Hengityksen pidätys ja sen harjoitus
- Keskustelun aloittaja Fatso
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
TA2
Shape B4 the Size!
- Liittynyt
- 22.12.2003
- Viestejä
- 195
Jub sanoi:
Happi muuttuu myrkylliseksi kun sen osapaine nousee, riippuen organisaatiosta mistä kysyy, 1.6-2.0 bar. Tämä ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen raja. Samalla lailla kuin typen narkoottisuus hapen 'myrkyllisyys' riippuu henkilökohtaisista ominaisuuksista. Sukeltajakurssilla ainakin aikaisemmin pidettiin ns. happimyrkytyskoe ennen kuin alettiin pelata happi- ja seoskaasulaitteilla. Eli painekammiossa puhtaalla hapella 20m syvyyteen, joka siis vastaa 3 bar hapen osapainetta. Kenelläkään ei allekirjoittaneen kurssilla saannut mitään oireita 30 min altistuksella.
TA2
Shape B4 the Size!
- Liittynyt
- 22.12.2003
- Viestejä
- 195
Staattista hengenpidätystä en ole koskaan harjoitellut, mutta tekniikka laji sekin on. Suomen ennätys käsittääkseni jotain kuus ja puol minuuttia (vuosi sitten, on voinnut tietysti parantua), tämä ennätysmies oli pitämässä sukellusseurassamme luentoa ja siitä innostuneena muutamat alkoivat tosissaan treenata lajia, apnoe aika nousi n. 1.30:sta kaikilla yli 4:ään min, paras taisi päästä 4.45... Ja kaikki olivat ihan tavallisia pulliaisia.
Staattisen parantuminen ei taas välttämättä vaikuta mitenkään kuinka pitkälle pystyy sukeltamaan. Itse sukellan tarvittaessa niin pitkälle, että taju lähtee (tullut tehtyä pariin otteeseen, 70m ennätys, paljoa yli 50m ei varmaan enää menisi kun tuota massaa on tullut hieman lisää), eli hapen osapaine on vajonnut tarpeeksi alas elimistössä. Ainoa tapa parantaa tätä ennätystä olisi ryhtyä kohentamaan taloudellista liikkumista veden alla.
Staattisen parantuminen ei taas välttämättä vaikuta mitenkään kuinka pitkälle pystyy sukeltamaan. Itse sukellan tarvittaessa niin pitkälle, että taju lähtee (tullut tehtyä pariin otteeseen, 70m ennätys, paljoa yli 50m ei varmaan enää menisi kun tuota massaa on tullut hieman lisää), eli hapen osapaine on vajonnut tarpeeksi alas elimistössä. Ainoa tapa parantaa tätä ennätystä olisi ryhtyä kohentamaan taloudellista liikkumista veden alla.
NP sanoi:
Pieni mieleni sanoisi noin, tosin isompi kroppa voi polttaa sitä ainetta eri tavalla kuin pienempi. Joskus ylä-asteella mitattiin keuhojen tilavuuttaa semmoisella puhallusmittarilla ja meikäläisellä oli selkeästi pienin tilavuus koko luokalla. Samaan aikaan tuli reenailtua uimista ja sukellustulokset oli todella heikot verrattuna muihin vaikka tekniikka ei ollut paskin.
- Liittynyt
- 18.4.2003
- Viestejä
- 526
wexter sanoi:
Viime joulun alla tapahtui pieni onnettomuus kertauksissa kuulon suhteen ja pääsin tilkkaan sitten semmoseen painekammioon kolmena päivänä hengittelemään, mun muistin mukaan, 100% happea 1,5h per kerta. vai oliko sittenkään? pieni offtopic mut sattuisko kukaan tietämään mitä shittiä semmosessa kuulovauriohoidossa oikein pistetään vetämään henkeen?
- Liittynyt
- 10.7.2002
- Viestejä
- 380
Ja vanha threadi ylööös.
Tsekatkaa nää sivut. Tämä tyyppi todellakiin treenaa. http://kallentreenisivu.*************/
edit. what a fuck miksei tota urlia muka voi liittää???
nooh kuitenkin, tohon urlin tähtien kohtaan tulee *************
edit 2. mitä v...
noi sivut löytää kuitenkin googlettamalla sanaparilla kallen treenisivu
Tsekatkaa nää sivut. Tämä tyyppi todellakiin treenaa. http://kallentreenisivu.*************/
edit. what a fuck miksei tota urlia muka voi liittää???
nooh kuitenkin, tohon urlin tähtien kohtaan tulee *************
edit 2. mitä v...
noi sivut löytää kuitenkin googlettamalla sanaparilla kallen treenisivu
- Liittynyt
- 30.12.2005
- Viestejä
- 19
Kappas tällaisestakin on keskusteltu pakkiksessa...No, miksei, kaikestahan täällä.
Tämä kun sattuu olemaan leipälajini, niin sikäli jos jotain kiinnostaa, voin selventää muutamaa juttua.
Ensinnä tietysti riskit. Hengenpidätysjutuissa suurin riski on tajunnan menettäminen, kuten arvata saattaa. Toistuvasti tajuttomuuteen mentäessä, lienevät aivovauriot riskinä, mutta suurempi riski on siinä, että tajuttomuus iskee tilanteessa, jossa se johtaa vaaratilanteeseen. Esim. itsestään selvästi, jos taju lähtee vedessä, eikä ole kaveria koppaamassa se on näin karusti sanottuna nirri pois. Huono idea voi olla myös tehdä hengenpidätysharjoituksia autolla ajaessa jne. Jos näitä juttuja harjoittelee, niin hengenpidätystä ei pitäisi vedessä tehdä koskaan yksin, tai jos tekee, niin hyvin hyvin konservatiivisesti, ettei tule taas lehtiotsikoita.
Yleisin reaktio kun tästä lajista puhutaan on, että eikös teille tule 4 minuutin jälkeen aivovaurioita. Näin kun on monessa paikassa opetettu. Tämä neljän minuutin sääntöhän siis koskee tilannetta, kun aivot ovat ilman happea. Toisin sanoen esim. verenkierron pysähtyessä, tai apnean jatkuessa pitkään tajuttomuuden yli. Vapaasukeltajan aivot eivät suinkaan ole ilman happea, vaikkei uutta ilmaa keuhkoihin tulekaan. Siinä ollaan vain kehon happivarantojen varassa ja pyritään minimoimaan kulutus. Toki "eliittisukeltajien" happikyllästeisyys käväisee hetkellisesti melko alhaalla. Onko se sitten vaarallista? Tähän ei ole yksiseltteisesti vastausta olemassa, mutta kyllähän maalaisjärkikin sanoo että ainakin tajuttomuuden rajamailla usein käytäessä - tuskin se kovin hyvästä on. Normaalisti saturaatiot eivät kuitenkaan ole mitään mitä esim. vuorikiipeilijät eivät kokisi - ja heillä altistuminen kestää tunteja tai päiviä.
Aivan kuten minkä tahansa lajin kanssa, hommaa voi harjoitella. Kyse on paljon henkisistä ominaisuuksista, mutta kyllä kroppa adaptoituu stressiin ihan samalla tapaa kuin vaikkapa lihaksia painoilla kiusatessa. Ja aivan kuten missä tahansa lajissa, alussa kehitys on todella nopeaa kun oppii tietyt perustemput ja tekniikat. Ei ole ollenkaan epätavallista, että 1-2 minuutin jannu vetelee rutiinilla 4 minuutin staticeja parin viikon treenin jälkeen.
Keuhkojen tilavuudella on toki merkitystä, mutta ei välttämättä niin paljon kuin voisi luulla. Useaan kertaan kehitystä vierestä seuranneena uskallan väittää että kuka tahansa "normaalikuntoinen" pääsee 4-5 minuutin static-aikoihin kun vähän treenaa. Useimmilla vapaasukeltajilla joita tunnen on aivan normaalin kokoiset keuhkot...4-6 litraa vitaalikapasiteettia. Erilaisten venytysten ja hengitysharjoitusten kautta vapaasukeltaja yleensä oppii käyttämään keuhkojaan vähän tehokkaammin hyväksi, saattaapa vitaalikapasiteetti jopa harjoittelun seurauksena vähän kasvaakin, mutta ei mitään ylidramaattista. Toki tuollaiset ME-lukemia hivuttelevat 8:30 minuutin hengenpidätykset vaativat erityislahjakkuuttaa, kuten esim. Timo Kinnusen tapauksessa hänellä todella on melko suuret keuhkot (tuskin kuitenkin suomen suurimmat, eiköhän jotkut keuhkoahtaumapotilaat vedä tässä kevyesti pohjat). Ihmiskeho on jännä organismi ja sopeutuu stressiin hämmästyttävän monipuolisesti. Hengenpidätyksen tapauksessa mm. syke hidastuu (kuten onkin jo mainittu), mutta lisäksi verenkierto keskittyy "ytimeen" ja veren virtaus mm. päähän kasvaa merkittävästi (näin ollen vaikka veressä on vähemmän happea, kokonaisuudessaan sitä menee nuppiin vielä yhtä paljon - tai sanotaanko "riittävästi"). Hiilidioksidin tuotanto vähenee, lihakset rentoutuu jne. Ja kaikki tämä tietysti voimistuu harjoittelun seurauksena.
Sitten siitä hyperventilaatiosta pieni tietopaketti:
-Hengitysrefleksin (ahdistava "ilmanälkä"-tunne) laukaisee kärjistetysti sanottuna hiilidioksidi, ei siis hapenpuute
-Normaalitilassa tämä refleksi tulee melko pian hengenpidätyksen aloittamisen jälkeen
-Hyperventiloimalla voidaan "puhdistaa" hiilidioksidi pois keuhkoista ja verenkierrosta, joka viivästyttää refleksiä huomattavasti
Kuulostaa jännältä ja kivalta, mutta tässä piilee erittäin paljon miinuspuolia.
-Ensinnäkin, hengitysrefleksi ei ole mikään ikävä nalkuttava juttu mikä halutaan pois päältä, vaan se on ruumiin antama varoitussignaali lähestyvästä kriisistä. Hyperventiloimalla voi vaimentaa refleksin niin voimakkaasti, että tajuttomuus iskeekin täysin varoittamatta - mikä luonnollisesti on ERITTÄIN vaarallista
-Hyperventilaatio nostaa sykettä, pilaa rentouden ja siitä tulee "levoton olo", vähän niinkuin olisi vetänyt jotain nappeja -> se siis lyhentää kokonaissuoritusta
-Hyperventilaation jälkeen happi sitoutuu hemoglobiiniin tiukemmin eikä veri luovuta sitä kudosten käyttöön -> tajunta lähtee aikaisemmin kuin ilman (hiilidioksidi helpottaa hapen irtoamista hemoglobiinista).
Summa summarum: hyperventilaatio on pahasta eivätkä "oikeat" vapaasukeltajat käytä sitä. Tavoitteena on itseasiassa pyrkiä maksoimoimaan hiilidioksidin määrä niissä rajoissa kuin nuppi vaan kestää! Tässä on tietysti oma tasapainonsa joka pitää henkilökohtaisesti löytää (myöskään pelkällä hiilidioksidilla ei paljoa henkeä pidätellä). Hengitysrefleksiä vaan oppii sietämään harjoittelun kautta ja toki se myös viivästyy tietyin tempuin "terveellä" tavalla. Mutta hengitysrefleksi ei siis ole vihollinen mikä yritetään hävittää vaan järjen ääni, minkä voi joksikin aikaa ignoroida, mutta joka lopulta kertoo milloin suoritus pitää päättää.
Siinä nyt vähän infoa. Kerron mielelläni lisää jos kiinnostaa
Tämä kun sattuu olemaan leipälajini, niin sikäli jos jotain kiinnostaa, voin selventää muutamaa juttua.
