Haastavin urheilulaji?

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Moro, piti tehdä ihan tunnus tätä viestiä varten.

Omasta mielestäni haastavin laji on kilpauinti. Suurin osa on varmasti sitä mieltä ett oma laji on haastavin.

Olen harrastanut kilpauinti. Olen harrastanut myöskin Triatlonia, eikä se todellakaan ole yhtä "rankkaa". Ainakin tälläiselle "rasvattomalle" kova kuntoiselle kilpauimarille laji on helppo. Paljon helpompi kuin kilpauinti. Triatlonistien harjoitusmäärät ovat myöskin vähäiset verrattuna uintiin.

Kilpauinti vaatii todennäköisesti eniten anaerobista harjoittelua kaikista lajeista. Anaerobinen harjoittelu on kilpauimarille täyttä helvettiä. Esimerkiksi juoksussa tai vaikkapa punneruksissa valmentajat aina muistuttavat "muista hengittää". Uinnissa ei:

Uimarin anaerobisiset harjoitukset kestävät yleensä (ainakin meillä) ainakin kaksi puoli tuntia, aluksi 10min venytetly, sitten 15min verryttely (nopeutta, herättelyä) sitten kaksituntia rääkkiä, 15min loppuverryttelyä. Treenissä yleensä pitää käyttää niin paljon voimaa kuin käisistä ja jaloista vain irtoaa, pidätteän hengitystä mahdollisimman pitkään, joka tuo suuren lisä haasteen.

Huippu uimarit vetävät coopperissa 3700-4000, penkistä nousee ainakin kaksi kertaa oma paino, vaikka kerta nostolla ei uinnissa olekkaan mitään väliä. Kerta nostoon menee pari sekunttia, maailman kovimmat sprintteri vetävät 50metriä vähän reilu 20 sekunttia.

Treenejä on viikossa jo 13-14vuotialla 12, aamulla kuudesta kahdeksaan ja ilta treenit myös kaksituntia. Venyttelyä päivässä n.20-30min

Punttisalilla käydään yleisesti kolme-neljä kertaa viikossa, sarjat sielä pitkiä. Ei mitään teidän suosimia 3xmaksimeita vaan oikeasti kovia sarjoja

Kuvia uimareista:

phelps:
http://blogs.smarter.com/blogs/phelps michael abs.jpg


locthe:
http://3.bp.blogspot.com/_hH92m6pnfg0/THGABH5n2_I/AAAAAAAABXY/bZoDojErstY/s1600/rlochte2im2.jpg

usan me-joukkue, ei pahemmin rasvaa:
http://static.tvguide.com/MediaBin/...08olympics/1/2008olympics-MensSwimRelay33.jpg

jason lezak, kuvassa taitaa olla 35 ?
http://www.i-swimmer.ru/foto/lezak/lezak-jason-2.jpg

bernard, 100vu (kuningasmartka) ex me-mies
http://i-swimmer.ru/foto/bernard/bernard6106.jpg


http://img229.imageshack.us/img229/4192/576689bi1.jpg

eli voimaakin on uimareilla.
 
Tohon haluaisin selvitystä: " ei mitään teidän suosimia 3xmax sarjoja"
No sen käsityksen oon saanu että tää on enimkseen voimanostajien ja bodareiden foorumi. Voimanostajien sarjat kehittää maksimi voimaa joka tulee lyhyillä sarjoilla. bodaritkin vetää enimäkseen lyhyttä sarjaa.

Tarkoitan siis, että ainakin mitä itse olen tehnyt ja mitä muiden kanssa olen jutellut niin esim penkki sarjat on yleensä sellaista 16 toistoa ja uudeestaan 16 jne. Joskus myöskin laitetaan kellosta minuutti ja se aika tehdään.
 
Treenejä on viikossa jo 13-14vuotialla 12, aamulla kuudesta kahdeksaan ja ilta treenit myös kaksituntia. Venyttelyä päivässä n.20-30min

Tiedän uimareiden harjoitusmäärien olevan kovia, mutta vähän epäilen tuota 12 treeniä viikossa noin nuorilla ainakaan Suomessa. Missä välissä he käyvät koulussa? Eikä millään pahalla, mutta tuo kirjoituksesi ei mielestäni ollut kovinkaan hyvä mainospuhe uinnin puolesta. En halua kuitenkaan väheksyä kilpauintia millään tavoin sillä itselläni on jokin käsitys siitä, miten rankkaa touhua se on.
 
