- Liittynyt
- 9.4.2004
- Viestejä
- 98
- Ikä
- 41
Sori, tästä tuli pitkä ja hapan vuodatus.
Tulin juuri fisaffin kuntosaliohjaajakurssilta, ja täytyy sanoa että on huuli pyöreenä. Se oli ihan hyvä kurssi, ja opin aika paljon varsinkin aerobisesta harjoittelusta. En olisi kuitenkaan koskaan arvannut kuinka yltiökielteinen kanta fisafilla ja FAF:lla on kaikkia yli yksijakoisia harjoitusohjelmia kohtaan. Koko opintomateriaalissa ei edes mainita että olisi sellaista vaihtoehtoa kuin yli kaksijakoinen ohjelma. Tottakai yksijakoinen ohjelma on paras vaihtoehto suurimmalle osalle saliasiakkaista - varsinkin normaalille keski-ikäiselle kuntoilijalle, joka skippaa treenikertoja tuon tuosta ja jonka tavoitteet ovat vaatimattomat. En tietenkään missään tapauksessa tekisi bodaustyylistä ohjelmaa jollekin perus niskahartiaseudun kivuista kärsivälle toimistorotalle. Mutta koittakaa kuvitella kurssin vetäjän tyrmistys kun hän kuuli, että minulla on viisijakoinen ohjelma. Selitin, että olen juuri päässyt intistä ja että olen vähän niinkuin vasta alkamassa uudelleenrakentamaan omaa fysiikkaani. Kouluttaja sanoi, ettei tollasen ohjelman kanssa, voi pelkkiä muroja syödä. Siihen vastasin, että ei tietenkään voi ja että syön aina kolmen tunnin välein. Siihen hän vastasi, että onnea sen kanssa. Oppitunnilla sain kuulla saarnan, jonka jälkeen olin niin hämmentynyt etten yksinkertaisesti saanut sanaa suustani. Sain kuulla etten palaudu tarpeeksi hyvin ja ettei hän tiedä missä kunnossa lihasteni hiussuonisto on ja että pystynkö harjoitella kuten harjoittelen. Koko opetuksesta sai sellaisen kuvan että kehonrakennuksessa on jotain periaatteellisen huonoa. Tässä muutamia kouluttajien sanomisia kurssin ajalta:
"Bodauksella ja normaalin pulliaisen treenaamisella ei ole mitään yhteistä" Siis ihan totta, mutta whats the point? Saman voisi sanoa myös Markus Pöyhösestä ja normaalista lenkkeilijästä.
"Lihasmassan kasvattaminen on hyvä asia, mutta bodaus onkin sitten eri asia" Olen sanaton.
"Tänä vuonna mun oli pakko tehdä kaksijakoinen ohjelma kun asiakas vaatimalla vaati. Aikaisempi ohjelma jonka sille tein oli yksjakoinen. Tyttö halus treenaamisellaan lihasmassaa"
Ihan vakioita oli myös kaikki kiertelyt ja kaartelut monijakoisten ohjelmien tiimoilta tyyliin: "Tää on vaan mun mielipide. En mä sano että jaettu ohjelma on ihan huono juttu. Kannattaa kuitenkin miettii vähän näitä asioita" "Voi sen jaetun ohjelman tietenkin tehdä, mutta sillon pitää tosissaan tietää mitä tekee. Kannattaa funtsii näitä juttui"
Pointtihan on se, että ainakin 90 prosenttia kuntosaliohjaajien asiakkaista saa ihan asiallisen ohjelman, mutta jos olet nuori ja haluat kehonrakennustyylisen ohjelman, niin kuntosaliohjaajalta sitä ei käytännössä voi saada. Ainoa mahdollisuus on, että se kyseinen kuntosaliohjaaja harrastaa bodausta ja on opiskellut asiaa omana vapaa-aikanaan. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, koska aika harva kuntosaliohjaajakursseilla istuvista on bodaustietoinen.
Perusohjelman ja bodausohjelman välinen suhde on vähän niinkuin viinan ja amfetamiinin välinen suhde. Toista myydään tiskin päältä kunhan maksaa ja toisen saa etsiä itse. Ottaa päähän kun skidit sitten joutuu ottamaan ne ohjelmat suoraan muuttamattomana jostain bodauksesta eikä kukaan ole näyttänyt niitä liikkeitä oikein, eikä kukaan ole kertonut niille ravinnon merkityksestä.
Tulin juuri fisaffin kuntosaliohjaajakurssilta, ja täytyy sanoa että on huuli pyöreenä. Se oli ihan hyvä kurssi, ja opin aika paljon varsinkin aerobisesta harjoittelusta. En olisi kuitenkaan koskaan arvannut kuinka yltiökielteinen kanta fisafilla ja FAF:lla on kaikkia yli yksijakoisia harjoitusohjelmia kohtaan. Koko opintomateriaalissa ei edes mainita että olisi sellaista vaihtoehtoa kuin yli kaksijakoinen ohjelma. Tottakai yksijakoinen ohjelma on paras vaihtoehto suurimmalle osalle saliasiakkaista - varsinkin normaalille keski-ikäiselle kuntoilijalle, joka skippaa treenikertoja tuon tuosta ja jonka tavoitteet ovat vaatimattomat. En tietenkään missään tapauksessa tekisi bodaustyylistä ohjelmaa jollekin perus niskahartiaseudun kivuista kärsivälle toimistorotalle. Mutta koittakaa kuvitella kurssin vetäjän tyrmistys kun hän kuuli, että minulla on viisijakoinen ohjelma. Selitin, että olen juuri päässyt intistä ja että olen vähän niinkuin vasta alkamassa uudelleenrakentamaan omaa fysiikkaani. Kouluttaja sanoi, ettei tollasen ohjelman kanssa, voi pelkkiä muroja syödä. Siihen vastasin, että ei tietenkään voi ja että syön aina kolmen tunnin välein. Siihen hän vastasi, että onnea sen kanssa. Oppitunnilla sain kuulla saarnan, jonka jälkeen olin niin hämmentynyt etten yksinkertaisesti saanut sanaa suustani. Sain kuulla etten palaudu tarpeeksi hyvin ja ettei hän tiedä missä kunnossa lihasteni hiussuonisto on ja että pystynkö harjoitella kuten harjoittelen. Koko opetuksesta sai sellaisen kuvan että kehonrakennuksessa on jotain periaatteellisen huonoa. Tässä muutamia kouluttajien sanomisia kurssin ajalta:
"Bodauksella ja normaalin pulliaisen treenaamisella ei ole mitään yhteistä" Siis ihan totta, mutta whats the point? Saman voisi sanoa myös Markus Pöyhösestä ja normaalista lenkkeilijästä.
"Lihasmassan kasvattaminen on hyvä asia, mutta bodaus onkin sitten eri asia" Olen sanaton.
"Tänä vuonna mun oli pakko tehdä kaksijakoinen ohjelma kun asiakas vaatimalla vaati. Aikaisempi ohjelma jonka sille tein oli yksjakoinen. Tyttö halus treenaamisellaan lihasmassaa"
Ihan vakioita oli myös kaikki kiertelyt ja kaartelut monijakoisten ohjelmien tiimoilta tyyliin: "Tää on vaan mun mielipide. En mä sano että jaettu ohjelma on ihan huono juttu. Kannattaa kuitenkin miettii vähän näitä asioita" "Voi sen jaetun ohjelman tietenkin tehdä, mutta sillon pitää tosissaan tietää mitä tekee. Kannattaa funtsii näitä juttui"
Pointtihan on se, että ainakin 90 prosenttia kuntosaliohjaajien asiakkaista saa ihan asiallisen ohjelman, mutta jos olet nuori ja haluat kehonrakennustyylisen ohjelman, niin kuntosaliohjaajalta sitä ei käytännössä voi saada. Ainoa mahdollisuus on, että se kyseinen kuntosaliohjaaja harrastaa bodausta ja on opiskellut asiaa omana vapaa-aikanaan. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, koska aika harva kuntosaliohjaajakursseilla istuvista on bodaustietoinen.
Perusohjelman ja bodausohjelman välinen suhde on vähän niinkuin viinan ja amfetamiinin välinen suhde. Toista myydään tiskin päältä kunhan maksaa ja toisen saa etsiä itse. Ottaa päähän kun skidit sitten joutuu ottamaan ne ohjelmat suoraan muuttamattomana jostain bodauksesta eikä kukaan ole näyttänyt niitä liikkeitä oikein, eikä kukaan ole kertonut niille ravinnon merkityksestä.
Saatiin aiheesta pienimuotoinen väittely pystyyn, mutta ei siinä kummempaa ratkasua kuitenkaan saatu aikaan.
