hiilihydraatin muuttuminen proteiiniksi

Porkkanaraastin

Liittynyt
20.1.2004
Viestejä
1 667
Ikä
38
Veljen vaimo kyseli multa että tiedätkös kuinka tuollainen juttu tapahtuu siis tenttas mua? hän on itse proviisori. Mä olin ihan lekalla lyöty. hiilari prodeksi? :eek: vai onko kyseessä joku tuttu tapahtuma, mutta eri nimellä?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Glukoneogeneesissä voipi mennä toisinpäin, eli proteiini muuttua hiilariksi, mutta enpä ole kuullut, että hiilari voisi protuksi muuttua. Taisi piruilla veljesi vaimo vaan sulle huvikseen. :D
 
Eikös hiilarista puutu typpi-niminen alkuaine joka puolestaan on proteiinissa aikas oleellinen osa, ja kuten hyvin tiedetään, tyhjästä on paha nyhjästä, niin taitaa olla ihan :anssi: koko juttu.
 
ei se mitää piruillu, ihan totisena. ja kyllä se nyt mua viisaampi näissä asioissa on....Anssi APUA! :lol2:
 
iivili sanoi:
Glukoneogeneesissä voipi mennä toisinpäin, eli proteiini muuttua hiilariksi, mutta enpä ole kuullut, että hiilari voisi protuksi muuttua. Taisi piruilla veljesi vaimo vaan sulle huvikseen. :D
Click to expand...

Ite justiin eilen luin jostakin artikkelista, että proteiini muuttuu hiilihydraatiksi, ja nyt aloin ettiä sitä, mutta nyt taas huomasin että olin lukenut otsikon väärin :D

Siis hiilarit muuttuu proteiineiks?Olis kiva kuulla lissää.
 
Tuossa vähän biokemian kirjaa selailin ja muistia virkistelin ja kyllä se tavallaan pitää paikkaansa! Aminohapothan jaetaan välttämättömiin ja ei-välttämättömiin eli sen mukaan pystyykö elimistö itse syntetisoimaan niitä. Ei-välttämättömien aminohappojen biosynteesissä käytetään lähtöaineina sitruunahappokierron välituotteita, esim. pyruvaattia, jotka ovat siis lähtöisin yleensä glukoosista. Näin esimerkiksi pyruvaatista voidaan rakentaa alaniinia, valiinia ja leusiinia.

Tuosta typpijutusta, niin sitähän ei tosiaan glukoosissa ole, mutta se saadaan taas elimistöön muiden aminohappojen eli lähinnä glutamaatin ja glutamiinin mukana. Nuo sitruunahappokierron välituotteet täytyy siis "yhdistää" glutamaattiin ja näin saadaan toisia aminohappoja.

Empä nyt sitten tiedä, miten merkittävää puuhaa tämä soluissa on, siihen saa joku ravitsemuspuolen ihminen vastata. Biokemistin taidot loppuu siihen :) Mutta biokemian puolesta se on mahdollista!

Tai jos nyt oikein viilaillaan, niin pyruvaatti itse asiassa on glykolyysin eli glukoosin hajotuksen lopputuote eikä sitruunahappokierron välituote, mutta sinnehän se sitten yleensä ohjataan. Ja sitruunahappokierron ansiosta siis voidaan solussa tuottaa ATP:tä ja käyttää sitä energiaksi....
 
Glukoosin kemiallinen kaavahan taitaa olla C6H12O6. Kysyhän arvon proviisorilta miten glukoosista saadaan proteiinien rakentamisessa tarvittavien aminohappojen typpiatomit. Aminohapoissa kun on aina mukana karboksyyliryhmä COOH sekä aminoryhmä NH2, eli niiden rakennusaineita ovat hiili, vety, typpi ja happi.
Proteiinit koostuvat 22 eri aminohaposta, joista välttämättömiä on aikuiselle 9 kpl eli arginiini, fenyylialaniini, lysiini, metioniini, threoniini ja tryptofaani sekä haaraketjuiset leusiini, isoleusiini ja valiini, lisäksi histidiini on välttämätön lapselle. Loput aminohapot elimistö (lähinnä maksa) pystyy syntetisoimaan lähtöaineistaan, niitä ovat alaniini, asparagiini, aspartaatti, glutamaatti, glutamiini, glysiini, kysteiini, ornitiini, proliini, seriini, tyrosiini ja tauriini, joka oikeastaan on aminohapon aineenvaihduntatuote.
 
Niin, glukoosissa ei ole typpeä, mutta sitä muuten solussa saatavilla tietenkin koko ajan. Ei tietenkään mikään aineenvaihduntareitti elä yksinään omaa elämäänsä eristyksissä muista, vaan solussa kaikki liittyy kaikkeen ja toimii yhteistyössä. Eli glukoosista pyruvaattia, joka liitetään glutamaattiin ja saadaan esim. alaniinia.
 
Se on kyllä kemiallisesti selvä, että hiilihydraateista ei aminohappoja ilman lisäilyjä tehdä, juurikin tuon typen puutteen vuoksi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom