hämäläinen, savolainen, karjalainen

[Rinkku]

Onko pakkislaisten mielestä Suomen eri heimoilla eroja? Mun mielestä on. Mun mielestä Itä-Suomi peittoaa Länsi-Suomen 6-0, kun puhutaan järkevyydestä, käytöksestä ja täyspäisyydestä. Meitsin suvussa periytyy isovanhempien synnit jälkipolville tuolta Hämeestä. Voin vakuuttaa, että noi hämäläiset on kyllä pahin kirous, mikä ihmistä voi kohdata.

- Mitään ei sanota suoraan. Kaikki tulee aina jostain sieltä rivien välistä. Esim. jos halutaan haukkua mua jostakin mogasta, niin tämä tehdään kehumalla mun broidia mulle. Usein kommunikaatio etenee siten, että jos mummoni haluaa jonkun viestin mun mutsille, niin se kertoo sen mulle.

- Hämäläinen kasvatusote perustuu tolkuttomaan syyllistämiseen. Pahuuttasi teit...Tässäkin käytetään mahdollisimman paljon epäsuoraa kommunikointia; "Ne Makkosten lapset on kyllä niin ahkeria ja tunnollisia...". Hämäläinen viestittää rakkautta mahdollisimman paljon aggressiivisuudella. Kun mutsi oli aikoinaan mun juomisesta huolestunut, niin se ilmaisi sen halveksunnalla. Hämäläinen kasvatusote menee niin, että jos kyläläiset tuovat perheen lapsille karkkia, niin perheen lasten pitää jakaa ne vierailevan perheen lasten kanssa. Jos taas taas hämäläinen perhe menee kylään ja vie lapsille karkkia, niin omille lapsille painotetaan, että "Ne on sitten Mikan ja Minnan karkit, että ette ala niitä sitten mankumaan siellä". Jos kylässä Mika ja Minna tarjoavat tuliaiskarkkeja, niin hämäläinen äiti sanoo: "ei, ei, syökää itse vaan, ne on teitä varten tuotu."

- Hämäläinen ei halua pyytää mitään. Jos minä vien mummolle pullaa, kun menen kylään, niin se vaaditaan maksaa välittömästi. Ylipäänsä kaikista palveluksista halutaan tehdä ostopalveluita. Hämäläinen haluaa kuitata kiitollisuuden rahalla.

- Hämäläinen on sitä mieltä, että kaikesta on koko ajan hirveästi vaivaa. Hämäläisellä on krooninen tunne siitä, että hän on "vaivaksi". Hämäläisellä on krooninen tunne siitä, että hän on "riesa". Ei minua varten, ei minua varten...Jos hämäläinen on yökylässä, niin hän on onnellisin nukkuessaan autotallin lattialla, "ettei minua varten tarvi lakanoita liata...".

Kaikki te Kuopiosta, Joensuusta ynnä sieltä suunnalta olevat: TE OLETTE IHANIA IHMISIÄ! Älkää ikinä menkö Hämeeseen. Se on masentava paikka.

 

[Tales]

Itse ylpeä savolainen. Joitakin hienoja heimopiirteitä mainitakseni, täällä ei mm. ole tapana tehdä mitään ajallaan.Tiedättehän varmaan käsitteen "savolainen projekti." Viittä vaille alottamista valmis jne.

 

[lassi-s]

taitaa oikeastaan pitää paikkansa kun tarkemmin ajattelee :lol2:
hämeessä asustellaan ja on aina asusteltu, tutulta kuulostaa

 

[41shots]

Kuulostaa tutulta myös E-P:lla asuneelle. Ettei vaan olis peri-suomalaista tuo "anteeksi, kun olen olemassa" -syndrooma?

 

[S0874]

Onko pakkislaisten mielestä Suomen eri heimoilla eroja?

On. Häme on perseestä juuri noiden listaamiesi asioiden ansiosta. IMO koko länsi-Suomi on aika vehkeestä... Turkulaiset ja suomenruotsalaiset ovat sisäsiittoista ihmeporukkaa, pohjanmaalaiset on liian tosimiehiä ja huumorintajuttomia tosikkoja.

Mutsi on lapista, ja savolaisten ohella mä pidän eniten juuri pohjoisen ihmisistä. Kummallisiakaan tyyppejä ei katsota kieroon, ja asioihin ja elämään ylipäätään suhtaudutaan vähän vähemmän totisella asenteella. Ei oo myöskään niin paljon sellasta nenä pystyssä -mentaliteettia.