No sen käsityksen oon saanu että tää on enimkseen voimanostajien ja bodareiden foorumi. Voimanostajien sarjat kehittää maksimi voimaa joka tulee lyhyillä sarjoilla. bodaritkin vetää enimäkseen lyhyttä sarjaa.

Tarkoitan siis, että ainakin mitä itse olen tehnyt ja mitä muiden kanssa olen jutellut niin esim penkki sarjat on yleensä sellaista 16 toistoa ja uudeestaan 16 jne. Joskus myöskin laitetaan kellosta minuutti ja se aika tehdään.

Eiköhän noita ohjelmia löydy laidasta laitaan. Tietenkin uimari treenaa ohjelmalla jossa ei välttämättä painoteta penkkimaksimia, sen nyt tajuaa tyhmempikin. Mutta tekeekö 16 sarja tai minuutin rykäsy pienemmällä painolla jostain "kovempaa" kun pari ykköstä isommilla painoilla?

Omasta mielestä uinti ei ole mikään kummonen laji. Paljon treenitunteja, joo, mutta heti kun uimarin laittaa johonkin toiseen lajiin niin kaveri jäätyy, ja pahasti. Kordinaatiokyky ei vain kehity muuhun kun uintiin. Mikä on tietenkin uimarille ihan hyvä juttu. Omasta mielestä kuitenkin telinevoimistelu ja seiväshyppy vaatii yksilöltä enemmän ja kehittää kokonaisvaltaisemmin.
 
Itse arvostan myös telinevoimistelijoita todella korkealle.

Yksi ero vain on. Uinti on maailman toisiksi harrastetuin yksilölaji juoksun jälkeen.

"mutta heti kun uimarin laittaa johonkin toiseen lajiin niin kaveri jäätyy":
väittäisin että huippu-uimareiden esimerkiksi cooper-tulokset ovat paljon kovempia kuin huippu telinevoimistelijoiden tai seiväshyppääjien. Myöskin notkeutta uimareilla on todennäköisesti enemmän. Hapenottokyky on uimareilla parempi.

Jos laittaa maailman top-5 uimarit telinevoimistelijat vastakkain vaikkapa koripallo otteluun, ja ottelu päättyykin telinevoimistelijoiden voittoon (jota en väitä, mutte minulle ei ole asiasta mitään käsitystö :)) niin kertooko se että telinevoimistelu on haastavampaa ?

Voisitko hieman tarktentaa tuota lausettasi?

"Mutta tekeekö 16 sarja tai minuutin rykäsy pienemmällä painolla jostain "kovempaa" kun pari ykköstä isommilla painoilla?"

Minusta pidempi sarja on fyysisesti paljon tuskaisempi kokemus. Parin maksimi toiston tekemiseen ei tarvitse olla henkisesti kovinkaan kova kaveri. Ei vaadi henkisesti kovinkaan kummoista tsemppausta. Se myös mittaa hieman erilailla lihaksia kuin perus punttisaliyanarien "mulla nousee penkistä kaks sataa, painan itesataviiskyt"

"Omasta mielestä kuitenkin telinevoimistelu ja seiväshyppy vaatii yksilöltä enemmän jakehittää kokonaisvaltaisemmin."

Voisitko hieman perustella ? Telinevoimistelu ja uinti voivat hyvinkin olla lähellä toisiaan tuossa, mutta en ymmärrä miten seiväshyppy voisi "kehittää kokonaisvaltaisemmin kuin uinti.

"Tiedän uimareiden harjoitusmäärien olevan kovia, mutta vähän epäilen tuota 12 treeniä viikossa noin nuorilla ainakaan Suomessa. Missä välissä he käyvät koulussa? Eikä millään pahalla, mutta tuo kirjoituksesi ei mielestäni ollut kovinkaan hyvä mainospuhe uinnin puolesta. En halua kuitenkaan väheksyä kilpauintia millään tavoin sillä itselläni on jokin käsitys siitä, miten rankkaa touhua se on. "

Lahdessa ja lappeenranna ainakin viime kaudella tuon ikäiset treenasivat 12 kertaa viikossa. Jos koulu alkaa kahdeksalta niin harjoitukset ehtii hyvin 06-07.30
 
Mistä muuten johtuu se, että suomalaiset uimarit näyttävät olevan melko kaukana esim. jenkkien ja aussien tiukkuudesta?

