Financial Times arvostelee Suomen taloutta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja GoA
  • Aloitettu Aloitettu
Ja mihin ne kaikki verot sitten menevät? Ilmainen koulutus ja terveydenhoito sekä ihmisten perusturvan takaaminen ovat minusta vain hienoja asioita mutta voisiko jostain muusta sitten tinkiä? Tarvitseeko meidän tukea esim. kulttuuria niin paljoa tai tunkea sitä rahaa avustukseen tai juoppojen päivittäisen viinatarpeen saamiseen? Itseä ainakin suoraan sanottuna vituttaa katsella jokapäivä työmatkalla erään lähibaarin kantaväkeä. Mukavahan se on siellä istua minun verorahoilla. Eikö valtio voisi yrittää rankemmalla tavalla pakottaa ihmisiä töihin ettei olisi niin hyvää mahdollisuutta vain lusmuta kotona ja baarissa?

Aika merkittävä osa noista tuurijuopoista on
työkyvyttömyyseläkkeillä.
Vähän paha töihin patistella semmosia.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Vähän paha töihin patistella semmosia.
Pahahan se on. Mutta jos mietitään "koulutetun suomen" sisäpoliittista kehitystä, niin sanoisin, että Kokoomuksella on kohta niin paljon keskiluokkaisia kannattajia, että tukijärjestelmä tullaan ajamaani alas, tai ainakin sitä tullaan karsimaan rankasti. Huh kun oli huonosti ilmaistu.

Aika merkittävä osa noista tuurijuopoista on
työkyvyttömyyseläkkeillä.

Edellämainittu on seurausta 90-luvun jälkeen kiihtyneestä tuloerojen kasvusta ja kasvaneesta syrjäytyneiden määrästä. Perseelleen meno taasen johtuu liian yhtennäisestä poliittisesta rintamasta. Kaikki on niin keskiluokkaisia, jopa entinen vasemmisto, että on annettu voittajille isolla kädellä. Ja kun äänestäjät huomasivat, että sossut ei asioita paranna, niin uskoivat he kokoomuksen vaalilupaukset. Tämä taasen aiheutti hankalan tilanteen, kun nyt pitäisi asioille oikeasti tehdä jotain. Joka taasen aiheuttaa nyt sitten kohtuuttomia kustannuksia, sen sijaan, että olisi jaettu maallista hyvää tasaisesti vuosien varrella. Veikkaankin, että nyt annetaan, ja seuraavalla vaalikaudella otetaan kaksinverroin takaisin ja mietitään mikä meni vikaan. Ja tähän "oikeisto" on oikeutettu, koska heillä on näyttää, että hommat kusivat koska annettiin liikaa.

Pahoittelen sekavaa ja paikoin ristiriitaista tekstiä, mutta eiköhän perusmielipide välity.
 
Viimeksi muokattu:
Vai että kokoomus on keskituloisten ja tukijärjestelmän vähentämisen kannalla? Tiedänpähän mitä puoluetta äänestää ensi kerralla. :D
 
Vai että kokoomus on keskituloisten ja tukijärjestelmän vähentämisen kannalla? Tiedänpähän mitä puoluetta äänestää ensi kerralla. :D
Hassua kyllä, olen harkinnut samaa:D
 
Se hesarin eilinen pääkirjoitus tosiaan oli aika ala-arvoinen esitys. Siinähän pääasiassa itkettiin ettei FT:n toimittaja tajunnut että pressanlinnan edessä on meri eikä järvi... mutta kun moni suomalainenkin luulee sitä lätäkköä järveksi!

Toivotaan että tällaiset jutut lisääntyvät tulevaisuudessa, niin ehkä ministeriöissäkin herätään siitä ikuisesta kilpailukyky-hyvinvointi-unesta tekemään tuleville ongelmille jotain jo nyt.
 
