Fedor Emelianenko

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Russian UGer Touch came across a great story on the Russian language site valetudo.ru. Story is purportedly written by a guy whose buddy lived one floor above Fedor Emelianenko.

--

Who is the Fedor you know? King, rightful, honest, strong, guy ext door, one of us through and through! Modest, without celebrity attitude, sports hero, an embodiment of the dream of an ordinary son of Soviet hard workers without any blue blood in their family trees whatsoever. He's ours! Our national champion Fedor Emelianenko - Russian national treasure! That is how lots of people in our country know him. You don't have to doubt the authenticity of these qualities of him, they are true!

Who is Fedor I know? I asked myself this question before and now I will try to answer it honestly. I'll start from the very beginning...

September 1997, 5th grade, Stary Oskol, I'm 10 years old. Literature class, and all the bullies are naturally sitting in Kamchatka (slang for back rows of a classroom) while all the straight-A students are in front. Delicate knocking on the door, and we see a huge man entering the class; it seemed to me his shoulders were at least six feet wide. He asked for 5 minutes of our attention. He introduced himself as a Judo coach from school, n.a. Alexander Nevsky, and announced the recruitment for Judo training class: he asked both boys and girls who are interested to stand up. Naturally, all the Kamchatka jumped to the ceiling including me. He explained to us when and where to come and came out as delicately as he came in... No, it was not Fedor lol, that man was the Senior coach of Specialized Sports Olympic School for Children and Teenagers n.a. Alexander Nevsky, Russian Master of Sports in Judo, Bronze medalist of 1993 European Youth Games, the winner of Russian Judo Competition in 1992 and 1993 Andrey Anatolievich Bezruk!

All the days before the appointed Judo time I could not think straight, could not sleep, eat... I waited and longed for the first training session. And finally this day came; from all the guys who stood up in the classroom that day only one dude was in the gym with me. First training session was just expository but here we go.... Further came systematic Judo classes with a strict discipline on the one hand, but with jokes and laughs on the other. There were visits to children's camps, local tournaments, etc. Everything was great! By the time we have already seen a glimpse of passing guys, looking like each other, almost bald huge dudes; and in that time there were already some legends about Emelianenko brothers, killing machines, with the elder brother being the toughest and most evil-intended dude from our school n.a. A.Nevsky. Our coach Andrey Anatolievich only smiled when we asked him about Emelianenko questions and said, "Just train hard, and you will be the same when you'll grow up."

Then one day I came to the gym and saw all the guys crowding in front of the gym entrance: no one dared to enter Judo mat to fool around before the training, to ride the rope as we did always, but here you go. When I asked what was going on the guys silently nodded towards two kids who already came in: they were all sweaty and red-faced and did push-ups or tried to do them in exhaustion...

"Up with you! Join it up" - I heard a strange voice, and saw an unusual man who did not wear a kimono with a black belt like Andrey Anatolievich but this simple man wore a tracksuit and had very uptight, I'd even say evil, scary face. It was him, Fedor Emelianenko, the eldest of the killer brothers… My heart sank in my boots as did the hearts of other 30 lads. In short and without any emotions it was said that Andrei Anatolievich (our beloved, kind, affectionate) has got some kind of a long disease and Fedor will replace him! My heart sank in my boots as well as the hearts of other 30 lads. A guy came in late, and we would normally sympathize him but this time we were happy that we are not walking in his shoes. Each member of the training group performed a small suplex, we had a roll call, and then all hell broke loose. It was a tough, even brutal workout we had for the first time in a year; it was massacre of the innocents, straight out and without pity. Training principle was the same as with our usual coach but the style and approach obviously did not suit for 11 year old boys. It was wacking your ass with a belt when you could not perform a physical exercise, not stroking but real wacking; it was obvious increase of an exercise load, ruthlessness may e. His face rarely expressed a smile, but if his acquaintance came into the room or his coach, namely V.M. Voronov, they could joke and laugh . Everyone wanted to get "WELL DONE" from Fedor Vladimirovich and avoid getting a name "CAN."

So three or four training months, I don't remember exactly, flew by like that. These months have hardened us, made us stronger, but Fedor's rigidity made us remember Andrei Anatolievich every single moment and we were just dreaming about his return.

Emelianenko-Sr. stopped to train us as abruptly as he started to; one day he told us in his trademark hard and unkind manner that Andrey Anatolievich recovered from his illness and will conduct all the training classes from now on. SO that was the end of a close contact with the eldest of the killer brothers for me, and the saddest thing is that after France Soccer World Cup '98 I betrayed martial arts and got into soccer.

Our town is not large, and when Fedor earned his first successes in Judo and Sambo, everybody was talking about that. He quickly became the local star as soon as he won the "valetudo" RINGS tournament in Japan. They showed him on the local 9th TV channel and everyone who trained at Alexander Nevsky school boasted about knowing Fedor personally. There were rumors in town about Fedor resolving local gang conflicts and it made him even cooler in the eyes of teenagers.

Fedor's prestige grew as his victories in the ring accumulated. When he became the champion of Pride, local authorities quickly started to use his name in their ways. I firstly saw his fights by a local TV with him as an analyst: he talked about the intricacies of these tournaments which were a novelty to us. People often saw the brothers together, they seemed like Collossi among the simple mortals, and his face still demonstrated the stiffness I remembered. I was afraid to come up and ask for an autograph because it seemed like he would make you to do push-ups right here on the street. That is how he was feared and respected.

