Helsingin kauppakorkeakoulu vs. Teknillinen korkeakoulu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ssaNppa
  • Aloitettu Aloitettu
Kauppis taas on tasan niin vaikea kuin haluat siitä tehdä. Sieltä voi päästä todella helpolla, tai sitten vaikealla jos valitsee vaikeita pääaineita. Tosin oikeasti lahjakkaille ihmisille se ei välttämättä tarjoa ollenkaan haasteita.
Kovasti tuntuu yli 90 pisteen keskiarvolla opintoja suorittavat kaverit paiskivan hommia HSE:ssä, vaikka lahjakkuudesta ei ole puutetta. HSE ja erityisesti rahoituksen laitos ovat mielestäni hyvä valinta, jos haasteet kiinnostavat. Jos haluaa hikoilla ensimmäiset vuodet matikan parissa, on TKK siinä tapauksessa parempi osoite. :)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En menisi kumpaankaan. En näe saavani mitään konkreettista arvoa siitä, että saan tutapellelafkalta tai kuppasurkeasta jossain vaiheessa paperit käteen. Hienoa huomata opiskelleensa hyödyttömiä asioita siinä vaiheessa kun 80% opinnoista on jo takana. Toki joku logistiikka tutalla tai laskis kauppiksessa antavat ihan kohtalaisesti työssäkin tarvittavia tietoja ja taitoja, mutta suurimmaksi osaksi molemmat koulut tarjoavat lähinnä käsienheiluttelun laajan oppimäärän.

Kuulostaa niin kovin tutulta :) Vaikka en tutasta mitään tiedäkkään niin kolmas vuosi kauppiksessa on ajanut Galenoksen ja lääkispyrkimysten eteen. Kauppiksesta sen verran että kai se hyvä koulu silti on, vaikka minä en opiskelusta missään vaiheessa ole suurempia työelämässä ehdottoman relevantteja tietoja tai taitoja tuntenut saavani. Opiskelukaverit ainakin ovat saaneet jo hyviä työpaikkoja (ainakin ne jotka ovat eniten panostaneet) ja kyllä niihin tilastoihin voi ainakin sen verran tuijottaa että aika kovat keskipalkat kauppatieteiden maistereilla on, joten kyllä niistä/meistä varmasti jotain hyötyä yrityksille on. Sitä on vain vaikea opiskella asiaa johon on menettänyt mielenkiinnon, mutta ainakin minä olen valmis käyttämään vielä n vuotta lääkikseen pyrkimiseen, 6 vuotta siellä opiskeluun, 6 vuotta erikoistumiseen ja n+2 vuotta väitöskirjaan, koska se ala kiinnostaa. Toisin kuin kauppatieteet.



(tai sitten kolmen vuoden yrittämisen jälkeen tajuan ettei rahkeet riitä ja hommaan ne KTM:n paperit ja päädyn joihinkin muihin hommiin)
 
Itseäkin mietityttää minne sitä hakisi. Teknilliseen olen ajatellut mutta minne sitten sielä, se on toinen asia. En tiedä mikä tuossa tutassa kaikkia niin kiinnostaa onhan sielä teknillisessä paljon muitakin hyviä linjoja, itseä juuri tuo tuta ei niin kiinnosta.

Vaihtoehtoina itsellä tällähetkellä: Kemian Tekniikka TKK, Teknillis- luonnontieteellinen Tampere, ja ehkä tietoliikenne jos sattuu menemään heikosti pääsykokeet, kun kerta en suoraan papereilla pääse, paitsi juuri tuonne viimeisenä mainittuun. Muita vaihtoehtoja ovat yliopistot matematiikka tai kemia.

Ei huolta, jos et osaa tarkasti vielä sanoa mikä noista teknillisistä suuntauksista olisi se kaikkein mielenkiintoisin. Jos tuntuu siltä, että on valinnut väärin, voi koulutusohjelmaa vaihtaa opiskeluaikanakin. Tämä joustavuus on mun mielestä yksi teknillisten yliopistojen/korkeakoulun ehdottomia etuja! Oikeastaan eri koulutusohjelmien erot hahmottuvat vasta kun on käynyt muutaman kurssin noita. Ja työelämässä niitä vaihtoehtoja vasta onkin.