Ensinnä tietysti riskit. Hengenpidätysjutuissa suurin riski on tajunnan menettäminen, kuten arvata saattaa. Toistuvasti tajuttomuuteen mentäessä, lienevät aivovauriot riskinä, mutta suurempi riski on siinä, että tajuttomuus iskee tilanteessa, jossa se johtaa vaaratilanteeseen. Esim. itsestään selvästi, jos taju lähtee vedessä, eikä ole kaveria koppaamassa se on näin karusti sanottuna nirri pois. Huono idea voi olla myös tehdä hengenpidätysharjoituksia autolla ajaessa jne. Jos näitä juttuja harjoittelee, niin hengenpidätystä ei pitäisi vedessä tehdä koskaan yksin, tai jos tekee, niin hyvin hyvin konservatiivisesti, ettei tule taas lehtiotsikoita.
Yleisin reaktio kun tästä lajista puhutaan on, että eikös teille tule 4 minuutin jälkeen aivovaurioita. Näin kun on monessa paikassa opetettu. Tämä neljän minuutin sääntöhän siis koskee tilannetta, kun aivot ovat ilman happea. Toisin sanoen esim. verenkierron pysähtyessä, tai apnean jatkuessa pitkään tajuttomuuden yli. Vapaasukeltajan aivot eivät suinkaan ole ilman happea, vaikkei uutta ilmaa keuhkoihin tulekaan. Siinä ollaan vain kehon happivarantojen varassa ja pyritään minimoimaan kulutus. Toki "eliittisukeltajien" happikyllästeisyys käväisee hetkellisesti melko alhaalla. Onko se sitten vaarallista? Tähän ei ole yksiseltteisesti vastausta olemassa, mutta kyllähän maalaisjärkikin sanoo että ainakin tajuttomuuden rajamailla usein käytäessä - tuskin se kovin hyvästä on. Normaalisti saturaatiot eivät kuitenkaan ole mitään mitä esim. vuorikiipeilijät eivät kokisi - ja heillä altistuminen kestää tunteja tai päiviä.
Aivan kuten minkä tahansa lajin kanssa, hommaa voi harjoitella. Kyse on paljon henkisistä ominaisuuksista, mutta kyllä kroppa adaptoituu stressiin ihan samalla tapaa kuin vaikkapa lihaksia painoilla kiusatessa. Ja aivan kuten missä tahansa lajissa, alussa kehitys on todella nopeaa kun oppii tietyt perustemput ja tekniikat. Ei ole ollenkaan epätavallista, että 1-2 minuutin jannu vetelee rutiinilla 4 minuutin staticeja parin viikon treenin jälkeen.
Keuhkojen tilavuudella on toki merkitystä, mutta ei välttämättä niin paljon kuin voisi luulla. Useaan kertaan kehitystä vierestä seuranneena uskallan väittää että kuka tahansa "normaalikuntoinen" pääsee 4-5 minuutin static-aikoihin kun vähän treenaa. Useimmilla vapaasukeltajilla joita tunnen on aivan normaalin kokoiset keuhkot...4-6 litraa vitaalikapasiteettia. Erilaisten venytysten ja hengitysharjoitusten kautta vapaasukeltaja yleensä oppii käyttämään keuhkojaan vähän tehokkaammin hyväksi, saattaapa vitaalikapasiteetti jopa harjoittelun seurauksena vähän kasvaakin, mutta ei mitään ylidramaattista. Toki tuollaiset ME-lukemia hivuttelevat 8:30 minuutin hengenpidätykset vaativat erityislahjakkuuttaa, kuten esim. Timo Kinnusen tapauksessa hänellä todella on melko suuret keuhkot (tuskin kuitenkin suomen suurimmat, eiköhän jotkut keuhkoahtaumapotilaat vedä tässä kevyesti pohjat). Ihmiskeho on jännä organismi ja sopeutuu stressiin hämmästyttävän monipuolisesti. Hengenpidätyksen tapauksessa mm. syke hidastuu (kuten onkin jo mainittu), mutta lisäksi verenkierto keskittyy "ytimeen" ja veren virtaus mm. päähän kasvaa merkittävästi (näin ollen vaikka veressä on vähemmän happea, kokonaisuudessaan sitä menee nuppiin vielä yhtä paljon - tai sanotaanko "riittävästi"). Hiilidioksidin tuotanto vähenee, lihakset rentoutuu jne. Ja kaikki tämä tietysti voimistuu harjoittelun seurauksena.
