Hei kaikki lapselliset treenaajat!

[Krampus]

Ei emäntä käyny töissä. Se oli vaan niin saatanan kiukkunen aina jos joutu herään kesken unien niin hoidin ihan yleisen rauhan säilymisen kannalta ite.. Kyllä se tais pari kertaa tuona aikana ne yösyötöt hoitaa, mutta mä en jaksanu kuunnella sitä raivoomista ja huutamista lapselle.

EDIT: Heräsin muutenki tyylii siihen ku muksu vaihto asentoa ni en edes eriksee joutunu noihin syöttöihin herään. Mut sohvalla nukkumiseen en saanu lupaa

Ei helvetti mitä touhua. Tuossa vaiheessa olisin itse sanonut, että rouva menee töihin ja minä jään kotiin päivällä hoitamaan lasta, jos yölläkin joutuu lapsen syöttää. Se kuka on hoitovapailla saa kumminkin päivällä ottaa torkkuja. Töissä on vähän vaikeampi ottaa päikkärit. Viikonloppuina totta kai voi toiselle antaa hyvät yöunet kun koko viikon on joutunut heräilemään. Mutta kukin tyylillään

 

[JiiTeeTee]

Skidin syntymisen jälkeen ei alkuun kannata treeneistä hirmusti stressata. Etenkin jos on paljon yövalvomista niin suosiolla jättää salin vaikka vuodeksi tauolle. Lasten myötä elämän arvot muuttuu muutenkin aika paljon ja sen myötä treenaamisen suhteellinen merkitys elämässä vähenee. Lapset kun vähän kasvaa niin omaa aikaa alkaa taas olla ihan kivasti ja treenailukin maistuu jälleen. Väsyneenä ja stressaantuneena on ihan turha lähteä salille väkisin reuhtomaan kun ei siitä mitään mielihyvän kokemusta saa.

Kymmenen vuoden päästä ei ole mitään väliä vaikka juuri nyt pitäisikin vuoden-parin paussin.

 

[Jami2003]

No kyllä musta kannattaa ihan parisuhteen ja oman jaksamisen kannalta ylläpitää vanhoja harrastuksia vaikka toki määriä vähentäen. Oikeasti se on välillä aika raskasta aikaa ja pieni hengähdystauko perheestä ja lapsesta tekee hyvää vaikka treenien merkeissä, vaikka kuinka väsyttäisi tai ihmeellinen vauvan kuolaamimen jäisi väliin.

Surkeinta on jos pannaan elämä ihan vauvan ehdoille ja vuoden päästä erotaan.

 

[samivain]

Minä hiukan ihmettelen, että miksi lapsellisella treenaajalla ei ole aikaa käydä salilla.

Olen viiden lapsen isä, joista vanhin kahdeksan vuotta ja nuorin kolme kuukautta. Olen käynyt jopa neljästi viikkoon salilla, enkä ole kokenut sitä ongelmallisena.
Tietenkin minulla on se ehkä normaalia helpompaa. Työpaikkani hyvä sali ja liukuva työaika sen mahdollistavat. Jos ei ole salipäivä, olen 8-16 töissä. Jos taas salipäivä, työt 7-15 ja sali 15-16. Tämä on toiminut hyvin.
Iltaisin saatan viekä tehdä esim. hiihto- tai pyöräilylenkin. Pyrin tosin illat olemaan perheen kanssa ja etenkin näin talvella vietämme paljon lasten kanssa aikaa luistinkentällä.

Hyvin monet täällä puhuvat, että lapsi/lapset vie kaiken ajan ja voimat. Tottakai lasten syntyminen karsii "vapauksia" ja ottaa voimillekkin, mutta kyllä se jotain antaakin.

Ja jotta tämä homma näin toimisi, niin osallistun tottakai kotitöihin. Tiskit, imuroiminen, ruokailut, pyykkääminen... ihan normaalia arkipäivää. Lisäksi annan vaimon mennä jokaiseen jumppaan tms., jos hän niin haluaa.

Tasapuolisesti

 

[mhz]

En jaksanut lukea ketjua läpi, mutta:
Oma lapsi nyt 1v3kk ja syntymästä asti olen käynyt ennen töitä salilla. Vaikka ollut vitun paskoja öitä olen silti mennyt aina salille. Olen koko päivän huomattavasti pirteempi salipäivinä kuin lepopäivinä vaikka heräänkin puoltoista tuntia aikaisemmin. Yksi treeni on tainnut jäädä välistä kun nukuin joku 2 tuntia, mutta muuten 4-6x joka viikko.
Toukokuussa tulee toinen lapsi niin pääsee taas näihin yöheräämisiin...