Aika hyvinhän sä olet jo hahmotellut sitä mikä sua voisi kiinnostaa ja ihan järkevää on ottaa myös joku sellainen vaihtoehto, joka takaa sisäänpääsyn edes jollekin linjalle.

Miten osaisko joku sanoo tuolta teknillisestä kun eikö sielä valita se "normaali" tai laaja matematiikka niin kuinka nämä eroavat toisistaan ja eroavatko paljonkin? Olen kuullut että tuo laaja matematiikka olisi aika hullua. Itsellä kyllä varmaan laskupäätä riittäisi mutta en tiedä sitten siitä energiasta.
Esim. Osaisko Hulkki valaista asiaa? :)

Sitten semmoinen on pyörinyt päässä juuri että kun nämä Tuta ja Teknillis- luonnontieteellinen ovat vaikeimpia päästä, Kemian tekniikka myös suhkot vaikee, niin ovatko kaikki jotain hikipinkoja sielä :D

No nyt täytyypi tästä mennä varmaan nukkumaan piakoin että jaksaisi sitten kemian kirjoituksissa raapustaa kaavoja ja teoriaa paperille.

Ps. Sori jos on vähä offtopic.

Noiden matikoiden valinta oikeastaan määräytyy sen mukaan mitä aikoo opiskella. Itse en nähnyt mitään syytä miksi olisin valinnut laajaa matikkaa, mutta jos opinnot muuten suuntautuu teoreettisempiin juttuihin, niin silloin laaja matikka auttaa niissä muissa opinnoissa ja taitaapa olla joillekin jopa pakollinen. Mutta älä siitä vielä kanna huolta, kyllä ne asiat siellä sitten selkenee. Jos tuntuu siltä, että teoreettisemmat kussit kiinnostaa, niin kyllä niistä matikoistakin sillon suoriutuu!

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto Tampereella on lääketieteellinen tekniikka. Sitä voi opiskella ainakin sähkötekniikan, tietotekniikan ja muistaakseni materiaalitekniikan(?) opiskelijat ja siinä voi suuntautua eri tyyppisiin lääketiedettä liippaaviin asioihin.
 
Puutun tohon hulkin juristijuttuun sen verran, että kavereiden kokemukset ja lakimiesliiton keskustelupalstan jutut huomioiden voi todeta ettei OTM työllisty nykyään ihan helposti. Ennen oli ehkä toisin kun jengiä valmistui kahdesta kaupungista nykyisen 3.5:n sijaan.

Lekurin uskoisin työllistyvän ihan heittämällä. Niin, ja kauppakorkean noista valitsisin.
 
Ei ole hahmottunut mitä tutalaiset ja kauppakorkealaiset tekee työkseen. Kaikki tutut on laitoksella tohtoriputkessa kun eivät muutakaan työtä ole löytäneet. Muut kuin lääkärit ei taida työllistyä ihan sormia napsauttamalla. Kemialla on muuten kaikista huonoimmat palkat ja köyhästi työmahdollisuuksia...

Sä oot nyt 19. Sun EI tartte valita opiskelupaikkaa sillä perusteella mitä aiot tehä loppuelämäs

En tiedä mitä tarkoitat, mutta lähipiiriä kun katselee niin kyllä se valinta 19 (tai 15) vuotiaana lyö kohtuullisen lukkoon sen mitä tekee isona. Tietysti on niitä jotka surffaa koulusta toiseen kolmikymppisiksi asti, mutta kuitenkin.

Jos kiinnostaa koneitten ja laitteiden väsääminen -> insinööripuoli
Jos kiinnostaa tilien tasaaminen -> talouspuoli
jne.

noin niinku kärjistetysti
 
Puutun tohon hulkin juristijuttuun sen verran, että kavereiden kokemukset ja lakimiesliiton keskustelupalstan jutut huomioiden voi todeta ettei OTM työllisty nykyään ihan helposti. Ennen oli ehkä toisin kun jengiä valmistui kahdesta kaupungista nykyisen 3.5:n sijaan.

