Fiilisten merkitys treenissä

[Sikanauta]

Toivottavasti ei mene turhan filosooffiseksi , mutta tällaista vaan rupesin pohtimaan, että kuinka tärkeää teille on tuo reenauksen "henkinen puoli"? Siis tarkoitan, että saatteko motivaatiota siitä, että huomaatte vaikka jonkin lihasryhmän hieman kasvaneen?

Mulla on ollut muutaman viikon nyt jotenki tosi vammanen olo, oon tuntenu itteni ihan narukädeksi ja on tuntunu siltä, ettei reenit ole tuottanu mitään tulosta. Tänään sitten kävin reenaamassa olkapäät ja kun pukkarissa vilkaisin peiliin, niin olin ekaa elämässäni huomaavinani, että olkapäihin olis alkanu syntymään jotain muotoakin. Tuon jälkeen oli fiilikset ihan eri luokkaa kuin aikaisemmin ja nyt jaksaa taas reenata ihan uudella intensiteetillä :whip:

Siis tarkotan tolla henkisellä nyt sitä, että tuo juttu on ehkä kuitenkin enemmän pään sisällä... Ei ne olkapäät varmaan muutamassa yössä hirveän paljoa isomakksi ole muuttunu, mutta kun sattuivat reenin jälkeen pumpissa ja sopivassa valossa näyttämään hyvältä, niin heti on olo kuin jollain Ronnie Colemanilla ikään :D

No vähän ihme aihe, mutta samanlaisia kokemuksia kenelläkään?

 

[paco]

joo olen itekki huomannu saman jutun... myöskin se antaa hyvän motivaation ku gymillä kävelee ohi joku iso jätkä... alkaa aluks vituttaa ja sit tulee älytön tahdonvoima...

valolla ja peilillä on myös väliä!

 

[JFG]

Toivottavasti ei mene turhan filosooffiseksi , mutta tällaista vaan rupesin pohtimaan, että kuinka tärkeää teille on tuo reenauksen "henkinen puoli"?

Siis tarkotan tolla henkisellä nyt sitä, että tuo juttu on ehkä kuitenkin enemmän pään sisällä... Ei ne olkapäät varmaan muutamassa yössä hirveän paljoa isomakksi ole muuttunu, mutta kun sattuivat reenin jälkeen pumpissa ja sopivassa valossa näyttämään hyvältä, niin heti on olo kuin jollain Ronnie Colemanilla ikään :D

No vähän ihme aihe, mutta samanlaisia kokemuksia kenelläkään?

Joo toki tärkeää on henkinen puoli. Jumankukkelis oli tänään mykistynyt olo kun olin tietyllä painolla suunnitellut nostavani penkistä ohjelmani mukaisen 3x5 sotilastyylillä. 2 viikkoa sitten sain nostettua saman määrän selkä notkolla. Toistoja tuli 5-5-10. Painoa piti olla sen verran että viimeinen sarja olisi juuri ja juuri mennyt. Menikin 5 yli.

Kyllä nyt jaksaa treenata taas, toi mystinen voiman lisääntyminen tekee kummia psyykkelle nääs!

 

[Angelene]

Kyllä nyt jaksaa treenata taas, toi mystinen voiman lisääntyminen tekee kummia psyykkelle nääs!

Toi on niin totta! Välillä on itellä ainaki tosi surkea fiilis, ku junnannu salilla ja ei oo oikein ollu veto päällä , mutta ku huomaa just tuollasia "pikkujuttuja", et rautaa nousee enemmän/peilissä ei olekaan möhköfantti ja lihakset on saanu muotoa, niin voi että! Mieli kohoaa ittellä ainaki hetkellisesti pilviin :D

Monesti huomaa, että päivinä jolloin on hyvä fiilis (joihin vaikuttaa mulla ainaki huomattavasti unen määrä), sitä yrittää niin paljon kovemmin ja vetää toistot vaikka hampaat irvessä viimiseen, ku taas surkeina päivinä, jolloin tekee vain ns. pakolliset. Henkinen puoli on siis tosi iso osa-alue treenaamisenki suhteen.

 

[Ahvena]

Kyllä nuo henkimaailman hommat vaikuttaa ainakin mulla liiankin paljo reenatessa. Edelllinen kerta on hyvä esimerkki. Olin nukkunu ja syöny ihan hyvin, ja lähin illalla salille. Lämmittelyn jälkeen aloin tekemään pystypunnerrusta koneessa. Sarjapainot oli tippunu 10kg/käsi viikossa! Rupes niin ketuttaan että ei meinannu tulla mistään mitään ja jos yritti puskea väkisin viimeisiä, luovutin helposti. Aloin tekemään pitempää sarjaa pienemmillä painoilla eri liikkeitä. Lopuksi kun kone kuumeni kunnolla, reeni kulki ihan kohtuudella. Tunnin riehkastua aattelin lähtä salin saunaan. Pukuhuoneessa paidan pois heitettyäni peilistä kurkisti hyvävarsinen äijä. Olin yksin salilla joten oli pakko uskoa että jotain vaikutusta salillakäynti on saanut aikaan. Huomasin myös että valaistus ja valon tulokulma tekee todella paljon. Ei muuta kuin paita takaisin päälle ja vielä vartiksi riehumaan. Takki oli ihan tyhjä kun yritin taas saunaan. Eiköhän ratiosta tullu Maidenin biisi jota en oo koskaan kuullu. Ja taas takasin salille. Enää ei noussu isoja painoja, ei edes puolia normaaleista sarjapainoista, mutta sisu vääntämiseen oli palannut.

Joskus jos joku asia salin ulkopuolella ottaa kupoliin, rauta nousee, ja jos ei nouse niin tanko katkeaa. Jos salin ulkopuolinen meno rokkaa, reeni kulkee hyvin ja viimeset jaksaa ottaa tosissaan. Periksi ei tule ihan heti annettua, ja painot saattaa pysyä pitkään paikallaan ennen kuin tippuvat. Yleensä tiedän jo lähtiissä kannattaako salille edes mennä. Jos ei oo fiilistä, homma menee lepsuiluksi. Toisaalta hyvä vaan jos välillä tulis otettua kevyemmin, vahvistus nivelet ja jänteetki.

 

[loops]

Itellä salin vaihto toi potkua tosi paljon lisää. Sen jälkeen ko on siirtyny ammaripoikien seasta, isojen poikien sekaan reenaan, tuntuu että kehittyy viikossa yhtä nopsaa ko ennen kuukaudessa.

 

[huumor]

joo kyllä se on tosi et jos oikee joku asia ..tuttaa niin salil on hyvä purkaa paineita vaikka jossain vähän poltteliski..ja se on kans sit sama ku huomaa vaik toistoja tulleen lisää niin tuntuu et rauta nousee jälleen.