 

[Frenzy]

Ei mulla ainakaan ole ajan kanssa mitään ongelmia. Kyllä siinä vuorokaudessa on ne samat 24h kuin ennenkin, mutta välillä vaan väsyttää niin paljon, ettei oikeasti jaksa lähteä mihinkään vaikka mieli tekisi. Ja jos sitten kuitenkin vääntäytyy salille niin monesti siellä iskee lähinnä vitutus kun ei treenistä tule yhtään mitään. Voimat loppuu kesken ja pienetkin vastoinkäymiset nostattaa vitutuskäyrän tappiinsa :D Sitten tulee kotiin vielä kärttyisempänä kuin lähtiessä.

Mutta totta on, ettei se haban ympärysmitta varmaan elämän suuressa mittakaavassa niin valtavan olennainen asia ole. Välillä se vaan unohtuu kun pitkäaikainen (poikamies) treenikaveri latoo kiekkoja sarjoihin lisää samaa tahtia kun minä otan niitä pois

 

[samivain]

Ei mulla ainakaan ole ajan kanssa mitään ongelmia. Kyllä siinä vuorokaudessa on ne samat 24h kuin ennenkin, mutta välillä vaan väsyttää niin paljon, ettei oikeasti jaksa lähteä mihinkään vaikka mieli tekisi. Ja jos sitten kuitenkin vääntäytyy salille niin monesti siellä iskee lähinnä vitutus kun ei treenistä tule yhtään mitään. Voimat loppuu kesken ja pienetkin vastoinkäymiset nostattaa vitutuskäyrän tappiinsa :D Sitten tulee kotiin vielä kärttyisempänä kuin lähtiessä.

Mutta totta on, ettei se haban ympärysmitta varmaan elämän suuressa mittakaavassa niin valtavan olennainen asia ole. Välillä se vaan unohtuu kun pitkäaikainen (poikamies) treenikaveri latoo kiekkoja sarjoihin lisää samaa tahtia kun minä otan niitä pois

Niin, kuinkahan sitä olis paremmin kehittynyt, jos pystyis vetämään aina kahdeksan tuntia taukoamatonta unta palloon?
Ja tietenkin lapsissakin on eroja. Jotku herää tunnin välein ja jotku nukkuu koko yön. Se on vähän arpapeliä, että käykö sen suhteen tuuri vai ei

 

[Teräskallo]

Minulle ja avovaimolleni syntyi juuri toissapäivänä pikkuneiti ja nähtäväksi jää miten treenaamisen, jaksamisen ja tulosten käy. Ainakin penkii kulki eilen todella heikosti ;) minulla on pitkän aikaa ollut sellainen ongelma, että tuntuu kuin testot olisi todella alhaalla ja olen tässä kamppaillut jo koome kuukautta kurkkukivun kanssa johon antibiootitkaan eivät tunnu oikein purevan. Itse aion kyllä lapsen syntymästä huolimatta pitää yllä jonkinlaista motivaatiota, koska tässä on vielä kaiken kukkuraksi dieetti menossa. Toivottavasti lapsestamme ei tule kauhean pahaa yöheräilijää/itkuista huutajaa, kosk minulla univaje aiheuttaa ämyttömiä oireita ja toimintakykyni lamaantuu täysin. Onneksi anoppi tulee hoitoavuksi ensimmäiseksi viikoksi kun äiti kotiutuu Jäädään odottelemaan mitä tapahtuu...

 

[samivain]

Minulle ja avovaimolleni syntyi juuri toissapäivänä pikkuneiti ja nähtäväksi jää miten treenaamisen, jaksamisen ja tulosten käy.

Onnittelut!

 

[Meg4M4n]

Eipä ole tuottanut juurikaan ongelmia. Poika nyt vuoden ikäinen ja nukkuu 9-tuntia yössä joten itsekin saa hyvät yöunet kunhan malttaa mennä suhteellisen aikaisin nukkumaan. Poika herää kerran yössä syömään maitoa, emäntä herää pariksi minuutiksi. Lämmittää pullon maitoa ja antaa pojalle, poika juo sen itse, laittaa tutin suuhun ja jatkaa unia. Poika hoitoon -> aamureeni -> kouluun. Yksjakosella menee noin tunti koko salirumpaan + suihku kotona. Kaks reeniä arkisin ja joka lauantai ja sunnuntai. Jos jostain syystä ei pääse aamulla reenaamaan niin sitten suoraan koulusta. Em edes muista koska olisin viimeksi nukkunut alle 7-tuntia yöllä. Tällein on mennyt ainakin sen kolmisen kuukautta.

 

[yace]

Meillä toiminut ylläri hyvin nää hommat. itse 2-3krt viikossa salia ja juoksua 2-3krt viikko vaimo salia 3-4krt viikko. Nytten kun on lapset 5 ja 6 niin noiden edelisten lisäksi pojun futikset 2krt viikko ja tytön tanssi 1krt viikko. Kokoajan ollut 4koiraa jotka käy 3krt päivässä lenkillä. Keretään olla leikkipuistossa ja käydään perheenkesken ulkoilemassa koirien kanssa, muutenkin toimitaan aika paljon perheenä kaikkea. Treenit meillä vie sen 30-60min eli kaksi tuntia illasta.. ei paha ja seksiä keretään myöskin harrastaa joten ihan kivasti ollaan tää saatu toimimaan alusta-asti.. Toki voisi olla haastellista jos joka ilta pitää juosta kavereiden kanssa ja viikonloppuna leikkiä teiniä kapakassa kai kaikki siitä on kiinni miten asiat järjestää ja mikä on tärkeintä..