Tuokin on suhteellista. Lapista ja Turusta valmistuneet eivät välttämättä työllisty yhtä nopeasti kuin Helsingistä valmistuneet johtuen siitä, että työkokemusta on yleensä huomattavan paljon vähemmän. (Sinänsä kyllä esim. Turussa hankittua koulutusta arvostetaan laadukkaampana työmarkkinoilla, ja omaan näkövinkkeliinkin asia vaikuttaisi olevan näin). Itse en mm. ole "ehtinyt" valmistumaan (eli gradu palauttamatta), kun töitä on edellisten pomojen suosituksesta yms. tarjottu hakemattakin, ja lakimiehen tittelillä olen päätoimisesti jo painanut duunia viimeiset pari vuotta. Ja omassa projektiryhmässä olleet henkilöt ovat kaikki työllistyneet silmän räpäyksessä. Eri asia tietysti voi olla, jos on opinnoissaan keskittynyt valtiosääntöoikeuteen yms. "pehmeämpiin" aloihin, tai sitä työkokemusta ei ole tullut opiskeluaikana hankittua.

Noihin Hulksterin juttuihin siitä, ettei arvosta kumpaakaa tutkintolinjaansa toteaisin, että kuulostaa varsin tavalliselta korkeakouluopiskelijalta. Vaikka oikis valmistaa suoraan ammattiin siinä kuin lääkiskin, niin aika tyhjä fiilis oli siinä vaiheessa kun viimeiset tentit reilu pari vuotta sitten oli tehty. Sitä kuvitteli, että jossain muussa koulussa olisi jäänyt jotain konkreettisempaa käteen. Töissä joutuu kuitenkin tavallaan aloittamaan ihan pohjalta, eli vanhat tenttiinlukemiset eivät paljon lämmitä. Nyt kun töitä on kuitenkin tehnyt vastuullisena ja päätoimisesti pari vuotta, alkaa hahmottamaan, mikä on koulutuksen tuomaa pääomaa: juristilla näitä ovat mm. että "osaa" lukea juridisia tekstejä, ammattisanasto, tietää mistä tietoa löytää, juridisen tiedon käsittelyn valmiudet, eri oikeudenalojen oikeusperiaatteet, argumentoititavat jne.
 
Itseäkin mietityttää minne sitä hakisi. Teknilliseen olen ajatellut mutta minne sitten sielä, se on toinen asia. En tiedä mikä tuossa tutassa kaikkia niin kiinnostaa onhan sielä teknillisessä paljon muitakin hyviä linjoja, itseä juuri tuo tuta ei niin kiinnosta.

Vaihtoehtoina itsellä tällähetkellä: Kemian Tekniikka TKK, Teknillis- luonnontieteellinen Tampere, ja ehkä tietoliikenne jos sattuu menemään heikosti pääsykokeet, kun kerta en suoraan papereilla pääse, paitsi juuri tuonne viimeisenä mainittuun. Muita vaihtoehtoja ovat yliopistot matematiikka tai kemia.

Miten osaisko joku sanoo tuolta teknillisestä kun eikö sielä valita se "normaali" tai laaja matematiikka niin kuinka nämä eroavat toisistaan ja eroavatko paljonkin? Olen kuullut että tuo laaja matematiikka olisi aika hullua. Itsellä kyllä varmaan laskupäätä riittäisi mutta en tiedä sitten siitä energiasta.
Esim. Osaisko Hulkki valaista asiaa? :)

Sitten semmoinen on pyörinyt päässä juuri että kun nämä Tuta ja Teknillis- luonnontieteellinen ovat vaikeimpia päästä, Kemian tekniikka myös suhkot vaikee, niin ovatko kaikki jotain hikipinkoja sielä :D

No nyt täytyypi tästä mennä varmaan nukkumaan piakoin että jaksaisi sitten kemian kirjoituksissa raapustaa kaavoja ja teoriaa paperille.

Ps. Sori jos on vähä offtopic.

TKK:n kemialta valmistuneena huvitti tulla vähän mutuilemaan :).