Sitten siitä hyperventilaatiosta pieni tietopaketti:
-Hengitysrefleksin (ahdistava "ilmanälkä"-tunne) laukaisee kärjistetysti sanottuna hiilidioksidi, ei siis hapenpuute
-Normaalitilassa tämä refleksi tulee melko pian hengenpidätyksen aloittamisen jälkeen
-Hyperventiloimalla voidaan "puhdistaa" hiilidioksidi pois keuhkoista ja verenkierrosta, joka viivästyttää refleksiä huomattavasti
Kuulostaa jännältä ja kivalta, mutta tässä piilee erittäin paljon miinuspuolia.
-Ensinnäkin, hengitysrefleksi ei ole mikään ikävä nalkuttava juttu mikä halutaan pois päältä, vaan se on ruumiin antama varoitussignaali lähestyvästä kriisistä. Hyperventiloimalla voi vaimentaa refleksin niin voimakkaasti, että tajuttomuus iskeekin täysin varoittamatta - mikä luonnollisesti on ERITTÄIN vaarallista
-Hyperventilaatio nostaa sykettä, pilaa rentouden ja siitä tulee "levoton olo", vähän niinkuin olisi vetänyt jotain nappeja -> se siis lyhentää kokonaissuoritusta
-Hyperventilaation jälkeen happi sitoutuu hemoglobiiniin tiukemmin eikä veri luovuta sitä kudosten käyttöön -> tajunta lähtee aikaisemmin kuin ilman (hiilidioksidi helpottaa hapen irtoamista hemoglobiinista).
Summa summarum: hyperventilaatio on pahasta eivätkä "oikeat" vapaasukeltajat käytä sitä. Tavoitteena on itseasiassa pyrkiä maksoimoimaan hiilidioksidin määrä niissä rajoissa kuin nuppi vaan kestää! Tässä on tietysti oma tasapainonsa joka pitää henkilökohtaisesti löytää (myöskään pelkällä hiilidioksidilla ei paljoa henkeä pidätellä). Hengitysrefleksiä vaan oppii sietämään harjoittelun kautta ja toki se myös viivästyy tietyin tempuin "terveellä" tavalla. Mutta hengitysrefleksi ei siis ole vihollinen mikä yritetään hävittää vaan järjen ääni, minkä voi joksikin aikaa ignoroida, mutta joka lopulta kertoo milloin suoritus pitää päättää.
Siinä nyt vähän infoa. Kerron mielelläni lisää jos kiinnostaa
- Liittynyt
- 24.2.2004
- Viestejä
- 3 933
- Ikä
- 43
2:53 kun joskus veljen kanssa otettiin skabaa, harmitti vietävästi kun 3 minsaa oli niin lähellä mutta puuttuvat 7 sekuntia olisivat olleet mahdottomia.
Viime vuosina on muuten tullut reenattua kun koskimelontaa harrastelee.Siinä homma menee niin että reuhot ittes hapoille, heität nupit etkä välttämättä pääse heti eskimokäännöstä.
Hauskaa etenkin jos on pitkä runi takana ja kauhee happivaje, ja sitten vielä et ehdikään kaatuessa vetää keuhkoja täyteen / nielet vettä. Kysyy kanttia ootella paikkaa eskarille, eikä lähteä uimaan :thumbs:
Viime vuosina on muuten tullut reenattua kun koskimelontaa harrastelee.Siinä homma menee niin että reuhot ittes hapoille, heität nupit etkä välttämättä pääse heti eskimokäännöstä.
Hauskaa etenkin jos on pitkä runi takana ja kauhee happivaje, ja sitten vielä et ehdikään kaatuessa vetää keuhkoja täyteen / nielet vettä. Kysyy kanttia ootella paikkaa eskarille, eikä lähteä uimaan :thumbs:
- Liittynyt
- 30.11.2005
- Viestejä
- 203
Hullu kysymys:
Jos suurinosa hapesta poistuu uloshengitettäessä, onko mahdollista hengittää "suusta suuhun" jonkin aikaa? Onko joku joskus kokeillut kauan kestää ennen kuin taju lähtee hiilidioksiidi pitoisuuksien noustessa? Linkkiä.