Lapset kun oli vauvoja ja vaimo kotona oli itsestään selvää meillä että vaimo hoitaa yöt, se kuitenkin kerkee ottaa päikkäreitä päivällä.. kaiken saa toimimaan mutta toki siihen tarvitaan molemminpuolista joustoa ja jostain tinkimistä mutta ainakin tällähetkellä pidän elämästä sen verta että päiväkään en vaihtaisi veke

t:j

 

[degeneration3]

Meillä vauvan uniajalle vuorotellaan urheilut jos molemmat sattuu kotona olemaan, helpompi toisellekkin osapuolelle kun yksin on mukulan kanssa. Yöunet oli ensiksi vähissä kun vuoroöin hoidettiin, nyt otettii käyttöön et vaimo hoitaa yöt ja minä herään siinä 6aikaan muksun kanssa ja annan vaimon nukkua sitten. Alkuun aika hiljasta oli tuo salilla käynti, mutta kun 3-4kk alkoi olla lapsella ikää niin lähti rullaamaan paremmin. Voimia muillekkin lapsellisille treenaajille!

 

[Wombut]

Entisestä suhteesta lapsi joka on viikko / viikko systeemillä molemmilla. Itse saanu hyvän rytmin näin. Viikko jolloin muksu on exällä = MA sali, KE sali PE sali SU sali, sit tuleekin muksu ni KE sali (exä vie muksun jumppaan) LA sali, repeat, eli käytännössä 3x viikko salilla.

 

[anhar]

No joo, itsellä on 4 lasta, vanhin täyttää kesällä 8 ja nuorin 3kk. Enpä ole montakaan yötä nukkunut kokonaan viimeiseen 8 vuoteen, mutta onhan noi treenit kulkeneet ihan hyvin, ja olen tällä hetkellä paremmassa kunnossa kuin koskaan. Mitenhän hyvin olis kehitystä tullut, jos saanut myös nukkua kunnolla.. Kaksi vanhinta nukkuu toki jo yönsä hyvin, mutta vauva valvottaa öisin ja 2,5-vuotiaskin heräilee välillä monta kertaa yössä ja välillä taas nukkuu koko yön putkeen. Meillä lapset menee aina nukkumaan siinä puoli kahdeksan aikaan, jonka jälkeen minä lähden salille. Viikonloppuna käyn treenaamassa sunnuntai-päivisin sopivassa välissä. Välipäivinä painun nukkumaan ennen yhdeksää, että saisi vähän enemmän nukuttua.

 

[jj09]

Tässä tulee varmasti paljon toistoa, mutta lauotaan nyt omat ajatukset kun ensimmäinen muksu on 3v ja toinen ihan pieni...

Sen olen oppinut muutamassa vuodessa, että vaikka nuo ipanat vaikuttaisi suht samanlaisilta, niiden vaativuustaso vaihtelee kyllä huikeasti. Yksi lapsi nukkuu 11h yössä jo pienestä pitäen ja päivisin viihtyy makoillen itsekseen ja vetää pitkät unet, toinen samannäköinen otus heräilee vartin välein yöllä eikä päivisin suostu olemaan hetkeäkään paikallaan huutamatta. Joku nappula nukahtaa iltaisin itsekseen sänkyyn, toista saa hytkytellä puolitoista tuntia. Tämän takia on hankala antaa mitään selkeitä vinkkejä/ohjeita, varsinkin kun eri vanhempienkin päivä- ja elämänrytmit voivat olla melko erilaisia. Ja samaisesta syystä voi tuntua jokseenkin rasittavalta, kun joku kertoo kuinka seitsemän lapsen ja viiden koiran kanssa käy 10h työpäivän päätteeksi salilla ja lenkillä ja lätkätreeneissä ja balalaikkatunnilla ja rakentaa talon, kun itsellä se yksikin lapsi voi viedä aika hyvin mehut ja sekoittaa arjen pitkäksi aikaa. Omalla kohdalla lapsen koliikki ja vaimon lievät terveysongelmat pitivät itseni aika pitkälti kotona ensimmäiset 6kk. Onneksi työni salli tämän ihan hyvin, mutta salille ei todellakaan riittänyt aikaa eikä energiaa, joten yritin tehdä kotona kaikkea mitä sai tehtyä. Yllättävän paljon sitä niksejä keksii... vasta kun lapsi oli vuoden ikäinen menin takaisin salille, ja siitä asti olen käynyt 3-4 kertaa viikossa.