Laajasta matikasta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta olen myös kuullut että todella teoreettista ja työlästä, jollei ole matikkanero. En ole varma, miten nykyään, mutta kun itse aloitin v. 2000, vain parhaiten pääsykokeissa pärjänneille tarjottiin mahdollisuus valita laaja matikka (omalla kohdalla: ei pelkoa :lol2: ). Kemisteillä on TKK:lla kaikista vähiten matikkaa ja fysiikkaa, mutta kuitenkin selvästi enemmän kuin vaikka yliopistolla. Tämän lisäksi selkeää eroa yliopistoon tuo oikeastaan vain yksi kunnolla tekninen opintosuunta, muut opintosuunnat ovat mielestäni jokseenkin samantyyppisiä kuin yliopistolla (siis kemia TKK:lla vs. yliopistolla). Tutan kursseja kävin muutaman perusopintojani varten, mutta koska olen ehkä vähän insinöörimäisesti ja matemaattisesti ajatteleva, en pitänyt niistä ollenkaan. Olivat IMO aika sillisalaatteja ja käsienheiluttelua (silti työläitä), mutta tosiaan kävin vain muistaakseni 4 kurssia.

PS. Kemialla on eniten tyttöjä :D
 
Tää on nyt maailman suurin offtopic. Mutta kysyn sen häpeämättä silti. Mites ammattikorkeakoulupohjaiset liiketalouden opinnot? Onko ne kaikista surullisempia koulutussuuntia?
 
Tää on nyt maailman suurin offtopic. Mutta kysyn sen häpeämättä silti. Mites ammattikorkeakoulupohjaiset liiketalouden opinnot? Onko ne kaikista surullisempia koulutussuuntia?

Nojaa tuskin, tosin en näe niiden koulutuksessa mitään järkeä nykyisyydellään. Koulutetaan aivan liikaa ja jäävät ekonomien jalkoihin ja toisaalta ekonomejakin koulutetaan aivan liikaa :lol2:.

EDIT:

Tosin tämä on surullista:

MAISTERIT AMMATTIKORKEAKOULUIHIN?
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja Pentti Rauhala esittää ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimikkeeksi maisteria (amk). Tämä on selkeää jatkoa Arenen sumutuspolitiikalle.

Arene - kuten valtaosa muustakin korkeakoulupolitiikkaan osallistuvasta kentästä - kannattaa nykyisen duaalimallin kehittämistä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisuuden pohjalta. Molemmilla olisi oma sijansa ja omat tavoitteensa korkeakoulumaailmassa. Käytännöt puhuvat tätä vastaan.

"Maisterinimikkeen himoitseminen on käsittämätöntä. Eikö kannattaisi erottua hyvällä tavalla myös nimikkeiden osalta?" kysyy Ekonomiliitto SEFEn koulutusasiain päällikkö Sami Nieminen.

Ammattikorkeakoulusektorilla on pyritty järjestelmällisesti häivyttämään eroa yliopistoihin. Tämä on tapahtunut jo englanninkielisissä nimikkeissä ja nimistössä. Seuraava askel näyttää olevan kotimaiset kielet.

"Täytyy myöntää, Arene on käyttänyt tilaisuutta loistavasti hyväkseen, kukaan ei kontrolloi ammattikorkeakoulujen toimintaa näiltä osin!", puhisee Nieminen.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen olemassaolo on hyvin kyseenalaista monilla aloilla, eniten se kummeksuttaa liiketalouden alalla. Kauppatieteellistä yliopistotutkintoa tuotetaan työmarkkinoille yli kysynnän, ja samaan aikaan myös tradenomien työttömyys on hälyttävällä tasolla. Tähän työttömyyteen ei auta se, että koulutetaan lisää ja enemmän samalle alalle.

"Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot liiketalouden alalla ovat vain silmänkääntötemppu vailla todellisuuspohjaa", toteaa Nieminen.
 