Hesarin pääkirjoitukset on olleet viimeaikoina muutenkin aika ala-arvoisia. Faktoja ei selkeästi tarkisteta itse, vaan otetaan asiat sellaisena vastaan kuin ne on ensimmäisen kerran mediassa esitetty. Tähän päälle jotain muodollista kvasi-filosfista pohdiskelua moraalista ja hyvinvointiyhteiskunnasta, ja saadaan aikaiseksi... HS:n pääkirjoitus.
 
Hesarin pääkirjoitukset on olleet viimeaikoina muutenkin aika ala-arvoisia. Faktoja ei selkeästi tarkisteta itse, vaan otetaan asiat sellaisena vastaan kuin ne on ensimmäisen kerran mediassa esitetty. Tähän päälle jotain muodollista kvasi-filosfista pohdiskelua moraalista ja hyvinvointiyhteiskunnasta, ja saadaan aikaiseksi... HS:n pääkirjoitus.

Annat ymmärtää, että Suomen suurinta sanomalehteä, tekee joukko taidottomia ja ala-arvoisia toimittajia? Mites nyt näin?
 
Ei hesarin toimittajissa mitään vikaa ole, tekeväthän ne ainoaa luettavan arvoista päivälehteä suomessa, mutta tuo pääkirjoitus vaan oli niin tyypillinen suomi-reaktio kuin olla voi. Olisi voinut ottaa vähän asiallisemmin, vaikkapa niin että juttu ei olisi ollut pääkirjoitusosiossa vaan vaikka päätoimittajan kolumnina tai "muissa lehdissä" osiossa...
 
Alas, the bad news just keeps coming. Given that primary production jobs are going to be continually outsourced, most of the opportunities to generate new employment will lie in the private service sector – an area that accounts for just 45 per cent of employment in Finland compared to 54 per cent in the US.

Tämä osa FT:n artikkelia pisti silmään. Olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan perusteluja sille, että miksi palveluammattien suurempi suhteellinen osuus olisi erityisen hyvä asia.

Ensinnäkin:

Muistetaan että mitä ne "palveluammatit" lähinnä jenkeissä meinaavat. Taco Bell ja McDonald's. Paska palkka. Huonompi kuin näissä paljon parjatuissa tehdashommissa. Mitä hienoa on että suurempi prosenttiosuus väestöstä tienaa vähemmin?

Toiseksi:

Eikö suurempi palvelujen osuus tarkoita vain sitä, että kusi on enemmän puntissa? Eli mitä hienoa on että suurempi prosenttiosuus rahakkaista tehdashommista on jo siirretty Kiinaan?

Kolmanneksi:

Palveluammatit voidaan myös ulkoistaa. Esim. call centerit Intiassa.

Neljänneksi:

Palvelut myydään PAIKALLISESTI. Palveluilla EI paranneta kauppavajetta, vaan tuotannolla. Tuotannon vähentyminen jenkeissä EI ole merkki talouden kehittymisestä, vaan siitä, että he ovat pian kusessa jättimäisen kauppavajeensa kanssa.

Yleisesti ottaen pitäisi Yhdysvaltoja erittäin huonona mallina maailmantaloudelle. He lainaavat rahaa kiinalaisilta, jotta voivat ostaa tavaroita kiinalaisilta(!). Amerikkalaiset käyttävät kaiken aikansa myymällä turhanpäiväisiä palveluja toisilleen sen sijaan että keskittyisivät tuotannon tehostamiseen, uusien innovaatioiden kehittämiseen ja tavaroidensa myymiseen Kiinaan. Karrikoidusti siis.
 
Olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan perusteluja sille, että miksi palveluammattien suurempi suhteellinen osuus olisi erityisen hyvä asia.

Eikö suurempi palvelujen osuus tarkoita vain sitä, että kusi on enemmän puntissa? Eli mitä hienoa on että suurempi prosenttiosuus rahakkaista tehdashommista on jo siirretty Kiinaan?