No, sielä varmastikin treenataan paljon kovempaa. Austraaliassa uinti on todella korkealla noissa harrastetuimmissa lajeissa, en nyt tiedä miten korkealla, mutta yksilölajeista taitaa olla harrastetuin. Myös usassa monissa osavaltiossa on enemmän harrastajia. Kun harrastajia on enemmän niin löytyy enemmän niitä kovia lupauksia joilla on oikeat geenit ja kova motivaatio.

Eli mä laittasin ton suoraan määrän piikkiin.
 
Moro, piti tehdä ihan tunnus tätä viestiä varten.

Omasta mielestäni haastavin laji on kilpauinti....

Juu-u...jos rääkistä puhutaan, niin väitän, että ainakin 400 metrin juoksun treenaaminen on uintia raaempaa touhua. 400 metrillä maitohapot nousevat korkeammalle kuin missään muussa lajissa. Soutu taisi olla 400 metrin juoksun jälkeen kakkosena, kun maitohapoista puhutaan. Juostessa ihminen saa kropastaan enemmän tehoja irti kuin uidessa.

Uimarin anaerobisiset harjoitukset kestävät yleensä (ainakin meillä) ainakin kaksi puoli tuntia, aluksi 10min venytetly, sitten 15min verryttely (nopeutta, herättelyä) sitten kaksituntia rääkkiä, 15min loppuverryttelyä. Treenissä yleensä pitää käyttää niin paljon voimaa kuin käisistä ja jaloista vain irtoaa, pidätteän hengitystä mahdollisimman pitkään, joka tuo suuren lisä haasteen.

Pystytkö tarkentamaan, minkälaisia vetoja ja minkälaisilla palautuksilla tuo "kaksi tuntia rääkkiä" pitää sisällään?
 
Tuo cooper 3700-4000m ja penkistä kaksi kertaa oma paino ei ainakaan pidä paikkaansa. Joku poikkeusyksilö toki saattaa löytyä, mutta luulisin, että uimareiden joukosta ei löydy yhtään 4000m cooper juoksijaa.
 
Joo, juoksu on myös todella kovaa. Harrastetuin yksilölaji, jonka perusteella jo sitä voisi pitää haastavimpana lajina.

Eihän tästä nyt puolueettomasti voi keskustella, kaikki sanovat että oma laji on kovin.

Juoksun ja uinnin ero on kuitenkin se, että juoksu eikä varsinaisesti kuin jalkoihin, ja kuten jo mainitsin happea voi ottaa kokoajan.

Esimerkiksi 100metrin vapaauinnissa (kestoltaan huipulla aika sama kuin 400 juoksu) pitää pidätellä hengitystä mahdollisimman paljon. Maailman parhaat ottavat matkan aika 3-5 hengitystä. Viimeisellä 20 metrillä hauikset, reidet, rintalihakset olkapäät ja vatsa lihakset ovat kaikki ihan hapoilla. Mieli ei tekisi mitään muutan kuin hengittää happea niin paljon kuin mahdollista. Kuitenkaan viimeisellä 20 metrillä ei hengitetä koska happi ei ehtisi kunnolla lihaksiin. Tuloksena olisi vain hyvän olon tunne.

"2 tunnin rääkki" voi pitää niin monellaisia sarjoja. Voi olla sarjoja joissa uidaan 100metriä maksimi aikaan ja pidetään 10minuutin tauko, sitten sama uudestaan vaikka 8 kertaa. Huipulla voi olla myös vaikkapa sarjoja juissa uidaan 100 metriä 70 kertaa aivan sillä rajalla että tuleeko happoja vai ei. Satasten välillä 10 sekuntin taut joilla mitataan sykkeitä. Uimarista riippuen 170-200 on optimaalinen. Ja kaikenlaisia sarjoja noiden väliltä. Uinnissa sarjoissa on paljon vaihtelua. Tekniikkaa ja nopeutta pitää myös uida.
 