Että kaikilta jotka kyseisissä oppilaitoksissa opiskelevat/ovat opiskelleet niin pistäkäähän omaa mielipidettä kehiin. Ja kaikki jotka muutenkin osaavat tässä asiassa ohjata myös.
Ja jos saisit valita uudelleen niin menisitkö uudestaan samaan mestaan vai valitsisitko jotenkin toisin? Miksi?
Muutama tutalla ja HSE:ssä opiskellut kaverini on kommentoinut, että pelkkä HSE ja sieltä rahoitus olisi ollut parempi vaihtoehto. Tämä siis siitä näkökulmasta, että molemmista on mahdollista päästä investointipankkiin tai strategiakonsultiksi, mutta HSE:ltä tutkinnon saaminen vaatii huomattavasti vähemmän työtä.

Itse tekisin todennäköisesti samat virheet uudelleen ja menisin tutalle. Miksikö? Samasta syystä kuin viimeksikin, eli korkeampi keskimääräinen aloituspalkka ja omasta mielestäni suurempi arvostus.

En menisi kumpaankaan. En näe saavani mitään konkreettista arvoa siitä, että saan tutapellelafkalta tai kuppasurkeasta jossain vaiheessa paperit käteen. Hienoa huomata opiskelleensa hyödyttömiä asioita siinä vaiheessa kun 80% opinnoista on jo takana. Toki joku logistiikka tutalla tai laskis kauppiksessa antavat ihan kohtalaisesti työssäkin tarvittavia tietoja ja taitoja, mutta suurimmaksi osaksi molemmat koulut tarjoavat lähinnä käsienheiluttelun laajan oppimäärän.
Konkreettisena arvona papereilla on se, että ne avaavat joitain mahdollisuuksia työelämässä, joihin ilman lippulappua ole asiaa. Siis jos niitä mahdollisuuksia haluaa. Käsienheiluttelun laajalla oppimäärälläkin selviytyy monista vastaan tulevista asioista vallan mainiosti.

L-matikat ja -fyssat TKK:lla ovat käsittääkseni todella teoreettista tavaraa, eikä sellainen peruslahjakkuus matikassa (luokkaa ylppäreissä pitkästä matikasta L) riitä alkumetrejä pidemmälle tuolla. Sen verran hullua juttua olen noista laajojen kursseista kuullut.
Puppua. Peruslahjakkuus riitti omalla kohdallani hyvin. Töitä joutuu todennäköisesti tekemään L:ssä enemmän kuin perusmatikoissa ja -fysiikoissa. Perinteisellä opettelen laskarit ulkoa välikokeisiin -opiskelumetodilla L-kursseista sai vitosia ja nelosia, jos laskareihin vielä jaksoi nähdä hiukan vaivaa.
 
Tää on nyt maailman suurin offtopic. Mutta kysyn sen häpeämättä silti. Mites ammattikorkeakoulupohjaiset liiketalouden opinnot? Onko ne kaikista surullisempia koulutussuuntia?

Osittaisten omakohtaisten kokemusten perusteella veikkaisin ammattikorkeakoululaisten olevan työnantajan näkökulmasta vähiten ylikoulutettuja, helposti työllistettäviä, vähemän teoreettisesti opetettuja. Tai sitten olen vaan itse väliinputoaja, joka ei halua konsultiksi.

Itse tein ala/koulupäätöksen sen pohjalta mikä tuntui laajimmat mahdollisuudet antavalta vaihtoehdolta. Pääsykokeet kauppakorkeaan ja teknilliseen, puoli vuotta ammattikorkeassa ja toisella yrittämällä sitten kauppakorkeaan. Loppuun saakka tiesin olevani väärässä koulussa, mutta itsepäisyyden ansiosta olen nyt kuitenkin neljän vuoden aherruksella KTM. Enkä edelleenkään tiedä mitä haluan tai mikä olisi ollut se oikea ala.

Päivän olen ollut valmistumisen jälkeen työttömänä, mutta päivääkään en ole tehnyt koulutuksentasoista työtä. Älkääkä kysykö olenko hakenut.

Toisin sanoen, aivan sama mitä valitsee, kunhan valitsee jotain. Aina ehtii vaihtaa ja tehdä asiat väärin. Joskus oikeinkin:)
 
En tiedä mitä tarkoitat, mutta lähipiiriä kun katselee niin kyllä se valinta 19 (tai 15) vuotiaana lyö kohtuullisen lukkoon sen mitä tekee isona. Tietysti on niitä jotka surffaa koulusta toiseen kolmikymppisiksi asti, mutta kuitenkin.

noin niinku kärjistetysti

Mun lähipiirissä taas jotku on jopa, kyllä, usko tai älä, vaihtanu opiskelupaikkaa (jo ennen sitä 25v ikää opiskellakseen kolmikymppisiksi).

Jos tietää mitä haluu tehä, niin valintahan on helppo, mut jos oikeesti tilanne on se ettei oo ihan varma että meniskö kauppis/tkk/lääkis niin alkaa hajonta olla semmosta ettei ihan pelkän internetin ihmemaan perusteella kannata lyödä elämäänsä lukkoon.

Toisin sanoen, aivan sama mitä valitsee, kunhan valitsee jotain. Aina ehtii vaihtaa ja tehdä asiat väärin. Joskus oikeinkin:)
 
oikeasti hyödyllisiä (yliopistotason) opintolinjoja ovat:
- kaikki lääketieteelliset linjat
- oikis
- teknilliset linjat TKK:lla (tuta ei siis kuulu näihin)
- tutalafkalta ehkä logistiikka
- kuppasurkeasta muutama linja, kuten rahoitus/laskentatoimi
Sinänsä komppaan että Hesarin työpaikkasivuilla ei nykyään paljon muuta firmat ulkoisesti hae kuin juristeja ja kontrollereita.

Kauppasurkean opinnoilla pääsee kuitenkin suoraan koulusta hyväpalkkaisiin hommiin - ainakin omat tutut heilahti kaikki jonnekin Cityn investointipankkeihin, mutta tästä on kieltämättä aikaa. TEK:n aloituspalkkatilastot tukee myös tätä käsitystä.

Omassa firmassa (Noksu) aloittaa ainakin kaikki DI:t aika lailla portaikon alkupäästä verrattuna kauppatieteilijöihin ja lakimiehiin, joita on toki paljon vähemmän. Teknisiä aloja kyllä miettisin tarkkaan sen suhteen, että kuinka todennäköisesti ko. hommaa tehdään vielä Suomess kun valmistuu. Softa- ja elektroniikka-alan tuotekehitys valuu huiman nopeasti itään ja etelään.

Lisätään nyt vielä sen verran, että koulutusta paljon enemmän merkitsee älli, esiintymiskyky ja ihmistaidot tän päivän työelämässä. Paprut korkeakoulusta tai yliopistosta voi olla vähän miltä puolelta tahansa, sillä suurin osa tuosta karttuu työkokemuksen myötä. Sille juuri oikealle opiskelupaikalle laitetaan vähän liikaa painoa, koska sillä ei saa kuin sen ekan duunipaikan. Loput hankitaan CV:ssä olevan työkokemuksen perusteella. Paljon on hyvissä duuneissa porukkaa joka ei ole ikinä edes valmistunut.
 
Tuokin on suhteellista. Lapista ja Turusta valmistuneet eivät välttämättä työllisty yhtä nopeasti kuin Helsingistä valmistuneet johtuen siitä, että työkokemusta on yleensä huomattavan paljon vähemmän. (Sinänsä kyllä esim. Turussa hankittua koulutusta arvostetaan laadukkaampana työmarkkinoilla, ja omaan näkövinkkeliinkin asia vaikuttaisi olevan näin). Itse en mm. ole "ehtinyt" valmistumaan (eli gradu palauttamatta), kun töitä on edellisten pomojen suosituksesta yms. tarjottu hakemattakin, ja lakimiehen tittelillä olen päätoimisesti jo painanut duunia viimeiset pari vuotta. Ja omassa projektiryhmässä olleet henkilöt ovat kaikki työllistyneet silmän räpäyksessä. Eri asia tietysti voi olla, jos on opinnoissaan keskittynyt valtiosääntöoikeuteen yms. "pehmeämpiin" aloihin, tai sitä työkokemusta ei ole tullut opiskeluaikana hankittua.

