Financial Times arvostelee Suomen taloutta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja GoA
  • Aloitettu Aloitettu
Suomellahan ei kauppavajetta tällä hetkellä ole, mikä toki johtuu hyvin ulkomaille kaupaksi käyvistä teollisuuden tuotteista.

Jokainen suomalainen ei vaan voi vientiteollisuudessa toimia. Pitäisikö esim rakennusteollisuutta dissata vain siksi että taloja tehdään lähinnä kotimaahan? Jokainen Suomeen jäävä sentti, oli se sitten hieronnan, illallisen, kaljatuopin tai teatterilipun hinnan muodossa paitsi elättää kyseisiltä aloilta palkkansa saavaa, on myös pois kauppavajetta synnyttävästä tuonnista. Jokainen sentti joka on pois kiinalaisista littutöllöistä, saksalaisista ökyautoista tai niiden syömästä tuontiöljystä on kotiin päin. Tämä kannattaisi IMO ottaa huomioon myös vaihtoehtoisista energialähteistä käytävässä keskustelussa.

Kyllä, palveluja tarvitaan Suomessa ja niin tarvitaan tuotteitakin. Suomen kauppatase on kunnossa. Täällä palveluammattien osuus on myös pienempi kuin Yhdysvalloissa, jossa kauppavaje on katastrofaalinen.

Liian suuri positiivinen kauppatase voi aiheuttaa myös ongelmia, mikäli tavaroita velaksi ostaneet eivät selviä velvoitteistaan.

D.yates sanoi:
Financial Timesin juttu muuten on tehty haastattelemalla suomalaisia, joten ei kannata toimittaja-raukkaa syyttää jos tuli nyt huono kuva. Aamulehdessäkin juttua dissattiin "fiksusti" nillittämällä siitä että kultarannan edessä on meri eikä järvi niinkuin toimittajat tarkoitushakuisen valheellisesti väittivät. :david:

En edes halua ottaa laajemmin kantaa tuohon artikkeliin (jossa kyllä oli asiaakin), vaan tuohon yksittäiseen kohtaan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Suomellahan ei kauppavajetta tällä hetkellä ole, mikä toki johtuu hyvin ulkomaille kaupaksi käyvistä teollisuuden tuotteista.

Jokainen suomalainen ei vaan voi vientiteollisuudessa toimia. Pitäisikö esim rakennusteollisuutta dissata vain siksi että taloja tehdään lähinnä kotimaahan? Jokainen Suomeen jäävä sentti, oli se sitten hieronnan, illallisen, kaljatuopin tai teatterilipun hinnan muodossa paitsi elättää kyseisiltä aloilta palkkansa saavaa, on myös pois kauppavajetta synnyttävästä tuonnista. Jokainen sentti joka on pois kiinalaisista littutöllöistä, saksalaisista ökyautoista tai niiden syömästä tuontiöljystä on kotiin päin. Tämä kannattaisi IMO ottaa huomioon myös vaihtoehtoisista energialähteistä käytävässä keskustelussa.
Juurikin siksi on hyvä investoida tutkimus ja kehitystyöhön, että vientituotteet myyvät tulevaisuudessakin hyvin muihin maihin, että kauppatase pysyy ylijäämäisenä/ei painu kamalan isoon vajeeseen, ja että voidaan ostaa niita tuontitavaroitakin.

Koska suomella ei kuitenkaan voi olla tuotannon joka haarassa suhteellista etua muihin maihin nähden on se suomelle kannattavaakin harjoittaa vaihdantaa, koska se lisää kulutusmahdollisuuksia verrattuna omavaraisempaan tilanteeseen.

FT kritisoi sitä että huippuinnovaatiot kaupallistetaan yhdysvalloissa. juuri tähän kaupallistamiseen pitäisi saada enemmän rahaa, että suomessa saataisiin kaupallistettua enemmän. Ja että niiden innovaatioden avulla meillä olisi suhteellinen etu tuotannossa verrattuna muihin maihin.

Saksalla nyt kuitenkin on suurena taloutena paljon teollisuudenaloja joita suomessa ei ole eikä kohtuullisin kustannuksin voitaisi aloittaa, saatikka että autoteollisuuden merkittävän tuotannon aloittaminen suomessa olisi juurikin suhteellisen edun joka on muilla, takia järkevääkään.

Vaihdanta lisää kuitenkin kulutusmahdollisuuksia, eikä millään maalla voi olla kaikessa suhteellista etua, edes kiinalla.

Vaikka mitäs minä nyt kansantaloudesta tietäisin sen enempiä.

Palveluita ei oikein helposti voi ulkoistaa ulkomaille, mutta totta on ettei kansantaloudelle ole kannattavaa ostaa niitä muualta, esimerkiksi käydä parturissa tallinnanreissulla.