No daa, oliskohan vaikka sen takia että alkutuotanto ja valmistava teollisuus tulee olemaan tulevaisuudessakin yhä halvempaa kaikkialla muualla kuin nykyisissä teollisuusmaissa? Siis se on vääjäämätön kehityksen suunta.

Ja se on maalle kuin maalle aina edullisempaa että hyödykkeitä tuotetaan siellä missä se on halvinta.

Mitä oikein luulet että noilla innovaatioilla saavutetaan, jos ei sitä että tuotannollinen työ hoidetaan aina vaan tehokkaammin eli pienemmällä inputilla=ihmistyöllä?
 
No toi ylikouluttautuminen on ihan suomen koululaitoksen rakentama ansa, joka tulee laukeamaan systeemin omille kintuille.

Muistaako kukaan muu kuin minä, millaista henkeä peruskoulussa lietsottiin?

Peruskoulussa on "henki" ollut se, että kaikki jotka menee jonnekkin muualle kuin lukioon, ovat pohjasakkaa ja B luokan kansalaisia.

Eli oppilaita on manipuloitu vahvasti siihen että lukioon vaan ja sit ammattikorkeaan tai mieluiten yliopistoon.

Mistään muusta vaihtoehdosta ei ole edes suostuttu keskustella opinto-ohjaajan ja oettajien taholta, jos todistuksen keskiarvo on ollut lähelläkään 8 tai yli.

Miettikää mitä oikeasti kertoo lahjakkuudesta joku peruskoulun todistus?? :hyvä: eli ei juuri mitään. Se kertoo korkeintaan kiltteydestä, ja usein jopa siitä että on riittävän tyhmä uskomaan kaiken sokeasti, mitä joku auktoriteetti sanoo.

Ja asiaan.. eli peruskoulussa on vahvasti ohjattu kaikki mahdolliset vaan lukioon ja siitä sit rajua koulutusta hankkimaan. Sitten nää kiltit ja tyhmät vaan sokeasti uskoo niin, että siitä se elämä ja huippupaikat aukeaa kun opiskellaan mahdollisimman korkea tutkinto. Ja totuus on se, että monille korkeille paikoille tarvitaan koulutuksen lisäksi paljon "munaa".. synnynnäisiä ominaisuuksia, karismaa... asioita joita et voi rahalla ostaa, etkä koulussa oppia. :)

Eli mä uskon että sen lisäks että tulee olemaan raju pula suoritustason työntekijöistä, tulee olemaan myös paljon sellasia kykyihinsä nähden ylikoulutettuja henkilöitä, joita ei haluta ottaa siihen työhön mihin heidän koulutus edellyttäisi koska ei näistä ressukoista ole täyttämään sitä paikkaa, muna ei riitä. Siinä ollaan nöyrtymisen paikalla, kun mennään lakki kourassa kyselemään saman alan suoritustason hommia. Ja ne on onnekkaita joilla on siinä vaiheessa luonnetta nöyrtyä. Suuri osa vaan hakkaa päätään seinään, etsii työtä.. väsyy..uupuu... turhautuu, syrjäytyy.

Siinä mun karrikoitu mielipide ylikouluttautumiseen liittyen.
 
Ihan offtopiccina. Intialaiset on kyllä kovia vääntämään duunia. Kävi it-konsultteja Intiasta asti ja olivat useamman päivän. Nukkuivat vain tunnin tai kaksi joka yö, eli tekivät töitä kellon ympäri. :) Siellä on muuten ihan käsittämättömästi massaa. TAisi olla yhdellä kampuksella 20 000 it-työntekijää.
 
No daa, oliskohan vaikka sen takia että alkutuotanto ja valmistava teollisuus tulee olemaan tulevaisuudessakin yhä halvempaa kaikkialla muualla kuin nykyisissä teollisuusmaissa? Siis se on vääjäämätön kehityksen suunta.