Turkulaisilla on kyllä vaikeuksia saada oman alan työkokemusta opiskeluaikoina, se on totta. Itsellä on parilta vuodelta ja valmistuminen häämöttä, mutta ainakin nyt jopa haastattelujen saanti on ollut vaikeaa. Toivottavasti tämä helpotaa sitten kun saa paprut kouraan.

Päivän hesarin artikkeli koulutettujen nuorten hyvästä työtilanteesta toi hieman toivoa:)
 
Turkulaisilla on kyllä vaikeuksia saada oman alan työkokemusta opiskeluaikoina, se on totta. Itsellä on parilta vuodelta ja valmistuminen häämöttä, mutta ainakin nyt jopa haastattelujen saanti on ollut vaikeaa. Toivottavasti tämä helpotaa sitten kun saa paprut kouraan.

Päivän hesarin artikkeli koulutettujen nuorten hyvästä työtilanteesta toi hieman toivoa:)

Eikö se riipu vähä siitäkin mihin on erikoistunut? Joku väitti että yhtiö&vero-oikeutta lukeneilla olis kysyntää.
 
Eikö se riipu vähä siitäkin mihin on erikoistunut? Joku väitti että yhtiö&vero-oikeutta lukeneilla olis kysyntää.

No kun ei ole mitään erikoistumismahdollisuuksia paria hassua valinnaista kurssia ja gradua lukuunottamatta. Koita siinä sitten erikoistua :evil:
 
Noiden matikoiden valinta oikeastaan määräytyy sen mukaan mitä aikoo opiskella.
Laajasta matikasta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta olen myös kuullut että todella teoreettista ja työlästä, jollei ole matikkanero. En ole varma, miten nykyään, mutta kun itse aloitin v. 2000, vain parhaiten pääsykokeissa pärjänneille tarjottiin mahdollisuus valita laaja matikka (omalla kohdalla: ei pelkoa :lol2: ).

Tuolla Teknillis- luonnontieteellisessä se laaja matematiikka on pakollinen, sen takia vähäsen pelottaa, että kaikki lisäinffot kysesestä ovat hyödyllisiä :)
Hulkin kommentti pelotti, mutta hänhän on välillä aika absurdi :D

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto Tampereella on lääketieteellinen tekniikka. Sitä voi opiskella ainakin sähkötekniikan, tietotekniikan ja muistaakseni materiaalitekniikan(?) opiskelijat ja siinä voi suuntautua eri tyyppisiin lääketiedettä liippaaviin asioihin.

Totta, itseäkin kiinnostaa paljon. Mutta tuo juuri että mikä se sitten se linja on, on toinen juttu. Itse en pidä oikein sähköstä tai sähköfysiikasta.. Pitääpi tästä ottaa vielä lisää tietoa.

TKK:n kemialta valmistuneena huvitti tulla vähän mutuilemaan :).

Olisit nyt ihmeessä mutuillut lisää. Minkälaista oli opiskella? Mimmoista se kemian opiskelu on verrattuna lukion kemiaan? Mimmoista laborointi on, tämä pelottaa eniten siinä kemian tekniikassa, koska en oikein lukiossa tykännyt siitä. Onko samanlaista? Onko siinä justiinsa nähä labrapartnerit yms.?

Kemisteillä on TKK:lla kaikista vähiten matikkaa

Harmin paikka, sillä itse pidän matematiikassa jokseenkin :) ainakin lukiossa. Integrointi on kivaa, imo :D

ja fysiikkaa
Tuo on hyvä asia, koska olen juuri yrittänyt katsoa linjoja jossa fysiikka ehkä olisi hieman vähemmän.

PS. Kemialla on eniten tyttöjä :D
;) Kuvissa toisaalta kaikki tytöt mitä olen nähnyt teekkarimainoksissa Kemian tekniikalta ovat näyttäneet enemmän tai vähemmän semmoisilta pullukoilta lukutoukilta, mutta toivottavasti olen väärässä.
 