Pysyisikö teoriassa kaksi huippusukeltajaa pidättämään esim 10min henkeä siten että jossain vaiheessa toinen puhaltaa esim puolet pois ja saa tilalle toiselta puolet, jota sitten "hengitellään" pidättäen sisään-ulos hetki. Vaarallistahan tuo on mutta tuli vain mieleen, heh
.
edit. toivottavasti tuosta nyt sai selvän..
Jos suurinosa hapesta poistuu uloshengitettäessä, onko mahdollista hengittää "suusta suuhun" jonkin aikaa? Onko joku joskus kokeillut kauan kestää ennen kuin taju lähtee hiilidioksiidi pitoisuuksien noustessa? Linkkiä.
Pysyisikö teoriassa kaksi huippusukeltajaa pidättämään esim 10min henkeä siten että jossain vaiheessa toinen puhaltaa esim puolet pois ja saa tilalle toiselta puolet, jota sitten "hengitellään" pidättäen sisään-ulos hetki. Vaarallistahan tuo on mutta tuli vain mieleen, heh
.edit. toivottavasti tuosta nyt sai selvän..
- Liittynyt
- 30.12.2005
- Viestejä
- 19
Modval - no silleen joo oon tehnyt joskus että istun altaan pohjassa ja muija tuo aina välillä keuhkollisen ilmaa. En kattelu paljonko siinä meni aikaa, mutta missään vaiheessa ei tullut tunnetta että pitäis nousta. Typerää ja vaarallista, mutta mahdollista. Sukelluksissa olevan pitää vaan muistaa välillä puhaltaa ilmaa ulos että pääsee eroon hiilidioksidista.
Turisas:
No, yllättäen, paras harjoitus on hengen pidättely. Homma perustuu varsinkin alussa pariin kulmakiveen
-Tiedostaa että vaikka tuntuu pahalle, niin et ole kuolemssa, sinulla on vaan paljon hiilidioksidia keuhkoissa. Pikku hiljaa turvallisissa oloissa tulosta ylöspäin hivuttamalla huomaa, että kun vaan uskaltaa, voi pitää paljon pitempään
-Löytää hyvän "lämmittelyrutiinin". Eli yrityksen ja erehdyksen kautta oppii huomaamaan kuinka saa kehon "hengenpidätysmoodiin". Kannattaa kokeilla tehdä 2-3 pidätystä, lepää välissä 3-4 min, yleensä huomaa että seuraava on aina vähän helpompi kuin edellinen.
-Oikea valmistautuminen eli on hyvin levännyt (ei kannata esim. heti salin tai lenkin jälkeen yrittää) eikä ole syönyt vähintään 2-3 tuntiin kiinteää ruokaa
-Harjoituksen kautta rentouden löytyminen
-Oikea hengitystekniikka (esim. nopea puuskutus nostaa vaan sykettä, sisäänhengityksessä ei ota keuhkoja täyteen jne)
Näillä tempuilla aika moni on heittänyt minuutin pari lisää melkeinpä muutaman yrityksen jälkeen...
Mutta vielä muistutuksena:
-Välttäkää hyperventilaatiota
-Älkää tehkö vedessä yksin (tai muissa olosuhteissa joissa tajuttomuus on hengevaarallista)
-ERITYISESTI VÄLTTÄKÄÄ NÄIDEN YHDISTELMÄÄ jos ette halua lehtiotsikoksi
Ja "yksin" tarkoittaa että ei ole valpas kaveri kokoajan seuraamassa mitä teette, joka tietää mitä teette. Esim. ruuhkainen uima-allas tai kiireinen uimavalvoja ei kelpaa
Turisas:
No, yllättäen, paras harjoitus on hengen pidättely. Homma perustuu varsinkin alussa pariin kulmakiveen
-Tiedostaa että vaikka tuntuu pahalle, niin et ole kuolemssa, sinulla on vaan paljon hiilidioksidia keuhkoissa. Pikku hiljaa turvallisissa oloissa tulosta ylöspäin hivuttamalla huomaa, että kun vaan uskaltaa, voi pitää paljon pitempään
-Löytää hyvän "lämmittelyrutiinin". Eli yrityksen ja erehdyksen kautta oppii huomaamaan kuinka saa kehon "hengenpidätysmoodiin". Kannattaa kokeilla tehdä 2-3 pidätystä, lepää välissä 3-4 min, yleensä huomaa että seuraava on aina vähän helpompi kuin edellinen.