Ainakin se raha kiertää myös palveluammattilaisille, ja toisaalta monet vaativat palvelut voidaan suomesta tuottaa ulkomaille, esim liikkeenjohdon konsultointi.

Tuontiöljyriippuvuus nyt tottakai on iso rahaerä mikä suomen kansantaloudesta menee ulos vuosittain.. hitto ku meillä ei oo pahemmin öljykenttiä.
 
Ainakin meidän AMK on osakeyhtiö. Ja tässä amk-uudistuksessa ollaan mentykin mettään ihan huolella sillä että ollaan yksityistetty.

toistaiseksi ollaan saatu aikaiseksi: Lähiopetustuntien väheneminen, laadun lasku, oppilasmateriaalin keskinkertaistuminen koska liian iso ja sitäkautta helppo sisäänotto, ja liittyen liian suureen sisäänottoon: aivan liian matala taso, jos halutaan kouluttaa 70% ikäluokasta *korkea*kouluissa, ei voida vaatia kovin suurta tasoa läpimenorajalla. AmmattiKorkeaKouluissa tuntuu välillä korkeaa olevan vain rakennus missä sellainen on. Valitettavasti.

AMK.n uskottavuusongelmia ei ainakaan vähennä se kokoaikainen pyrkimys yrittää olla jotain muuta mitä on. Meillä ainakin puhutaan omasta koulusta yliopistona, tradepaprui kutsutaan kanditasoksi, ja ylempi amk-tutkintoa MBA ja kauppatieteitten maisteritutkinnoiksi, vähän puhujasta riippuen, joku opettaja puhuu MBAsta ja joku KTM-papruista. kumpiakaan Tradenomit kuitenkaan eivät ole, eikä ole tarviskaan, jostain syystä kuitenkin koko Tradenominimike on täysin kuollut nimi, josta ei puhu henkilökunta, eikä opiskelukaverit.

Kandidaattitutkinnosta meille puhutaan, kai siksi että jossain se vertautuu muka yliopistokandiin. Kauppakorkeaan menemisestä meillä puhutaan idioottitekona, miksi vaihtaa toiseen yliopistoon missä ei edes saa koko tutkinnosta kovin paljoa pisteitä vaikka meidän yliopisto on ihan yhtä hyvä. Ja varsinkin kun meilläkin saa nykyään kauppatieteitten maisterin tutkintoja. kysyn vaan, että mistä lähtien Tradenomi, (ylempi AMK) on ollut KTM?



En sano että oisin mikään kommari tai sosialisti, mutta koulutus on yksi niistä elämänalueista mitä ei pidä alistaa yksityisen voitontuoton välineeksi, se johtaa siihen että pyritään kustannussäästöihin, ja veikkaan että tästä syystä AMK-taso on ihan silkka vitsi. ainakin pienemillä paikkakunnilla.

En tietenkään leimaa ihan kaikkia linjoja ja paikkoja silkaksi turhaksi, mutta aika yleinen näkemyshän se nyt on että järjestelmässä voisi olla parantamisen varaakin. Valtiolle tilanne on siin mielessä edullinen, että AMK-tradenomilinjankin nuori on ainakin ne 3.5 vuotta poissa rumentamasta työttömyystilastoja. Yritykset taas saa kohtuuhintaisesti työvoimaa, kun jokaista paikkaa voi hakea 50 ihmistä. nääs AMK.kkilaisia on aika runsaslukuisesti.


Muuten Financial Timesin mielipiteet on aika turha pintapuolisella selailulla, tai hesarin pääkirjoituksen pohjalta leimata nyt ihan silkaksi paskaksi. Kyllä kieltämättä suomalaisilla on tosi korkea kuva kotimaasta, todellakin aiheesta monissa asioissa, mutta ei silmiä saa kritiikiltä sulkea. ei voi kiistää etteikö suomessa olisi varsin maltillinen palkkataso, kohtuullisen isohkonpuoleinen verotus ja suhteellisen tyyriinpuoleinen hintataso. Ei kuitenkaan voi käyttää superlatiiveja, on kalliimpia, huonompipalkkaisia, parempipalkkaisia, halvempia, verotuksellisesti armeliaampia, ja Tanska. Kaveri joka on sieltä päin puhu, että verot on tyylii 58% tjsp.

Nimim. Itsekin menisin ihan mielelläni amikseen sähkölle, jos mä oisin käytännöntekemisessä minkääntasoinen ihminen. Nyt kun mä oon mikä oon, ja just jossain käsillätekemisissä aika peukaloton yksilö, on vähän pakkoki yrittää vaan hakeutua yliopistolle.

Edit. Tulpa mieleen se että siin suomipaketissa oli todella paljon muitakin artikkeleita kuin tuo yksi, mistä jokapaikassa keskustellaan, itellä ei oo tilattuna tota lehteä, niin enempiä arvosteluita en voi heittää, jos joku on lukenut/tietää paikan mistä voisi lukea lisää tuota, niin pistäis tänne pliis?

Ai ylempi AMK-tutkinto vastaa MBA:ta? :wtf::wtf::wtf: Maksetaanko tälle henkilölle valehtelusta oikein palkkaakin? Ei jumalauta, miten joku kehtaa väittää että joku tutkinto vastaa MBA:ta, en nyt ylistä että MBA on joku jumalainen tutkinto, mutta siis... eihän tossa ole nyt taas mitään järkeä, joku vastuu pitäis jo tommosista sanomisista olla. Siis ihan oikeasti. Ei ole enää musta kovin "cool" väittää moista... Olen oikeasti sitä mieltä, että jos joku "auktoriteetti" moista väittää niin tuommoisesta pitäisi olla seuraamuksia. Potkut ei kuulosta liian rankalta rangaistukselta.
 
Ai ylempi AMK-tutkinto vastaa MBA:ta? :wtf::wtf::wtf: Maksetaanko tälle henkilölle valehtelusta oikein palkkaakin? Ei jumalauta, miten joku kehtaa väittää että joku tutkinto vastaa MBA:ta, en nyt ylistä että MBA on joku jumalainen tutkinto, mutta siis... eihän tossa ole nyt taas mitään järkeä, joku vastuu pitäis jo tommosista sanomisista olla. Siis ihan oikeasti. Ei ole enää musta kovin "cool" väittää moista... Olen oikeasti sitä mieltä, että jos joku "auktoriteetti" moista väittää niin tuommoisesta pitäisi olla seuraamuksia. Potkut ei kuulosta liian rankalta rangaistukselta.

Itse en tätä ymmärtänyt, koska MBA ei ole mikään virallinen tutkinto! Varmasti Helian ylempi AMK-tutkinko voi vastakkin Helian MBA:ta? MBA tutkinnot eivät ole mitenkään muuten vertailukelpoisia kuin miten niitä arvostetaan. Erilaiset tahot kirjoittelevat rankingeja ja itse esimerkiksi pidän Financial Timesin rankingia kohtuulisen luotettavana. Siellä top-50:ssä ei paljon suomalaisia kouluja näy. Se että on MBA Harwardista, INSEADista vai vaikka Suomessa paljon arvostetusta Helsingin kauppakorkeakoulusta on todella eri asia. :hyvä:

-zoxe
 
FT kritisoi sitä että huippuinnovaatiot kaupallistetaan yhdysvalloissa.

Eikös jenkeillä mennytkään ihan tajuttoman huonosti? ;)

Kuviohan on nyt aivan ihanteellinen suomen kannalta. Täällä kötöstellään jotain startuppeja jotka sitten myydään jenkeille. Jenkeille jää kaikki riskit kontolleen. Jos idea myy, pysyy työtkin suomessa ainakin hetken. Jos ei, no tulipahan muutama miltsi sittenkin kotiin päin. :)

Indica ei ole ihan niin yksinkertainen kuin joskus antaa ymmärtää.
 
Ainakin

AMK.n uskottavuusongelmia ei ainakaan vähennä se kokoaikainen pyrkimys yrittää olla jotain muuta mitä on. Meillä ainakin puhutaan omasta koulusta yliopistona, tradepaprui kutsutaan kanditasoksi, ja ylempi amk-tutkintoa MBA ja kauppatieteitten maisteritutkinnoiksi, vähän puhujasta riippuen, joku opettaja puhuu MBAsta ja joku KTM-papruista. kumpiakaan Tradenomit kuitenkaan eivät ole, eikä ole tarviskaan, jostain syystä kuitenkin koko Tradenominimike on täysin kuollut nimi, josta ei puhu henkilökunta, eikä opiskelukaverit.

Kandidaattitutkinnosta meille puhutaan, kai siksi että jossain se vertautuu muka yliopistokandiin. Kauppakorkeaan menemisestä meillä puhutaan idioottitekona, miksi vaihtaa toiseen yliopistoon missä ei edes saa koko tutkinnosta kovin paljoa pisteitä vaikka meidän yliopisto on ihan yhtä hyvä. Ja varsinkin kun meilläkin saa nykyään kauppatieteitten maisterin tutkintoja. kysyn vaan, että mistä lähtien Tradenomi, (ylempi AMK) on ollut KTM?

Vähän :offtopic: mutta kuitenkin,

Toihan on loistavaa harjoittelua liike-elämään. Siellä kaikkea aina liioitellaan ja käytetään hienoja termejä sumuttamaan todellisuutta. Itse olin aikoinaan firmassa, jossa normaali puhelinmyynti kulki nimellä Key Account Contacting. Yksi tuttu rupesi äskettäin myymään tuotetta, jota Suomessa ei ollut aikaisemmin kaupattu, niin tätä kutsuttiin "liiketoiminnan perustamiseksi."