Olisit nyt ihmeessä mutuillut lisää. Minkälaista oli opiskella? Mimmoista se kemian opiskelu on verrattuna lukion kemiaan? Mimmoista laborointi on, tämä pelottaa eniten siinä kemian tekniikassa, koska en oikein lukiossa tykännyt siitä. Onko samanlaista? Onko siinä justiinsa nähä labrapartnerit yms.?
Mun tieto on osittain jo vanhentunutta, koska tutkinnonuudistuksen myötä kurssit ja niiden sisällöt on aika paljon vaihtunut siitä, mitä mulla aikanaan oli. Lukiossa meillä ei ollut juuri ollenkaan labrajuttuja, joten en voi siihen vertailla... Ei niitä TKK:llakaan mitenkään mahdottomasti ole, n. 2 kurssia vuodessa. Suurin osa labratyökursseista oli ihan yksin tehtäviä töitä ennalta määrättyinä aikoina. Joillain sai sitten vapaammin käydä tekemässä omien aikataulujen mukaan. Välillä oli jotain ryhmä- tai paritöitä. Labrakurssit oli kyllä sellaisia, että aikanaan niitä kiroili varmaan kaikista kursseista eniten (onhan ne nyt aika nysväämistä), mutta jälkeenpäin muisteltuna taas niissä on jotain nostalgiaa. Kyllä mä kaiken kaikkiaan tykkäsin opiskeluajasta kovasti, vähän ehkä liikaakin, kun rupesin jatko-opiskelijaksi oikeiden töiden etsimisen sijaan.

Harmin paikka, sillä itse pidän matematiikassa jokseenkin :) ainakin lukiossa. Integrointi on kivaa, imo :D
Integrointia tulee onneksi myös ihan varmasti fysiikassa sekä vähän myös joillain kemian kursseilla :D. Meillä oli pakollista matikkaa opintosuunnasta osaston sisällä riippuen 2 tai 3 kurssia, á 6 ov. Fysiikkaa 2 kurssia, á 4,5 ov. Itse kävin lukiossa vain 2 kurssia fysiikkaa, joten vähän ahdisti nuo TKK:n fyssat, rimaa hipoen sain ne onneksi.

;) Kuvissa toisaalta kaikki tytöt mitä olen nähnyt teekkarimainoksissa Kemian tekniikalta ovat näyttäneet enemmän tai vähemmän semmoisilta pullukoilta lukutoukilta, mutta toivottavasti olen väärässä.
:lol2: missäs sä oot mun kuvan nähnyt :lol2:? Nooo, kemialla on kuitenkin yli 50 % tyttöjä eli kyllä joukkoon välillä joku nättikin eksyy.
 
Puppua. Peruslahjakkuus riitti omalla kohdallani hyvin. Töitä joutuu todennäköisesti tekemään L:ssä enemmän kuin perusmatikoissa ja -fysiikoissa. Perinteisellä opettelen laskarit ulkoa välikokeisiin -opiskelumetodilla L-kursseista sai vitosia ja nelosia, jos laskareihin vielä jaksoi nähdä hiukan vaivaa.
Kuten sanoin: en ole itse niitä laajoja päivääkään lukenut, joten käsitykseni aiheesta pohjautuvat toisen käden tietoon. ;)
Perus-C-matikoissakin oli aikoinaan useimmille vuosikurssilaisilleni ihan riittävästi haastetta, vaikka about kaikilla oli säännönmukaisesti ällän paperit lukion pitkästä matikasta.
 
No kun ei ole mitään erikoistumismahdollisuuksia paria hassua valinnaista kurssia ja gradua lukuunottamatta. Koita siinä sitten erikoistua :evil:

Joo kyllä se erikoistuminen tällä alalla tapahtuu työelämässä.Muutama kavereistani on tehnyt gradun asianajotoimistolle ja jatkaneet valmistumisen jälkeen samassa putiikissa, ja poikkeuksetta ne on sijoitettu johonkin toiseen ryhmään kuin mihin oikeudenalaan tutkielma kuului. Eli ei sitä gradua oikeestikaan pidetä minkään sortin erikoistumisena.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom