Jaa, hienosti ad hominem? No, väittäisin, että pikkupojasta lähtien aktiivisesti kirjoja lukeneena ajukopassani saattaisi juuri ja juuri riittää pinna jopa tämän yhden sarjan lukemiselle suurella huohotuksella.. jos nämä oheistarinat olisivat edes hippasen mielenkiintoisia. Yleensä hyvä tarina, kuten näiden sivujuonteiden kehitys, johtaa johonkin tapahtumaan, eikä ykskaks melko satunnaiseen hahmon kuolemaan, joka jättää lukijan tyhjän päälle tyyliin "jaaha, tähän asti tämä oli ihan kiva, mutta wtf". Kuten sanoin, ihmissuhdekuraa, juonittelua, yms. pitää ollakin hyvässä tarinassa, mutta ei todellakaan näin, että se päättyy hirveän puurtamisen epämielenkiintoisten hahmojen kohdalta ykskaks ilman isompaa vaikutusta muutakuin että parin kappaleen päässä joku toteaa "niin, sekin on kuollut", ja siinä se sitten olikin.