On se hyvä, että tuo Orwelilaisen uuskielen käyttö opetellaan jo AMK:ssa. Sitä tulee nimittäin myöhemmin tarvitsemaan.
 
Eikös jenkeillä mennytkään ihan tajuttoman huonosti? ;)

Kuviohan on nyt aivan ihanteellinen suomen kannalta. Täällä kötöstellään jotain startuppeja jotka sitten myydään jenkeille. Jenkeille jää kaikki riskit kontolleen. Jos idea myy, pysyy työtkin suomessa ainakin hetken. Jos ei, no tulipahan muutama miltsi sittenkin kotiin päin. :)

Indica ei ole ihan niin yksinkertainen kuin joskus antaa ymmärtää.

Totta toikin, mutta jos oletetaan että vaikka 1 innovaatio 100 onnistuu huolella, tuo se onnistunut todellinen innovaatio muutaman miljardin helposti eikä muutamaa miljoonaa;) ei voida kiistää nokian vaikutusta kansantalouteen. Ite veikkaan että rohkeus ehkä kaupallistamiseen onkin, niin yhdysvalloissa on vaan niin paljon paremmat resurssit tehdä se kaupallistaminen kunnialla. Olen kyllä sitä mieltä että suomalaisyrityksiä pitäisi tukea enemmän kaupallistamishankkeissa. Työpaikkoja, lisääntynyttä vientiä, parantuvaa vaihtotasetta, kaikkea mitä valtiota pitäisi kiinnostaa.

Ja ei yhdysvalloilla nyt ihan tajuttoman huonosti mene. Burundilla menee. Ilman Irakin sodan aiheuttamia aivan valtavia kustannuksia yhdysvalloilla menisi aika hyvin. Bushin vika että amerikka rämpii. vaikka ei-amerikkalaisena mulla ei ole eikä pidäkkään olla sen suurempia mielipiteitä yhdysvalloista. En todellakaan ymmärrä amerikan yksisilmäistä vihaamista, joka on muotia, tai kaiken sokeaa hehkutusta jos se vain on ameriikasta. oon kyllä itekkin teininpänä ollut kauhea usa-intoilija.


Subprimelainoituskriisiin en kauheasti osaa sanoa, kun mulle oikeastaan koko subprimelainat oli ihan uusi tuttavuus. En kyllä tiennyt että amerikassa annetaan maksukyvyttömille köyhille jättilainoja.toisaalta, jotenkin ei yllätä, kun kattoo miten löysästi suomessakin rahoitusmarkkinoilta annetaan asuntolainoja hirveillä maksuajoilla. Tietysti se kasvu pitää jostain tehdä, miksei sitten laajenneta lainanantoa. Korkotason yhteys hintatasoon nyt on kaikille selvä. turha miettiä miksi suomessa on asunnot aika hinnakkaita. Ainakin kiinteistönvälittäjien ja pankkien mielestä hintakehitys on ihan kiva.

ps. älkää tulkitko mua vasemmistolaiseksi sen paremmin kuin oikeanlaidan kulkijaksikaan. Mua taloudessa kiinnostaa se talous ilmiönä, eikä poliittisista motiiveista. Ei mulla mitään poliittisia intohimoja ole. politiikka ei kauheasti oo koskaa kiinnnostanut, taloustieteet senkin edestä.

edittii: kommentoinpa tota amk-uuskieltä. ei mua ammattikorkeakouluissa ärsytä se taso, iteasiassa eri tehtäviä tekeviä ihmisiä tarvitaan yhteiskunnassa, ja se on ihan henkilökohtainen voi-voi jos ei joku yksilö ole tyytyväinen sille tasolle missä itse liikkuu. mua ärsyttää se kovasti, että miksei sitte olla tyytyväisiä siihen mitä ollaan, ei kai entisajan kauppaopistot ole olleet itsensämielestä heti London School of Economicsista seuraavia. Ammattikorkeakouluilla tuntuu vaan jostain tulleen kauhea tarve todistaa jotain, ja yrittää olla hirveän hienoa, vaikka ne on vain kauppaopistoja, joiden nimi on muutettu, ja tutkintosisältöön on lisätty kursseja, tasosta viis. Todella sietämätöntä yrittää olla yliopisto jos sitä ei ole.

Tradenomejakin tarvitaan, vieläpä mieluumin maanläheisiä sellaisia, joille ei ole pohjoiskoreatyyliin propagoitu että he juuri ovat ties miten akateemisia tulevaisuudentekijöitä. innovaation huippuja.
 
Back
Ylös Bottom