Faija on Helsingistä, ja sen kyllä huomaa. "Stadin kundit" on monesti olevinaan vitun cool ja kovia jätkiä kun ovat niin katujen kasvatteja. Monilta vaan tuppaa unohtumaan että ei toi meidän kotoinen Helsinki ole mikään Los Angeles. No, pääkaupunkiseutulaisista mulla ei pohjimmiltaan ole pahaa sanottavaa, paitsi että kaikki vitun nistit ja kriminaalit vois viedä vaikka Turkulaisten riesaksi.

 

[blashyrkh]

Ei tuo taida toteutua nykyisin kun ihmiset liikkuvat niin paljon. Esim. tyyppi kasvaa aikuiseksi jossakin Kainuussa antaen omalta osaltaan kuvaa sikäläisistä, sitten opiskelemaan vaikkapa Turkuun jossa opiskeluvuosien aikana edustaa ulkopuolisille turkulaista, sitten muutto työn perässä yllätys yllätys Helsinkiin, myöhemmin perhe perustettua siirrytään kasvattamaan lapsia rauhallisemmalle seudulle esim. ruotsinkielisen Uudenmaan puolelle jne.

 

[Omskakas]

Itse voin entisenä karjalaispoikana kertoa 'ulkopuolisen silmin' Oululaisista natiiveista. Oululaiset (ympäryskunnat mukaanlukien) ovat varsin vittumaisia ihmisiä. Tämä vittumaisuus ilmenee ystävyyssuhteissa jatkuvana naljailuna ja päin naamaa vittuiluna. Se vittuilu on sellaista nokituskisaa, jossa yritetään pistää herjalla aina kaveria paremmaksi. Kyllähän sitä pientä vittuilua saa kuulla muuallakin, muttei missään tietääkseni samassa mittakaavassa. Tottumattomana kulttuuriin olin aluksi aika ulalla, kunnes tajusin, että paikalliset vittuilevat, koska he pitävät minusta. :D

 

[BadTaste]

Mulla on yksi kaveri savosta ja siihen pätee täysin sanonta "kun savolainen puhuu, niin vastuu siirtyy kuuntelijalle". Sellasta soopaa sieltä tulee ja usein.

Itse olen kotoisin tuolta kaksikieliseltä rannikolta ja täytyy kyllä myöntää, että siellä on toi kusipäisyysaste hyvin korkea. :D

 

[Nitsku]

Savolainenkaan ei sano mielipidettään (tai paljon mitään muutakaan) suoraan, vaan vääntää ja kääntää asiaa niin pitkään että kysyjä kyllästyy tai luulee saaneensa vastauksen.

Huomaan tämän piirteen myös itsessäni, varsinkin jos pitäisi antaa suora ei-vastaus. Hyvä puoli tässä on tietysti se, että jos joku vaatii myöhemmin sanomisista tilille, niin voi aina todeta että "En minä nyt ihan noin sanonut.."

Aito savolainen puhuu myös kovalla äänellä julkisilla paikoilla, varsinkin perheenjäsenilleen. Tämä piirre alkaa tosin olemaan aika harvinainen nuorilla, trendikkäillä city-savolaisilla.

(Olen siis syntynyt Kuopiossa ja elänyt siellä hieman yli 2-kymppiseksi)

 

[JSL_84]

On kivaa olla syntynyt savossa ja asunut joitain vuosia karjalassa. olen huomannut että nykyään kun asun keski-suomessa, jossa kaikkien juuret on jossain muualla niin ihmiset ovat ehkä hieman sulkeutuneita ja vittumaisia.

 

[Artemis]

Sukujuuret on karjalassa, lumivaarassa. Ilmeisesti olen aasereista polveutunut. Jos nyt sellaisia tyyppejä on koskaan ollutkaan.

 

[Sukulaku]

Itse voin entisenä karjalaispoikana kertoa 'ulkopuolisen silmin' Oululaisista natiiveista. Oululaiset (ympäryskunnat mukaanlukien) ovat varsin vittumaisia ihmisiä. Tämä vittumaisuus ilmenee ystävyyssuhteissa jatkuvana naljailuna ja päin naamaa vittuiluna. Se vittuilu on sellaista nokituskisaa, jossa yritetään pistää herjalla aina kaveria paremmaksi. Kyllähän sitä pientä vittuilua saa kuulla muuallakin, muttei missään tietääkseni samassa mittakaavassa. Tottumattomana kulttuuriin olin aluksi aika ulalla, kunnes tajusin, että paikalliset vittuilevat, koska he pitävät minusta. :D

Mä tapasin vähän samanlaista sakkia Porissa
Oli se ihan kiva kun sen lopulta tajus.

 

[Aimo]

Justiinsa palannut vajaan kolmen viikon kierrokselta ympäri Suomea ja kalottialueita. Kokemukset myöhemmin, mutta vastaus rinkun kysymykseen: "Kyllä ja reilusti!". Itäsuomalaisten lisäksi haluaisin ehdottomasti nostaa esiin Lappilaiset. Helvetti, kun on mukavaa, reilua ja lämminhenkistä porukkaa. Eteläsuomalaisia tosin karsastetaan defaulttina ensimmäiset kaksi minuuttia, mutta tämän jälkeen alkaa semmoinen turina ja tarjoilu, että oksat pois.

 

[protsku]

Onko pakkislaisten mielestä Suomen eri heimoilla eroja?

Erot vähenee sitä mukaa kuin Globalisaatio ja Yhdentyminen etenee. Tässä kuitenkin muutamia tyypillisiä luonteenpiirteitä mitä olen pannut merkille matkustaessani eri puolilla Suomea:

Savolaiset ovat tarkkoja reviiristään. Jos kesämökin tontinraja kulkee puoli metriä väärässä paikassa niin perästä kuuluu. Yleisin kommunikaatiomenetelmä on huumoriksi naamioitu piikittely.

Kainuussa tehdään pirusti työtä. Toimeen tartutaan ripeästi ja kovin jätkä on se joka tekee paljon ja puhuu vähän. Naiset eivät sano mitään suoraan vaan käytetään mielummin vihjailua tyyliin "Kuulitko kun se sanoi että..."

Karjalaiset ovat luonnonlapsia. Ei peitellä turhia vaan sanotaan suoraan jos joku asia ihastuttaa tai vihastuttaa. Ulkopaikkakuntalaiset voivat kokea tämän välittömyyden uhkaavana. Työn tekemiseen tarvitaan kuitenkin paljon suunnittelua ja lautakuntia. "Kunhan tässä nyt sottaillaan ensin."

Hämäläiset ovat hitaita. Tampereelta löytyy kuitenkin ihmisrotu joka peittoaa välittömyydessään jopa karjalaiset, nimittäin pubiruusut.

Turussa ollaan hienostelevia kermaperseitä eikä ne osaa edes puhua.

Pienet rannikkokaupungit joissa on satama on kiehtova sekametelisoppa suomalaisuutta, ruotsalaisuutta, merenkulkua ja kaupankäyntiä. Puheesta harvoin ymmärtää sanaakaan. Miehet puhuvat kovalla äänellä, merimiehiä kun ovat.

Stadissa kaikki on suurempaa. Ihmisillä on kova kiire ja aina puutetta rahasta. Kauppatorin läheisyydessä näkee myös muita heimoja. :D

 

[Sundae]

Itse olen Etelä-Pohjanmaalta ja ylpeä siitä! Nykyisin asun Hämeessä ja välillä meinaa ahdistaa... Ihmisiin ei voi luottaa samalla tavalla, kuin Pohjanmaalla. Periaate on se, että se tehdään mitä luvataan ja toisen sanaan voi luottaa. Hämeessä periaate on lähinnä se että kierrellään ja kaarrellaan ja jos joku jotain lupaa, niin saa jännityksellä odottaa kuinka käy... grrrr, huonoja kokemuksia :curs:

 

[peijuuni]

hyvä topic, koska olen hämäläinen yrittäjä ja minulla on toimipisteet myös rovaniemellä, oulussa, kuopiossa ja porissa. tarvii heti sanoa että hämäläiset on juurikin tommoisia ja minä itse varsinkin kuten myös koko sukuni.

muista sen verran että kaikkien kanssa tullut toimeen ja hyvin menny paitsi porilaisen joka ollut oikein murheenkryyni. niitten kanssa vaan ei tule toimeen millään muotoo ja siellä on ollut kaikki ongelmat mitä kuvitella saattaa...

mutta jos haluatte että joku keksii pyörän uudestaan onnistuu se parhaiten niin että vie pyörän poriin ja antaa jollekin duuniks pyörittää sitä mahdollisimman paljon...
varma voi olla siitä ettei kukaan pyöritä sitä metriäkään!