-Oikea valmistautuminen eli on hyvin levännyt (ei kannata esim. heti salin tai lenkin jälkeen yrittää) eikä ole syönyt vähintään 2-3 tuntiin kiinteää ruokaa
-Harjoituksen kautta rentouden löytyminen
-Oikea hengitystekniikka (esim. nopea puuskutus nostaa vaan sykettä, sisäänhengityksessä ei ota keuhkoja täyteen jne)
Näillä tempuilla aika moni on heittänyt minuutin pari lisää melkeinpä muutaman yrityksen jälkeen...
Mutta vielä muistutuksena:
-Välttäkää hyperventilaatiota
-Älkää tehkö vedessä yksin (tai muissa olosuhteissa joissa tajuttomuus on hengevaarallista)
-ERITYISESTI VÄLTTÄKÄÄ NÄIDEN YHDISTELMÄÄ jos ette halua lehtiotsikoksi
Ja "yksin" tarkoittaa että ei ole valpas kaveri kokoajan seuraamassa mitä teette, joka tietää mitä teette. Esim. ruuhkainen uima-allas tai kiireinen uimavalvoja ei kelpaa
- Liittynyt
- 15.6.2006
- Viestejä
- 101
Mikä olisi paras tapa täyttää keuhkot ennen pitkää sukellusta. Olen nyt huvikseni uintireissujen yhteydessä ruvennut treenaamaan sukeltamista ja 25m (eli päästä-päähän) onnistuu jo.
Itse olen havainnut, että parhaiten saan keuhkot täyteen, kun hengitän rauhallisesti suun kautta keuhkoni aivan ääriään myöten täyteen ja sen jälkeen menoksi!
Nokan kautta jos yritän samaa, niin ei ihan noin pitkälle happi riitä.
Neuvoja? Kuinka te täytätte keuhkonne ennen pitkää sukellusyritystä?
Itse olen havainnut, että parhaiten saan keuhkot täyteen, kun hengitän rauhallisesti suun kautta keuhkoni aivan ääriään myöten täyteen ja sen jälkeen menoksi!
Nokan kautta jos yritän samaa, niin ei ihan noin pitkälle happi riitä.
Neuvoja? Kuinka te täytätte keuhkonne ennen pitkää sukellusyritystä?
Täälläkin vapaasukelluksesta kiinnostunut. Vähän vajaaksi jää 50 metriä kun sillointällöin yrittää 25m altaassa. Syvyyssuunnassa paineentasaus on toinen haaste: osaan nenästä kiinnipitäen "puhaltaa" tärykälvot ulospäin kerran pinnalta alaspäin lähtiessä, mutta jossain 7-10m tienoilla tuo pitäisi kai tehdä uudestaan. Tähän ei omat kyvyt riitä, mikä on ehkä ihan hyväkin, kun yksin sukeltaa...
- Liittynyt
- 24.12.2010
- Viestejä
- 367
Itsekun olen yhdessä lammessa sukellellut, arvioin sukelletuksi syvyydeksi parhaimmillaan 5-8m. Nenästä kiini pitäen just toi paineentasaus luonistuu hyvin. Itse tosin saan tehdä sitä joku 2-4kertaa tolla matkalla. Sitten kokeilin äsken perstuntumalta hengenpidätystä. Ekalla kerralla 1min 25sek toisella 1min 45sek kolmannella kerralla sain 2min!!!. Sukelleltu penskasta lähtien älysti niin tuo vähän plussaa
