- Liittynyt
- 3.9.2003
- Viestejä
- 678
Tuo yrityksesi Lappeenrantaan! Kaupungista löytyy
roppakaupalla taiteilijoita, rockbändejä ja homoja!
Jos mainoslause olisi totta, Lappeenrannalla ei olisi huolta huomisesta. Tätä mieltä on ainakin amerikkalaisprofessori Richard Florida, jonka ajatuksia toimittaja Saska Snellman esitteli pari viikkoa sitten Hesarin sunnuntaisivulla.
Teollisuushalleja yrityksille pykääville pikkukaupungeille Floridan päätelmät ovat kuin kylmä suihku. Kaupunkien kohtaloa ei tulevaisuudessa ratkaista verorahoilla rakennetuilla seinillä eikä hienoilla strategioilla.
Sen sijaan ratkaisu löytyy taholta, joka yleensä mielletään ennemminkin rahareiäksi. Talousmaantieteen professorin mielestä kaupunkien kukoistamisen ja kuihtumisen ratkaisevat luovat ihmiset.
Omakotitalotontit ja pikkukaupungin turvallisuus saattavat olla hyviä vetovoimatekijöitä, mutta luova luokka pitää Floridan mukaan ensisijaisena muita asioita: suvaitsevaista ilmapiiriä, kaupungin rikasta kulttuuritarjontaa, värikästä katuelämää ja vilkasta yöelämää.
Nämä tekijät ovat olennaisia myös kaupunkien elinkeinoelämän kannalta, siellä siellä missä viihtyvät luovat ja innovaatiokykyiset ihmiset, sinne haluavat hakeutua myös innovatiivista työvoimaa halajavat yritykset.
Richard Florida ei kiellä, etteikö kaupungin menestykseen jatkossakin vaikuttaisi olennaisesti teknologian taso, asukkaiden koulutus ja it-firmojen määrä. Niiden lisäksi olennaista on kuitenkin se, kuinka paljon kaupungista löytyy kahta toista t:tä, toleranssia ja talenttia.
Kahden jälkimmäisen mittaamiseen talousmaantieteen professori on kehittänyt omat mittarinsa. Lahjakkuuden määrästä kertoo boheemi-indeksi, eli kaupungissa asuvat taiteilijat. Toleranssia mitataan homo- ja sulatusuuni- indeksillä
Homot ovat professorin mukaan kuin luovan talouden kanarialintuja, jotka kertovat, missä happi ei riitä. Samoin ulkomaalaisten määrä kertoo kaupungin suvaitsevaisuudesta.
Amerikkalaisia kaupunkeja vertaillessaan hän on huomannut, että kaupunki pärjää sitä paremmin, mitä enemmän siellä asuu ulkomaalaisia, vapaita taiteilijoita ja homoja.
Jos firmat kuvitteellisessa tulevaisuudessa arvioisivat kaupunkeja näillä mittareilla, Lappeenranta ei olisi järin hyvässä kilpailuasemassa.
Kun kaupunginjohtaja Andersson veisi vieraitaan kaupunkikierrokselle, hän voisi leveillä Kotiteollisuus-bändin menestyksellä, mutta ei pystyisi esittelemään vapaan kulttuurin keskusta, missä uudet bändit ja muut nuoret kulttuurinharrastajat voisivat kehittää luovia projektejaan.
Hesarin tekemästä 16 kaupungin vertailusta ei olisi Anderssonille paljon hyötyä. Sen mukaan keskisuurista kaupungeista vain Vaasassa on vähemmän kirjailijoita kuin Lappeenrannassa, taidemaalareita asuu meillä sentään enemmän kuin Kuopiossa, Porissa, Kotkassa ja Mikkelissä.
Harmaita hiuksia Anderssonille aiheuttaisi vielä se, ettei hän kykenisi esittelemään vierailleen edes kaupungin homobaareja.
Ainut oljenkorsi, jolla kaupunki voisi yrittää tehdä vaikutuksen, on ulkomaalaisten määrä. Luojan kiitos kaikki venäläiset eivät ole muuttaneet Lappeenrannasta eteenpäin suurempiin kaupunkeihin. Vieraille järjestettävien kokkareiden vip-vieraita olisivat lisäksi turkkilaiset kebab-yrittäjät.
Niin herkulliselta kuin Richard Floridan teoria tuntuukin, taitaa olla realismia, että Lappeenranta tulee jatkossakin panemaan rahanjaossa teollisuushallit kulttuurihankkeiden edelle.
Jotakin pohdinnan arvoista amerikkalaisprofessorin mietteissä kuitenkin saattaisi olla.
RIINA NOKSO-KOIVISTO
riina.nokso-koivisto@esaimaa.fi
roppakaupalla taiteilijoita, rockbändejä ja homoja!
Jos mainoslause olisi totta, Lappeenrannalla ei olisi huolta huomisesta. Tätä mieltä on ainakin amerikkalaisprofessori Richard Florida, jonka ajatuksia toimittaja Saska Snellman esitteli pari viikkoa sitten Hesarin sunnuntaisivulla.
Teollisuushalleja yrityksille pykääville pikkukaupungeille Floridan päätelmät ovat kuin kylmä suihku. Kaupunkien kohtaloa ei tulevaisuudessa ratkaista verorahoilla rakennetuilla seinillä eikä hienoilla strategioilla.
Sen sijaan ratkaisu löytyy taholta, joka yleensä mielletään ennemminkin rahareiäksi. Talousmaantieteen professorin mielestä kaupunkien kukoistamisen ja kuihtumisen ratkaisevat luovat ihmiset.
Omakotitalotontit ja pikkukaupungin turvallisuus saattavat olla hyviä vetovoimatekijöitä, mutta luova luokka pitää Floridan mukaan ensisijaisena muita asioita: suvaitsevaista ilmapiiriä, kaupungin rikasta kulttuuritarjontaa, värikästä katuelämää ja vilkasta yöelämää.
Nämä tekijät ovat olennaisia myös kaupunkien elinkeinoelämän kannalta, siellä siellä missä viihtyvät luovat ja innovaatiokykyiset ihmiset, sinne haluavat hakeutua myös innovatiivista työvoimaa halajavat yritykset.
Richard Florida ei kiellä, etteikö kaupungin menestykseen jatkossakin vaikuttaisi olennaisesti teknologian taso, asukkaiden koulutus ja it-firmojen määrä. Niiden lisäksi olennaista on kuitenkin se, kuinka paljon kaupungista löytyy kahta toista t:tä, toleranssia ja talenttia.
Kahden jälkimmäisen mittaamiseen talousmaantieteen professori on kehittänyt omat mittarinsa. Lahjakkuuden määrästä kertoo boheemi-indeksi, eli kaupungissa asuvat taiteilijat. Toleranssia mitataan homo- ja sulatusuuni- indeksillä
Homot ovat professorin mukaan kuin luovan talouden kanarialintuja, jotka kertovat, missä happi ei riitä. Samoin ulkomaalaisten määrä kertoo kaupungin suvaitsevaisuudesta.
Amerikkalaisia kaupunkeja vertaillessaan hän on huomannut, että kaupunki pärjää sitä paremmin, mitä enemmän siellä asuu ulkomaalaisia, vapaita taiteilijoita ja homoja.
Jos firmat kuvitteellisessa tulevaisuudessa arvioisivat kaupunkeja näillä mittareilla, Lappeenranta ei olisi järin hyvässä kilpailuasemassa.
Kun kaupunginjohtaja Andersson veisi vieraitaan kaupunkikierrokselle, hän voisi leveillä Kotiteollisuus-bändin menestyksellä, mutta ei pystyisi esittelemään vapaan kulttuurin keskusta, missä uudet bändit ja muut nuoret kulttuurinharrastajat voisivat kehittää luovia projektejaan.
Hesarin tekemästä 16 kaupungin vertailusta ei olisi Anderssonille paljon hyötyä. Sen mukaan keskisuurista kaupungeista vain Vaasassa on vähemmän kirjailijoita kuin Lappeenrannassa, taidemaalareita asuu meillä sentään enemmän kuin Kuopiossa, Porissa, Kotkassa ja Mikkelissä.
Harmaita hiuksia Anderssonille aiheuttaisi vielä se, ettei hän kykenisi esittelemään vierailleen edes kaupungin homobaareja.
Ainut oljenkorsi, jolla kaupunki voisi yrittää tehdä vaikutuksen, on ulkomaalaisten määrä. Luojan kiitos kaikki venäläiset eivät ole muuttaneet Lappeenrannasta eteenpäin suurempiin kaupunkeihin. Vieraille järjestettävien kokkareiden vip-vieraita olisivat lisäksi turkkilaiset kebab-yrittäjät.
Niin herkulliselta kuin Richard Floridan teoria tuntuukin, taitaa olla realismia, että Lappeenranta tulee jatkossakin panemaan rahanjaossa teollisuushallit kulttuurihankkeiden edelle.
Jotakin pohdinnan arvoista amerikkalaisprofessorin mietteissä kuitenkin saattaisi olla.
RIINA NOKSO-KOIVISTO
riina.nokso-koivisto@esaimaa.fi