 

[Ekimies]

Meikäläisen sukujuuret on Jämsästä ja mun mielestä siihen paikkakuntaan sopii hyvin tämä tunnettu sanonta "Jäi kuin Jämsän äijä....". Kellään ei ole kiire mihinkään. Helsinkiläinen saa hermoromahduksen Jämsän liikenteessä viimeistään kahden hyvin hitaasti madellun liikenneympyrän jälkeen. Edellisellä vierailulla kohokohta oli, kun huoltoasemalla tankannut lippalakkiladamies jäi tavaamaan bensakuittia (ilmeisesti laski bensankulutusta/100km) keskelle ulosmenoväylää tukkien tien muilta

 

[jpm]

Täältä ollaan Pohjois-Karjalasta, siis lähes Venäjältä. Tykkään asua Joensuussa. Täällä on ihan mukavia ihmisiä, rauhallista ja löytyy tarpeeksi läheltä rauhallisia paikkoja tällaiselle mielellään (liiankin?) välillä yksin oleilevalle puolierakolle. Mikä onkaan parempi keino saada asiat selvitetyksi, kun mennä autolla tai kävellä, riippuen matkasta, jonnekkin luonnokauniiseen paikkaan ihanaan hiljaisuuteen. Voi kuulostaa junttimaiselta, mutta sou not, ihan kun minä siitä välittäisin.
Huonona puolena voisi mainita työpaikat ja varsinkin niiden vähyyden. Sellaiset suuret yritykset jotka työllistäisivät enemmän ihmisiä puuttuvat ja varmaan täältä valmistumisen jälkeen joutuu lähtemään töiden perässä johonkin suuntaan.

 

[inflames]

Itse voin entisenä karjalaispoikana kertoa 'ulkopuolisen silmin' Oululaisista natiiveista. Oululaiset (ympäryskunnat mukaanlukien) ovat varsin vittumaisia ihmisiä. Tämä vittumaisuus ilmenee ystävyyssuhteissa jatkuvana naljailuna ja päin naamaa vittuiluna. Se vittuilu on sellaista nokituskisaa, jossa yritetään pistää herjalla aina kaveria paremmaksi. Kyllähän sitä pientä vittuilua saa kuulla muuallakin, muttei missään tietääkseni samassa mittakaavassa. Tottumattomana kulttuuriin olin aluksi aika ulalla, kunnes tajusin, että paikalliset vittuilevat, koska he pitävät minusta. :D

CMX:n Yrjänä muistaakseni sanoi lehdessä joku päivä sitten Qstockiin tulosta, että Ouluun on mukava tulla. Ei tarvi epäillä, että vittuileeko joku, vaan sen tietää.

Lähes koko ikäni olen Oulunseudulla asunut, ja täytyy myöntää, että tuota vittuilua tulee harrastettu, mutta se tosiaan on sellaista hyväntahtoista päänaukomista. :D

Etelässä ei oikein aina mene jutut läpi, kun ihmiset ei tajua, että "enhän minä pahalla". Pitää varoa mitä sanoo.

 

[huumor]

Savossa ihmiset ovat tarkkoja reviiristään. Jos kesämökin tontinraja kulkee puoli metriä väärässä paikassa niin perästä kuuluu. Yleisin kommunikaatiomenetelmä on huumoriksi naamioitu piikittely.

Kainuu, tehdään pirusti työtä. Toimeen tartutaan ripeästi ja kovin jätkä on se joka tekee paljon ja puhuu vähän. Naiset eivät sano mitään suoraan vaan käytetään mielummin vihjailua tyyliin "Kuulitko kun se sanoi että..."

Karjalaiset, luonnonlapsia. Ei peitellä turhia vaan sanotaan suoraan jos joku asia ihastuttaa tai vihastuttaa. Ulkopaikkakuntalaiset voivat kokea tämän välittömyyden uhkaavana. Työn tekemiseen tarvitaan kuitenkin paljon suunnittelua ja lautakuntia. "Kunhan tässä nyt sottaillaan ensin."

Hämäläiset ovat hitaita. Tampereelta löytyy kuitenkin ihmisrotu joka peittoaa välittömyydessään jopa karjalaiset, nimittäin pubiruusut.

Turussa ollaan hienostelevia kermaperseitä eikä ne osaa edes puhua.

Pienet rannikkokaupungit joissa on satama on kiehtova sekametelisoppa suomalaisuutta, ruotsalaisuutta, merenkulkua ja kaupankäyntiä. Puheesta harvoin ymmärtää sanaakaan. Miehet puhuvat kovalla äänellä, merimiehiä kun ovat.

Stadissa kaikki on suurempaa. Ihmisillä on kova kiire ja aina puutetta rahasta. Kauppatorin läheisyydessä näkee myös muita heimoja.

..minä menen kuusamoon. kuusamo, tadadadidadaadada..