Ja se on maalle kuin maalle aina edullisempaa että hyödykkeitä tuotetaan siellä missä se on halvinta.

Mitä oikein luulet että noilla innovaatioilla saavutetaan, jos ei sitä että tuotannollinen työ hoidetaan aina vaan tehokkaammin eli pienemmällä inputilla=ihmistyöllä?

Edullisempaa kyllä, mutta ei se kauppavajetta muuta miksikään. Sen sijaan että veisit autoja Kiinaan myytäväksi, tuot Kiinasta autoja myytäväksi Amerikkaan. Jos ostat, menetät rahaa, jos myyt, saat rahaa. Näin yksinkertaista se on.

Jos kehität jonkin uuden tuotteen, kuten esim. Nokia & kännykkä 90-luvun alussa, voit myydä tuotetta joka paikkaan hyvällä katteella siksi, etteivät muut ole kerenneet mukaan.

Tuotannon tehostaminen merkitsee väjäämättä sitä, että työpaikkoja katoaa. Tämä vapauttaa työvoimaa muihin tarkoituksiin, tai työttömyyskortistoihin jos hommat kusevat. Jenkeissä työvoima on siirtynyt palveluihin. Näitä palveluja eivät osta ketkään muut kuin jenkit. Amerikkalaiset siis pyörittävät omaa talouttaan huonossa kierteessä, jossa yhä suurempi osa tuottavista työpaikoista siirtyy muualle (eli EI siis tapahdu sitä että työpaikkoja vähenisi tuotannon tehostuessa, vaan koska kiinalaiset tekevät halvemmalla) ja amerikkalainen työvoima siirtyy Mäkkäriin kääntelemään pihvejä toisille amerikkalaisille. Ei tuosta voi syntyä mitään hyvää.

Kannattaa ottaa huomioon myös, että amerikkalaisten keskipalkat ovat nousseet naurettavan vähän jos ollenkaan yrityspamppuja lukuunottamatta teknokuplan puhkeamisen jälkeen. Talous on kuitenkin kasvanut, mutta se on perustunut velaksi kuluttamiselle, ei sille että amerikkalaiset tienaisivat enemmän. Velkaa on taas uskallettu ottaa, koska korkotasot ovat olleet alhaiset ja kiinteistöjen arvot nousivat valtavasti. Nyt asuntokupla on puhjennut ja korot ovat nousussa, ja raha on todella tiukassa. Ei lainoja kuluttajille - ei kulutusta. Itseasiassa Average Joella on ihmettelemistä miten selviää ylipäätänsä mortgage eristään ja ruokalaskuistaan (ruoankin hinta on nousussa). Eipä paljon ostella manikyyrejä, plasmatelkkareita ja pick-up truckeja. Mäkkäreissäkään tuskin käydään entiseen malliin -> potkut pihvinkääntäjille. Kyllä kannatti sijoittaa 54% työvoimasta palvelemaan toisiaan velaksi! :hyvä:

Ainoa keino muuttaa kehitys on säästää, säästää ja sijoittaa säästöt uusien tuotteiden kehittämiseen ja tuotannon tehostamiseen. Eikä mihinkään saatanan 22" pimp rimsseihin tai huvituksiin.

Edelleen haluaisin kuulla järkevän ja hyvin perustellun syyn sille, miksi palveluvoittoinen talous on hyvä asia. Ei Suomeakaan nostettu Toisen Maailmansodan jälkeen raunioista menestyväksi TEOLLISUUSmaaksi hieromalla ja pihvejä pyörittämällä. Me teimme tavaroita ja muu maailma halusi ostaa niitä. Jos joku perustelee toisin, niin pyörrän kaikki pahat puheeni.
 