Minusta pidempi sarja on fyysisesti paljon tuskaisempi kokemus. Parin maksimi toiston tekemiseen ei tarvitse olla henkisesti kovinkaan kova kaveri. Ei vaadi henkisesti kovinkaan kummoista tsemppausta. Se myös mittaa hieman erilailla lihaksia kuin perus punttisaliyanarien "mulla nousee penkistä kaks sataa, painan itesataviiskyt"

Ei ne pitemmät sarjat ole mitenkään vaativampia. Kyllä maksimit vaatii huomattavasti enemmän kanttia kuin 15-20 toiston sarjat. Mitä uimarit edes tietää tuskasta? Korkeintaan mennään hapoilla suorituksen aikana, mutta se vesi ei koita aktiivisesti kuitenkaan lyödä hampaita sisään.

Kamppailulajit > polskiminen.
 
Juoksun ja uinnin ero on kuitenkin se, että juoksu eikä varsinaisesti kuin jalkoihin...

Kyllähän 400 metrin juoksun loppusuoralla koko kroppa on käsiä myöten hapoilla. Kädethän rytmittävät koko juoksua, eivät ne pelkästään heilu mukana.

Toinen rankkuusero uinnissa ja juoksussa on se, että juoksu on "iskuttava" laji, eli jokaisella askeleella tulee törmäys maahan. Siinä mielessä uinti on pehmeämpi laji esim. nivelille ja lihaksille.

Laitetaan nyt joku esimerkikki 400 metrin juoksijan harjoittelustakin:
5 x 300 metriä (vetojen välissä 10 minuutin palautus) teho n. 90-96 % maksimista. Yksi koutsi sanoi kerran, että jos tuossa treenissä ei kolmannen vedon jälkeen oksenna, niin ei mene tarpeeksi lujaa.

Mutta jooo...vähän pöljäähän se eri lajien vertailu on...huipulla järjettömän kovaa touhua lajissa kuin lajissa.
 
Ei ne pitemmät sarjat ole mitenkään vaativampia. Kyllä maksimit vaatii huomattavasti enemmän kanttia kuin 15-20 toiston sarjat. Mitä uimarit edes tietää tuskasta? Korkeintaan mennään hapoilla suorituksen aikana, mutta se vesi ei koita aktiivisesti kuitenkaan lyödä hampaita sisään.

Kamppailulajit > polskiminen.
Niinno, kyllähän kamppailulajit aiheuttee enemmän fyysistä kipua, se on selvää. Mutta ei se mun mielestä silti ole urheilulajin kovuuden mittari se että, laji jossa saa eniten turpaan on kovin. Yksilölajeissa viedään oma kroppaa niin helvettiin kuin on mahdollista huipulla. (uinti ja juoksu ainakin) Kovissa treeneissä käydään oksentamassa taulla ja sitten takasin altaaseen.

e: Ja harkanilla "Siinä mielessä uinti on pehmeämpi laji esim. nivelille ja lihaksille."

Tuonhan voi kääntää toisinkin päin, koska juoksussa palautiminen on suuri osatreenia . Uinti taas ei käy niveliin niin ja paljoa, niin anaerobisia treenejä voidaan vetää aivan hurjia määriä, kun palautmista ei tarvita. Palautimista käytetään vasta kun kohennetaan "kisakuntoa" ja ennen tärkeitä kisoja levätään kunnolla

Itse oon sitä mieltlä että uinti ja juoksu on kovimmat lajit.
 
Vanhat tunnukset löyty mielen sopukoista, joten nyt oli pakko tarttua tähän. Harrastan itse tällä hetkellä kilpauintia kohtuullisella kansallisella tasolla. Täällä on lauottu aika kovia väitteitä kilpauinnista yleisesti. Otan nyt vähän kantaa muutamiin.

Esimerkiksi 100metrin vapaauinnissa (kestoltaan huipulla aika sama kuin 400 juoksu) pitää pidätellä hengitystä mahdollisimman paljon. Maailman parhaat ottavat matkan aika 3-5 hengitystä. Viimeisellä 20 metrillä hauikset, reidet, rintalihakset olkapäät ja vatsa lihakset ovat kaikki ihan hapoilla. Mieli ei tekisi mitään muutan kuin hengittää happea niin paljon kuin mahdollista. Kuitenkaan viimeisellä 20 metrillä ei hengitetä koska happi ei ehtisi kunnolla lihaksiin. Tuloksena olisi vain hyvän olon tunne.

