Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ihan lyhyesti vielä aiheen vierestä. Expossa näkyi muutamalla paita, jossa luki jotakin seuraavan suuntaista "Some call it an obsession I call it a way of life".
Teksti kolahti; mistäköhän kyseisiä paitoja saisi?
vielä pieni yksi kysymys liiton jäsenille.miksiköhän oulun ja lappeenrannan kisojen jälkeen oli miltei heti tuomaripöytäkirjat luettavissa ja nyt itse teatterin päänäytelmän jälkeen kyseisiä pöytäkirjoja ei ole julkisesti luettavissa,olisikohan jotain salattavaa, jos joku rohkenee tähän asiaan vastaamaan niin hyvä on,asiallista palautetta odotellessa.. terveisin toma.
Ihan lyhyesti vielä aiheen vierestä. Expossa näkyi muutamalla paita, jossa luki jotakin seuraavan suuntaista "Some call it an obsession I call it a way of life".
Teksti kolahti; mistäköhän kyseisiä paitoja saisi?
Anne on puheissaan 100% oikeassa ja minun tieto tähän asiaan on peräisin niin korkealta taholta kuin vain tässä maassa voi olla. Jokainen kilpailija kuuluu ottaa vertailuun. Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Olen seurannut lajia viimeiset 12 vuotta sellaiselta paikalta ja nähnyt siinä samalla aika paljon kulissien takana, että pystyn varmasti tarvittaessa perustelemaan kaikki väitteeni hyvinkin perusteellisesti, jos sikseen tulee.
Nyt pitää kuitenkin muistaa se, että kilpailijat ovat se koko touhun perusta. Ihan sama onko kyseessä overall-voittaja, löysä junnu tai eläkepäiville siirtyvä masters-kilpailija. Laji elää kilpailijoista ja ilman heitä ei olisi kilpailuja, tapahtumia, lehtiä tai muita medioita. On todella valitettavaa, että kaverit tekevät töitä jopa kymmeniä vuosia, ovat valmiita uhraamaan kaiken, joskus jopa terveytensä päästäkseen lavalle ja sitten heitä potkitaan päähän näin. Sori mutta tämä on aivan perseestä mietittiin asiaa miltä kantilta tahansa. En keksi yhtään hyvää syytä, miksi joku lajin todellinen ystävä koittaisi puolustella sitä, että jotain kilpailijaa kohdellaan sääntöjen vastaisesti. Ihan yksi vitun hailee puhutaanko sijoista 2-4 tai 12-15, ne pitää olla kaikki oikein. Jos jollain on niin kova kiire, että ei tuota aikaa jaksa katsomossa olla tai tuomaroida kunnolla, niin silloin on mukana väärässä touhussa. Se SM-kilpailujen kahdeksassija tai edes asiallinen sekä sääntöjenmukainen kohtelu voi olla sille yhdelle nuorelle kaverille (ja miksi ei muillekin) ratkaiseva tekijä sen suhteen jatkaako hän lajin parissa vai ei. Näistä onkin sitten kasvanut myöhemmin niitä huippuja, mitä harvemmin muistetaan. Minusta on parempi, että kilpailijat saavat kilpailuista positiivisen kuvan lajista ja jäävät sen pariin. Tätä kautta laji voi kasvaa ja kehittyä aivan uudelle tasolle tulevaisuudessa. Liian moni lähtee kehonrakennus -ja fitness-urheilun parista katkerana ja paskan maku suussa. Näin ei tarvitsisi olla.
Kalle Aaltonen
Sen verran itse Exposta (kun on Expo ketjukin), että henkilökohtaisesti pidin erittäin paljon uudesta Expo-konseptista kaiken kaikkiaan. Paikka on täydellinen, messuilla oli hieno tunnelma ja näytteilleasettajilla asialliset osastot sekä meininki. Ainakin kilpailijana pidin uudesta Exposta!
Kiitokset hyville ystävilleni ja kilpakumppaneille hienosta backstage-hengestä ja kovasta kisasta. Pahoittelen kuntoni tuottamaa pettymystä niille, ketkä odottivat minulta enemmän. Olen teille onnistuneen suorituksen velkaa ja aion sen kuitata hyvin pian.
Mulle ei edelleenkään aukea tuo logiikka, miten kaksi tuomaria voi olla niin eri mieltä. Eikös noissa nyt pitäis olla edes jonkin sortin suuntaviivat arvostelukriteereissä?
K.A1 sanoi:. Minusta on parempi, että kilpailijat saavat kilpailuista positiivisen kuvan lajista ja jäävät sen pariin. Tätä kautta laji voi kasvaa ja kehittyä aivan uudelle tasolle tulevaisuudessa. Liian moni lähtee kehonrakennus -ja fitness-urheilun parista katkerana ja paskan maku suussa. Näin ei tarvitsisi olla.
Täytyy myöntää, että tuo on juurikin se ratkaisevin saako siitä hyvän maun jälkikäteen vaiko ei? Itsekkin kerkesin lavalla miettimään tuliko sitä nähtyä nälkää se 20+ viikkoa ihan turhan takia. Kun sitten pääsi vertailuun oli fiilis katosta läpi, vaikea kuvailla muuten. Itse kyllä toivon että jokaiselle ja varsinkin ensimmäistä kertaa kisaavalle ja eri toten junioreille jäisi hyvä maku kisasta. Pahimmassa tapauksessa juuri kuten kokeneemmat aikaisemmin käy niin, että vedetään herneet nenään ja kun muistellaan kisaprojektia niin muistetaan vaan ne kakimmat nälkäviikot tms.Jerry Ossi sanoi:Itsekin sijoituin nuorena poikana, elämäni ensimmäisessä kehonrakennuskilpailussa viimeiseksi. Pääsin kuitenkin vertailuun.
Komppaan siinä että kaikkien pitää päästä vertailuun. Ei kai niitä asentoja turhaan harjoitella!? Vaikka et siellä rivissä näytä parhaalta, saattaa poseerauksella saada sijoitusta parannettua, jos vain tuomarit suvaitsevat katsoa. Vitutus on melkoinen jos menet lavalle tekemään neljä käännöstä ja kotiin. Tosi kivahan sitten on katsella kun joku astetta kireämpi poseeraa päin v**tua kun itse asennot hyvin harjoitelleena seisot rivissä.
Kaikille ainakin yksi vertailu, muuten ei kokonaisuutta voi arvostella.
Itse tapahtumasta jäi huonompi maku kuin aiempina vuosina. Ei päässyt katsomaan kisoja vaikka oli ite lauteilla ( en siis halunnut maksaa omaa ja huoltajan lippua) ja messut oli ahtaat ja jotenkin vaisut. Lahdessa oli viime vuonnakin enemmän tunnelmaa. Ja tällaisessa tapahtumassa kun ei saa ruokaa tai juomaa mukaan katsomoon tuntuu typerältä. Puhumattakaan kuulemistani kahvio-hinnoista.
En siis tykännyt...