Taloudellista lisäarvoa voi luoda monella tapaa. Joku voi luoda sitä sillälailla että lohkaisee palasen kalliosta ja myy sen tehtailijalle, joka tekee siitä palasesta teräsaihion ja myy sen laivanvarustajalle, joka tekee siitä laivan ja myy sen laivayhtiölle, joka myy palvelua nimeltä risteily. Kaikissa näissä on kysymys arvonluonnista, palveluilla voidaan tuottaa arvoa ihan siinä missä tuotannollakin. Koska maailma ei ole tuotantokustannusten suhteen homogeeninen, huomataan että tuon em. ketjun alkuosan voi tehdä edullisemmin jossain kehittymättömämmässä maassa jolloin laivanvarustajan taskuun päätyy entistä enemmän kahisevaa ja talous on tehokkaampi. Tällainen tehokkuussiirtymä ei tee kenenkään asemaa huonommaksi. Tällöin ihmisillä on enemmän rahaa käytettävissään palveluihin, jolloin niiden kysyntä kasvaa ja tuotannon järjestäminen kyseisessä maassa käy entistä kannattamattomammaksi.

Tuohon sinun amerikka-kritiikkiisi, nyt ei kannata unohtaa sitä että lainojen myöntäjät tietävät niihin liittyvistä luottotappioriskeistä ja osaavat hinnoitella luottonsa sen mukaisesti. Ei huonojen luottojen myymisestä periaatteessa seuraa mitään pahaa, koska luottojen myöntäjät osaavat kyllä varautua defaultteihin. Ei se raha joka ylivelkaantumisilla kerätään joltain ihmisiltä pois mihinkään mustaan aukkoon katoa, päinvastoin.
 
Edelleen haluaisin kuulla järkevän ja hyvin perustellun syyn sille, miksi palveluvoittoinen talous on hyvä asia. Ei Suomeakaan nostettu Toisen Maailmansodan jälkeen raunioista menestyväksi TEOLLISUUSmaaksi hieromalla ja pihvejä pyörittämällä. Me teimme tavaroita ja muu maailma halusi ostaa niitä. Jos joku perustelee toisin, niin pyörrän kaikki pahat puheeni.

Oma mielipide on, että lisäarvoa syntyy, kun resursseja käytetään entistä paremmin hyväksi. Olivat resurssit sitten henkisiä tai materiaalisia. Tämän kehityksen täytyy pysyä yllä jatkuvasti tai talouskasvu loppuu.

Palveluilla voidaan vapauttaa ihmisten aikaa sen oman duunin tekemiseen, jota ne tekee tehokkaimmin ja parhaimmin itse, mutta siinä olet mun mielestä ihan oikeassa, että jonkun tahon täytyy tuottaa myös niitä konkreettisia materiaalisia resursseja, jotka taas auttavat tehostamaan tuotantoa jne.
 
Taloudellista lisäarvoa voi luoda monella tapaa. Joku voi luoda sitä sillälailla että lohkaisee palasen kalliosta ja myy sen tehtailijalle, joka tekee siitä palasesta teräsaihion ja myy sen laivanvarustajalle, joka tekee siitä laivan ja myy sen laivayhtiölle, joka myy palvelua nimeltä risteily. Kaikissa näissä on kysymys arvonluonnista, palveluilla voidaan tuottaa arvoa ihan siinä missä tuotannollakin. Koska maailma ei ole tuotantokustannusten suhteen homogeeninen, huomataan että tuon em. ketjun alkuosan voi tehdä edullisemmin jossain kehittymättömämmässä maassa jolloin laivanvarustajan taskuun päätyy entistä enemmän kahisevaa ja talous on tehokkaampi. Tällainen tehokkuussiirtymä ei tee kenenkään asemaa huonommaksi. Tällöin ihmisillä on enemmän rahaa käytettävissään palveluihin, jolloin niiden kysyntä kasvaa ja tuotannon järjestäminen kyseisessä maassa käy entistä kannattamattomammaksi.