Katselin tuossa koneelta äsken ihan varmuudeksi Pekingin olympialaisten ja Rooman (2009) MM-kisojen finaalit 100m vapaauinnista. Jokainen uimari hengitti finaalissa keskimääräisesti noin 10x. Itse olen uinut lyhyellä altaalla 100vapaauintia 50.8s ja pitkällä altaalla 52.8 viestissä. Itsekin hengitän keskimääräisesti 12-15x. Seuraan aika tiiviisti huippu-uintia ja en ole vielä törmännyt yhteenkään kilpauimariin, joka vetäisi 100m vapaauintia pitkällä altaalla hengittäen ainoastaan 3-5x ja aika olisi alle 50 sekuntin. Kerro toki jos tiedät, jonkun uimarin joka vetää näin vähillä hengityksillä maailman huippujen vauhtia? Samalla haluaisin kuulla perustelut sille, että miksi muka happi ei ehtisi lihaksille hyödynnettäväksi? Kyllä ne kudokset aika äkkiä sitä happea hyödyntää.

Huippu uimarit vetävät coopperissa 3700-4000, penkistä nousee ainakin kaksi kertaa oma paino, vaikka kerta nostolla ei uinnissa olekkaan mitään väliä. Kerta nostoon menee pari sekunttia, maailman kovimmat sprintteri vetävät 50metriä vähän reilu 20 sekunttia.

Tähänkin haluaisin hieman tarkennusta. Nimiä pöytään. En tiedä yhtään huippu-uimaria joka olisi juossut 3700-4000m cooperissa. Varmasti joku saattaa olla, mutta todella rajua yleistämistä. Suurin osa uimareista on aika huonoja juoksijoita. Samaten penkkitason yleistäminen "kaksi kertaa oma paino" on aika raju. Ian Crocker on penkannut tarinoiden perusteella 140kg ja se on korkein mitä olen kuullut. Miehen oma painokin on tosin päälle 85kg ollut aktiiviaikoina.

Mitä suuriin harjoittelumääriin tulee, niin kyllä edelleen todella moni huippu-uimari harjoittelee älyttömästi. Mutta trendi sprinttiuimareiden puolelta (50-100m päämatkat) on ollut aika muuttumaan päin. Maailman nopeimmat vapaauimarit Cesar Cielo Filho ja Frederik Bousquet harjoittelevat esimerkiksi keskimäärin 3km 6x viikkoon ja tähän päälle kuivatreeniä 5-6x45-60min.
 
"väittäisin että huippu-uimareiden esimerkiksi cooper-tulokset ovat paljon kovempia kuin huippu telinevoimistelijoiden tai seiväshyppääjien. Myöskin notkeutta uimareilla on todennäköisesti enemmän. Hapenottokyky on uimareilla parempi." Cooperin hyväksyn, notkeutta en.

"Minusta pidempi sarja on fyysisesti paljon tuskaisempi kokemus. Parin maksimi toiston tekemiseen ei tarvitse olla henkisesti kovinkaan kova kaveri. Ei vaadi henkisesti kovinkaan kummoista tsemppausta. Se myös mittaa hieman erilailla lihaksia kuin perus punttisaliyanarien "mulla nousee penkistä kaks sataa, painan itesataviiskyt" "

Kaikki kehittää eri tavalla, uimareille pidemmät sarjat saattavat olla parempia. Kun taas lajeissa jotka vaativat räjähtävyyttä pitkien sarjojen teko pienillä painoilla ei välttämättä ole paras ratkaisu. Se että treeni on hapottava ja rasittava on eri asia. Molemmat ovat omalla tavallaan "haastavia" Ja ei pari toistoa kovilla painoillt mitään helppoa.. käyppä koittamassa :)

"Voisitko hieman perustella ? Telinevoimistelu ja uinti voivat hyvinkin olla lähellä toisiaan tuossa, mutta en ymmärrä miten seiväshyppy voisi "kehittää kokonaisvaltaisemmin kuin uinti."

Telinevoimistelu ja uinti eivät ole samalla tasolla. Jos miellät haastavuuden siihen kuinka paljon pitää treenata että pääsee huipulle niin uinti saattaa olla yksi maailman haastavimmista, joo. Itse koen haastavuuden lähinnä siitä vinkkelistä että paljonko lajin harjoittaminen/suorittaminen yksilöltä vaatii. Se että ui (joo nopeasti) suoraan eteen, ja sitten takasin, altaassa jossa ei ole aaltoja, ei mielestäni mitenkään voi luokitella haastavaksi. Avomerellä uinti onkin sitten asia erikseen.

Keskityn nyt seiväsyppyyn kun se selkeästi vaatii enemmän selvennystä. Laji vaatii räjähtävää voimaa, nopeutta ja uskomatonta kropan hallintaa. Kordinaatiokyky ja kropan tuntemus kehittyy aivan eri tavalla kun esim. uinnissa.

Ja ei, en harrasta enkä ole harrastanut kumpaakaan lajia. Minulla ei ole henk koht mitään uimista vastaan mutta en silti pidä sitä haastavana lajina. Uimarit treenaavat huimia määriä, sen myönnän, mutta ei se että treenataa paljon ja usein tee lajista haastavaa. En myöskään koe että haastavuutta voidaan mitata hapenottokyvyllä ja cooper-testeillä. Haastavuuten MINÄ pidän kokonaisvaltaista kropan hallintaa tehokkaan voimantuoton seurana. Ymmärrän myös sen että sinä yrität puolustaa omaa lajiasi, mutta ei minun silmissä uinti LAJINA haastava ole.

Ja lisätään vielä että joo, crossfit on kova. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
 
Niinno, kyllähän kamppailulajit aiheuttee enemmän fyysistä kipua, se on selvää. Mutta ei se mun mielestä silti ole urheilulajin kovuuden mittari se että, laji jossa saa eniten turpaan on kovin. Yksilölajeissa viedään oma kroppaa niin helvettiin kuin on mahdollista huipulla. (uinti ja juoksu ainakin) Kovissa treeneissä käydään oksentamassa taulla ja sitten takasin altaaseen.

Sulla ei selkeesti ole mitään käsitystä muista lajeista. Jos luulet, että ainoastaan uimarit ja juoksijat vetävät itsensä täysin hapoille niin onnea vaan. Pelkkä hapottaminen ei tee lajista mitenkään haasteellista ja uinti on loppupeleissä hyvinkin yksinkertaista touhua. Sulla on oma rata, tietty matka ja tietty tekniikka. Niitä tekniikoitakaan ei ole ihan hirveästi opeteltavaksi.

Vapaaottelija joutuu opettelemaan useita eri tekniikoita ja niiden vastatekniikoita, olemaan kovassa kunnossa, sietämään kipua ja tekemään ottelussa tilanteen mukaisia nopeita ratkaisuita enemmän kuin uimari koko uransa aikana. Juoksu ja uinti ovat _yksinkertaisia_ lajeja. Molemmat onnistuvat ihan tavalliselta kaduntallaajalta huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä kuin edes kunnollinen jabi. Toisekseen, jos muiden lajien edustajat pärjäävät hyvin kyseisissä lajeissa niin ei niitä nyt voi kovin haastaviksi sanoa. Jenkkifutaajat ovat kuin sprinttereitä(linjamiehilläkin on aika huimia aikoja), mutta sprintterillä ei ole hajuakaan juoksu- tai heittokuvioista.
 
Mitä uimarit edes tietää tuskasta?

Kamppailulajit > polskiminen.

Jos on harrastanu molempia niin ei välttis oo ees tullut mieleen miettiä kumpi ois parempi. Uinti on myös hyvää palauttelua treeneistä, suosittelen sullekin ennenku alkaa ikä painaa.
Mites ois seiväshyppy > puntilla käyminen? Punttailijat ei pääse sen riman yli mut hyppääjä voi käydä salilla koska vaan.
e: tos saunassa näin jonkun tyypin joka oli uinu 10 tuntia putkeen, oli kai 30 kilsaa vetässy. jätkä oli hiukan uupunut.. treenaatsä taikkua 10 tuntia päivässä? et pysty.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom