi – kuulut onnekkaaseen vähemmistöön).

13. Älä jää jumiin hanttihommiin vaan ala ottamaan harkittuja riskejä. Muuta vaikka ulkomaille työnhakuun, jos et parempaa keksi (monessa EU-maassa työnantajat eivät juuri tuijota tutkintonimikkeitä, Suomi on tässä mielessä jonkinasteinen poikkeus).

14. Jos olet työtön niin hyödynnä erilaiset vastavalmistuneille suunnatut harjoittelutuet, ym. (tutustu esim. työelämävalmennustukeen).

Lopuksi

15. Maailma on täynnä yltiönegatiivisia ja elämän murtamia ihmisiä. Harkitse tarkkaan haluatko kuunnella näiden ihmisten neuvoja. Ammatillinen menestymisesi on pitkälti omissa käsissäsi ja hyvin usein (ei aina) päättäväisyys palkitaan.

Terveisin nimim. “kaupan kassalta unelmaduuniin”

 

[Mr.Muscle]

Komppailen tuota Publikaanin vastausta, hyvää tekstiä! Itsekin olen humanisti, pääaineena englannin kieli ja sivuaineena historia sekä pedagogiset opinnot. Vaikka pedagogiset olen valinnutkin, en tähtää varsinaisesti opettajan ammattiin. Se on lähinnä varasuunnitelmana, jotta valmistuessa saa todennäköisemmin edes jonkinlaisia töitä. Itsekin korostan tuota suhteiden luomista ja verkostoitumista, koska kuten edellä on mainittu, opettaja ja tutkija ovat ainoat "selkeät" ammatit joihin voit valmistua. Muunkinlaisia töitä kyllä riittää, mutta niihin pääseminen on niin paljon itsestäsi ja suhteistasi kiinni että niitä on vaikea ryhtyä listaamaan.

Mitäs pakkiksen mollivoittoinen vastaajaraati on mieltä omasta yhdistelmästäni: englanti + historia + pedagogiset + viestintä. Mihin hommiin tällä setillä voisi kuvitella pääsevänsä, muuta kuin työttömäksi?

 

[Jabrucinho]

Täältäkin krediittiä publikaanille,loistavaa tekstiä! Ja tarkoitus ei ole kehua kyseistä tekstiä ainoastaan siksi, koska kirjoittaja näki jotain positiivistakin humanististen aineiden opiskelussa. Yritän itse nyt sisäistää ja noudattaa noita lukuisia ohjeita,kokemus ilmeisesti puhuu monien ohjeiden takana..

 

[Publikaani]

Oma ja muiden kokemus tosiaan on noiden edellä mainitsemieni huomioiden takana. Ja mielestäni neuvot sopivat ihan yhtä hyvin humanistille, yhteiskuntatieteilijälle sekä niille kauppislaisille ja oikislaisille, jotka eivät halua mennä peruskaavan mukaan (lakiasiaintoimisto, yms.).

Enkä halua lainkaan yrittää kieltää, etteikö lääkäriksi, insinööriksi tai juristiksi opiskeleminen olisi varmempi tie hyvään ja vakaaseen työhön. Varmasti näin on. Mutta jokainen meistä ei halua eikä voi olla insinööri.

 

[Jabrucinho]

Perkele,kun on pyörinyt nyt jatkuvasti mielessä asiat kuten: työllistyminen,onko tullut valittua aivan väärä ala jne..Tullut mieleen vaan että humanistinen tdk:nta on se huonoin paikka opiskella jos ei ole aivan varma vielä mitä työtä tehdä/mikä ala kiinnostaa. Juuri johtuen "yleis-sivistävistä" opinnoista jotka eivät johda oikein mihinkään todelliseen ammattiin. Joten kauppakorkea tai oikis esimerkiksi olisivat varmaan paljon fiksumpia paikkoja jos ei ole aivan varma tulevaisuudestaan, KTM ja OTM tutkinnot kun ovat kuitenki melko kovia tutkintoja varmasti vähän jokaiseen duuniin haettaessa. Saa nyt nähdä jaksaako sitä ensi keväänä uudestaan lähteä pääsykoerumbaan ja hakea jompaankumpaan edellämainituista. Tosin kukaan ei varmasti työlllisty nykypäivänä pelkän tutkintonsa turvin, mutta olisi kiva opiskella alaa jolta on sitten helppo lähteä suuntautumaan omien kiinnostusten mukaan.(kun se joskus toivottavasti löytyy) Tälläistä avautumista taas..vituttaa vaan kun ei osaa nauttia oikeen fuksisyksystäkään vaikka siihen varmasti aihetta kuitenkin olisi. :(

 

[tufen]

Ehdotan että aloittelet opintojasi rauhallisella tahdilla mutta kunnolla. Pääainetta jonkun verran ja aloitat kansantaloustieteen sivuaineopinnot heti. Painottaisin jopa melkein kansista. Se on joka tapauksessa jonkin verran hyödyllistä, on se sitten sivuaineena historian kanssa, tai osana oikeustieteen tutkintoa, kansis myös auttaa suoraan kauppakorkean pääsykokeessa ja kursseja voi saada hyväksiluettua myös KTM-tutkintoon. Vaikka HSE on hyväksiluvuissa yleensä nihkeä, yliopiston, Hankenin ja kauppakorkean kansantaloustieteen laitokset tekevät tiivistä yhteistyötä. Etköhän sä jouluun mennessä ole jo paljon paremmin selvillä mitä haluat.

Nauti fuksisyksystä, ja parhaimmillaan saat nauttia toisen kerran ensi vuonna.

 

[Publikaani]

Perkele,kun on pyörinyt nyt jatkuvasti mielessä asiat kuten: työllistyminen,onko tullut valittua aivan väärä ala jne..Tullut mieleen vaan että humanistinen tdk:nta on se huonoin paikka opiskella jos ei ole aivan varma vielä mitä työtä tehdä/mikä ala kiinnostaa. Juuri johtuen "yleis-sivistävistä" opinnoista jotka eivät johda oikein mihinkään todelliseen ammattiin. Joten kauppakorkea tai oikis esimerkiksi olisivat varmaan paljon fiksumpia paikkoja jos ei ole aivan varma tulevaisuudestaan, KTM ja OTM tutkinnot kun ovat kuitenki melko kovia tutkintoja varmasti vähän jokaiseen duuniin haettaessa. Saa nyt nähdä jaksaako sitä ensi keväänä uudestaan lähteä pääsykoerumbaan ja hakea jompaankumpaan edellämainituista. Tosin kukaan ei varmasti työlllisty nykypäivänä pelkän tutkintonsa turvin, mutta olisi kiva opiskella alaa jolta on sitten helppo lähteä suuntautumaan omien kiinnostusten mukaan.(kun se joskus toivottavasti löytyy) Tälläistä avautumista taas..vituttaa vaan kun ei osaa nauttia oikeen fuksisyksystäkään vaikka siihen varmasti aihetta kuitenkin olisi. :(

Jäitä hattuun ja mietit rauhassa seuraavan siirtosi. Kannustan yhä edelleen miettimään, että missä koet olevasi hyvä tai missä haluaisit olla hyvä. On paljon kannattavampaa viihtyä ja menestyä historian opiskelijana kuin tahkota oikiksen tai kauppiksen kursseja läpi puolikkaalla motivaatiolla ja huonolla menestyksellä.

Jos et tiedä kovin tarkkaan mitä haluat tulevaisuudessa tehdä, niin humanistinen on ihan hyvä paikka olla. Vedät kurssejä läpi ja keskityt samalla verkostoitumiseen ja erilaisten työpaikkojen kokeilemiseen. Aika harva ensimmäisen vuoden opiskelija oikeastaan tietää, mitä tulevaisuudeltaan haluaa (aika harva valmistunutkaan tietää). Jos toimit fiksusti ja et käytä kaikkea aikaasi punaviinin lipittämiseen ja yleiseen hippeilyyn niin olet viiden vuoden päästä mahdollisesti paremmassa asemassa kuin moni kauppatieteilijä tai oikeustieteilijä.

Jos olet kuitenkin vakuuttunut, että pärjäisit ja viihtyisit paremmin jossain muussa tiedekunnassa niin sitten alat vaan lukemaan ajoissa seuraaviin päääsykokeisiin. Turhan päiten ei kuitenkaan kannata siihen urakkaan lähteä.

Liiallisella stressaamisella ja masentumisella kuset vain omaan nilkkaasi.

 

[sutinen]

Ensimmäisen vuoden opiskelijana sinun ei kannata tuhlata tämän miettimiseen liikaa resursseja. On ymmärrettävää että nämä asiat pyörivät mielessä koska mediassa puhutaan akateemisen koulutuksen saaneiden työllistymisestä niin paljon nykyisin. Sinun tehtävä opiskelijana on kuitenkin suorittaa niitä opiskeluja ja panostaa siihen. Opiskelut on elämän parasta aikaa eikä sitä kannata tuhlata 5 vuoden päästä tapahtuvien asioiden spekuloimiseen, koska niitä ei voi kukaan ennustaa luotettavasti.

Ja nuo puheet siitä että "juokse kun vielä mahdollista" voit jättää omaan arvoonsa. Korkeampaan koulutukseen sisältyy se oletus, että joudut opiskeluajan elämään hieman huonommalla toimeentulolla ja ehkä vähän epävarmempana tulevaisuudesta kuin lähtemällä suoraan hommiin. Palkinto on kuitenkin siinä, että jos opiskelet alaa mikä sinua kiinnostaa niin työtehtävät tulevaisuudessa voivat olla oikeasti kiinnostavia. Itse ainakin arvostan aika korkealle sen, että saan tehdä mielekästä työtä.

 

[Nightkin]

Mun graduryhmään tuli silloin parisen vuotta(?) sitten yks historiasta valmistunut. Oli vaihtanut hallintopuolelle (aikaisemmin ilmeisesti lukenut sivuaineena valtsikassa jotain) ja pääsi joillain siltaopinnoilla sitten suoraan syventäviin. Ihan tyytyväiseltä vaikutti, joten kannattanee harkita myös harmaan julkishallinnon vaihtoehtoa.