En ole kanssasi eri mieltä. Toivottavasti kuitenkin ymmärrät, mikä ero tuotteilla ja palveluilla on. Tuotteet voidaan viedä muualle, mutta palveluja yleensä ei. Jos kiinalaiset ostaisivat amerikkalaisilta palveluja yhtä paljon kuin amerikkalaiset ostavat kiinalaisilta tuotteita, ongelmia ei olisi. Näin ei kuitenkaan ole, eikä koskaan tule olemaankaan sen vuoksi, että kiinalaiset eivät koskaan tule matkustamaan amerikkaan pedikyyriä varten. Eikä pedikyyriä voi vielä tehdä etätyönä netin kautta.

Minä puhun siis kauppavajeesta. Kiinalaisetkin tosin toimivat mielestäni hieman omituisesti siinä mielessä, että he vaihtavat täysin hyviä tuotteitansa amerikkalaisiin IOU todistuksiin (joiden arvo on kyseenalainen. Milloin amerikkalaiset voisivat maksaa takaisin tällä menolla?) sen sijaan että myisivät tuotteensa pääasiassa omille markkinoille, jossa kiinalaisten tekemät tuotteet hyödyttäisivät heitä itseään. Kaikkihan olisi hyvin jos kiinalaiset vaihtaisivat tekemänsä vaatekappaleen esim. amerikkalaiseen vaatekappaleeseen, joilla on sama markkina-arvo. Mutta ei. Kiinalainen vaate vaihdetaan paperinpalaan, jossa lukee että velka maksetaan takaisin joskus tulevaisuudessa.

Kuka ihmettelee vielä miksi USA on ollut niin hiljaista ja nöyrää poikaa suurinta velkojaansa kohtaan? Retorinen kysymys. Siksi että Kiina voi nappia painamalla lähettää USA:n ja dollarin alamäkeen ja lamaan. Nyt tosin näyttää siltä ettei kiinalaisten tarvitse vaivautua, vaan jenkit osaavat tupeksia itsensä taantumaan ihan omin neuvoineenkin.

Raejuusto sanoi:
Tuohon sinun amerikka-kritiikkiisi, nyt ei kannata unohtaa sitä että lainojen myöntäjät tietävät niihin liittyvistä luottotappioriskeistä ja osaavat hinnoitella luottonsa sen mukaisesti. Ei huonojen luottojen myymisestä periaatteessa seuraa mitään pahaa, koska luottojen myöntäjät osaavat kyllä varautua defaultteihin. Ei se raha joka ylivelkaantumisilla kerätään joltain ihmisiltä pois mihinkään mustaan aukkoon katoa.

No ilmankos maailman finanssimarkkinoilla on nyt niin iloiset ja paksut ajat. Tappiohin osattiin varautua jo etukäteen ja kaikkien sub prime lainojen tuottamat miljarditappiot hinnoiteltiin jo etukäteen sub prime lainojen maksajien kuukausieriin. :dance:

...On syy sille, miksi sub primea kutsutaan sub primeksi. Näiden lainojen ottajia kutsutaan NINJA-nimityksellä. NINJA = No Income, No Job, or Assets = EI MAKSUKYKYÄ. Sitä voidaan laittaa koroksi vaikka 100%. Ei minkään maan merkitystä jos lainan ottajalla ei ole varaa maksaa edes 5% korkoa.

Luottamuksesi luottojen myyjiin on toki ihailtavaa, mutta myös perusteetonta, kuten viime kuukausien tapahtumat ovat osoittaneet.

Kevyttä iltalukemista.
 
Tämä osa FT:n artikkelia pisti silmään. Olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan perusteluja sille, että miksi palveluammattien suurempi suhteellinen osuus olisi erityisen hyvä asia.

Ensinnäkin:

Muistetaan että mitä ne "palveluammatit" lähinnä jenkeissä meinaavat. Taco Bell ja McDonald's. Paska palkka. Huonompi kuin näissä paljon parjatuissa tehdashommissa. Mitä hienoa on että suurempi prosenttiosuus väestöstä tienaa vähemmin?

Yleisesti ottaen pitäisi Yhdysvaltoja erittäin huonona mallina maailmantaloudelle. He lainaavat rahaa kiinalaisilta, jotta voivat ostaa tavaroita kiinalaisilta(!).

Mielestäni sekä tuotannollista, että palvelullista puolta tulisi olla kansantaloudessa. Riippuu kanastantalouden kilpailukyvystä ja tuotannon vaihtoehtoiskustannuksista, missä suhteessa tuotantoa ja palvelua on tuottavinta olla. Ne asiat, jotka pystytään tuottamaan halvemmalla muualla kannattaa todellakin tuottaa siellä muualla. Tämä on yleensä alihankintaa/bulkkikamaa, jota on suht helppo valmistaa. Kehittyneessä/teollistuneessa kansantaloudessa kannattaa kuitenkin valmistaa tuotteita, joita pystytään tehokkaasti ja tuottavasti valmistamaan.

On siis hyvä olla sekä palveluita, että tuotantoa, mutta sellaisilla toimaloilla, joissa työlle saadaan paras tuotto. Lisäksi kyllähän palvelut nyt tarkoittaa muutakin kuin vaan pihvin kääntämistä pikaruokaravintoloissa. Myös palveluita voidaan viedä ja niiden vientiä tulisikin kehittää. Esim. erilaiset konsultointifirmat tekevät kovaa tulosta viemällä osaamistaan ulkomaisiin projekteihin. It-alan palveluita voidaan myös myydä sekä kotimaassa, että ulkomailla. Useat teolliset firmat (esim. KONE, cargotec ym..) pyrkivät lisäämään palvelupuolta/huollon osuutta toiminnassaan, koska se tasaa yrityksen tulosta suhdannevaihteluissa ja pienentää näin syklisyyttä. Molempia siis tarvitaan, mutta pointti onkin siinä, missä suhteessa niitä on kannattavinta olla.

Yhdysvalloista olemme kyllä samaa mieltä, se on monessa suhteessa huono malli maailmantaloudelle.
 
Luottamuksesi luottojen myyjiin on toki ihailtavaa, mutta myös perusteetonta, kuten viime kuukausien tapahtumat ovat osoittaneet.

Kevyttä iltalukemista.

Näyttäisi siltä, ettei jenkkilässä ole opittu mitään 90-luvun taitteen lamasta. Vähän samat fiilikset on tosin Suomen rahoituslaitosten kanssa.
 
Minä puhun siis kauppavajeesta.
Suomellahan ei kauppavajetta tällä hetkellä ole, mikä toki johtuu hyvin ulkomaille kaupaksi käyvistä teollisuuden tuotteista.

Jokainen suomalainen ei vaan voi vientiteollisuudessa toimia. Pitäisikö esim rakennusteollisuutta dissata vain siksi että taloja tehdään lähinnä kotimaahan? Jokainen Suomeen jäävä sentti, oli se sitten hieronnan, illallisen, kaljatuopin tai teatterilipun hinnan muodossa paitsi elättää kyseisiltä aloilta palkkansa saavaa, on myös pois kauppavajetta synnyttävästä tuonnista. Jokainen sentti joka on pois kiinalaisista littutöllöistä, saksalaisista ökyautoista tai niiden syömästä tuontiöljystä on kotiin päin. Tämä kannattaisi IMO ottaa huomioon myös vaihtoehtoisista energialähteistä käytävässä keskustelussa.

Financial Timesin juttu muuten on tehty haastattelemalla suomalaisia, joten ei kannata toimittaja-raukkaa syyttää jos tuli nyt huono kuva. Aamulehdessäkin juttua dissattiin "fiksusti" nillittämällä siitä että kultarannan edessä on meri eikä järvi niinkuin toimittajat tarkoitushakuisen valheellisesti väittivät. :david:
 
Back
Ylös Bottom