Käänteinen ajattelu voi meinaan olla toimivaa. Valitse ala, joka on mahdollisimman epäseksikäs, hyväpalkkainen ja niche -> ei paljon kilpailua työmarkkinoilla. Ei siis perinteistä oikista, kauppista tai tkk:a (palkat ovat varmasti kohdallaan kyllä noissa). Ajattelin itsekin mennä joskus lukemaan kv-politiikka ym. kun kuulosti niin hienolta (joo, kaikkihan haluaa olla diplomaatteja, mutta pelkällä koulutuksella ei paljon minnekään mennä), mutta onneksi en lähtenyt. Omalla alalla on helppoa kun työt ja opinnot oli niin helppo yhdistää ja vaikka oli töissä, neljässä vuodessa tuli valmista. Saivat tosin vielä huijattua jäämään yliopistolle hetkeksi duuniin tekeen tilaushommia.

Kannattaa siis etsiä sellaista omaa "ekologista lokeroa" yliopistojen koulutusohjelmista ja selvitellä myös esim. eri alojen eläköitymiskehitystä jne. Toinen vaikuttava ja yllättävä menestystekijä on oman laitoksen/schoolin/ vast. henkilökunta. Ohjaus ja joustavuus ovat todella erilaisia eri yksiköissä.

Tsemppiä, kyllä se siitä avautuu.


Nimim. oman alan duuneissa 2. opiskeluvuodesta lähtien jatkuvaa syöttöä...

 

[Dopey]

Olin kuuntelemassa erään melkoisen haastavista lähtökohdista huippuduuniin nousseen ihmisen ajatuksia, ja hänellä oli aika simppeli resepti, millä oli pärjännyt sekä työtehtävissä että miettiessä seuraavaa urasiirtoa:

1. totea nykytilanne, missä olet
2. mieti, mitä haluat seuraavaksi saada aikaan tai millaista duunia haluat tehdä
3. mieti itsellesi lyhyt lista, millä toimenpiteillä on mahdollista päästä kohdasta #1 kohtaan #2 ja ala toteuttaa noita samantien

Jos tavoitteesi on tienata kohtuullisen hyvin etkä aio olla asiantuntija, helpoin tie on kehittää ns. soft skillejä (esiintymistaitoa, tunneälyä, jne.) ja tähdätä esimiestehtäviin. Noita opetetaan jonkin verran eri puolilla, mutta kirjatiedolla ei tee mitään jos sitä ei ole todistettavasti osannut soveltaa käytännössä.

 

[Rapumies]

Tässä nyt vaan yks asiaan liittyvä esimerkki, joka tuli mieleen:
Itse opiskelen TKK:lla (valmistun ensi kuussa) ja hain joskus about 3 vuotta sitten IBM:lle töihin. Muistaakseni laitoin hakemuksen moneen eri pestiin, ainakin markkinointipuolelle. IBM:lle siis otettiin silloin jotain 10-20 opiskelijaa töihin harjoittelijaksi (tai mikä titteli nyt onkaan). Pääsin sinne haastatteluun ja jotenkin siinä tuli sellanen fiilis, että ei mua kiinnostanut sinne edes mennä (vähän turhan jäykkää meininkiä), enkä sinne päässytkään. Löysin sitten muita töitä kyllä..

Eräs ystäväni, joka myös opiskelee TKK:lla haki samaan aikaan sinne ja pääsi markkinointipuolelle ja on siellä vieläkin töissä. Hän sanoi, että IBM:lle vaatimuksena noihin paikkoihin oli, että opiskelee korkeakoulututkintoa (tai on jo valmistunut), sillä ei välttämättä ole väliä opiskeleeko TKK:lla, kauppiksessa vai esim. historiaa tai kieliä. Riippuu tietty mihin pestiin hakee. Esim. juuri markkinointipuolella varmaan on hyvä jos pystyy juttelemaan erilaisten ihmisten kanssa supliikisti, niin suomeksi kuin englanniksi, ja järjestämään markkinointitilaisuuksia, eikä siitäkään haittaa ole jos ymmärtää tuotteiden teknisestä puolestakin vähän enemmän. Tähän ei kuitenkaan mitään DI:n tutkintoa tarvita.

Sitten kun johonkin isompaan firmaan kerran pääsee sisälle, niin hoitaa vaan duunit hyvin ja valmistuu ajallaan, niin todennäköisesti saa jatkaa talossa. Sitten kun on jo muutama vuosi työkokemusta, osaamista, ja maisterin/DI:n tai muut paperit taskussa, niin varmasti muutakin duunia löytyy jos haluaa vaihtaa työpaikkaa.

Uskoisin siis, että ainakin moneen isompaan firmaan voi päästää duuniin, kunhan opiskelee jotain korkeakoulututkintoa ja osaa tarpeeksi hyvin hanskata työhakemuksen ja työhaastattelun, eli toisinsanoen osaa vakuuttaa työnantajan siitä, että oisi oikea henkilö siihen paikkaan mitä on hakemassa.