I'll tell you about my second close contact with Fedor. My childhood friend's parents bought an apartment in Dubrava, good new district - those of you who live in this town must know. It was the summer of 2003. Fedor already was a champion of Pride and full-fledged local star. I was only 14 years old and had learned all the "charms" of life such as smoking and alcohol. So we stood on the balcony of a brand new Dubrava apartment, smoked cigarettes and checked out what was happening in the yard. I listened to my friend who told me fairy tales about Fedor Emelianenko living somewhere here, and I laughed hard listening to this. But in the very next moment I see gray metallic Lada 110 driving up to the house - this car was craze of the day at the time - and the person getting out of it is Fedor; moreover, he enters the same entrance hall my buddy lives in and my jaw is dropping because of envy. We exited out of the apartment entrance door to figure out the apartment he lives in by sound (5-story building, no elevator), and it turned out he lived just under my friend. I wanted to kill him… My friend, that is.

My friend's mom was a modern woman and wanted to teach her son an independent life in a new apartment (she was wrong), that's why she kept living with dad in the old flat and we used the new one to the fullest extent. In the same summer of 2003 we threw a beer party with loud music; it was 11 pm when suddenly the doorbell rang... Well, we're spreading our fingers like tough guys do in Russia and running to the door, shouting "Right now, this guy will be fucked up," then we open the door and our large intestines become the smallest in the world: in front of us we see him.... two time (at the moment) world champion in Combat Sambo, RINGS world Champion, Pride world Champion, the great and terrible (we did not have any doubts about that at the time) Fedor Emelianenko...
 
September 1997, 5th grade, Stary Oskol, I'm 10 years old.

It was the summer of 2003. Fedor already was a champion of Pride and full-fledged local star. I was only 14 years old

Kuudessa vuodessa kaveri vanheni vain neljä vuotta, sinänsä merkityksetön asia, mutta tällaiset faktavirheet syövät mielestäni aina uskottavuutta tarinoilta.
(ja vaikka olisi syksyllä syntynyt, niin vähintään 15v olisi silti pitänyt olla 2003 kesällä ikää.)

Jatkuuko tarina vielä oven avaamisen jälkeen?
 
Veikkaisin, että kyseessä on ihan vaan joku kirjoittajan tai kääntäjän virhe. Tarina myös jatkuu, mutta kukaan ei ole vielä tuota loppua kääntänyt englanniksi.
 
Google translate kääntää venäjää ihan ymmärrettävästi englanniksi. Löyty googlettamalla toi alkuperäinen postaus venäläiseltä mma-foorumilta ja kirjoittaja aiko jatkaa tarinaa, mut mikäli ilmeisesti menee kiireidensä takia ainakin pari päivää.
 
Nuo kylkiosumat saavat suojauksen myös mukavasti laskemaan sieltä pään seudulta. Siinä tekee mieli alkaa kylkeäkin suojaamaan kun on pari kertaa losahtanut. Eli niinhän se Mirko aikanaan teki, ensin runkoon ja sitten ylähyllylle. Joskus näin kuvan Wandyn kyljestä ensimmäisen Cro Cop kohtaamisen jäljiltä. Aika mukavasti oli tummunut
Joku täällä mainitsi että häkki sopii huonommin Mirkolle, kun vastustaja pääsee liikkumaan tieltä pois. Näinhän se juuri on, ja yksi suuri syy miehen uran vesittymiselle. Kehässä vastustaja jäi helpommin ikään kuin satimeen sinne kulmaan, ja Mirko pääsi tykittämään paikallaan olevaan maaliin. Toki loukkaantumisetkin vaikuttivat ottelemiseen ja hidastivat liikkumista. Kyllähän se jalkatyö Ufc:ssä oli sellaista hidasta ja tönkköä tallustelua.

Samoin Fedorin pysty toimii paremmin kehässä kuin häkissä. Sellaista villiä huitomista Feukan pysty on aina ollut, toimi hyvin prideaikoina kehässä, mutta häkissä vastustaja pääsee alta pois.



Kun katsoo tuota Bigfoot matsia niin Fedorin pysty näyttää sähäkältä, Fedor ei löntystele vaan tulee päälle kun herhiläinen. Bigfoot on vaan liian iso ja vahva. Ei mitään syytä olettaa, että tuon matsin Fedor olisi jotenkin huonompi kuin Pride-aikojen.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
"Villi huitominen" on ehkä vähän huono kuvaus Fedorin pystystä, kun vaikka katsoo miten hyvin boksaili esim. Lebedevin (silloinen #1 cruiserweight) kanssa sparraillessa. Myös Hoost sanoi, että Fedor pärjäisi erittäin hyvin K-1:ssa. Toisaalta Freddie Roach kritisoi Fedorin tekniikkaa aikoinaan, kun valmensi Arlovskia Fedor-matsia varten.





Fedor osuu jatkuvasti hyvin right hand leadillaan (en tiedä onko tuolla jotain kunnon suomennosta).
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
En ole mikään asiantuntija, mutta Fedorin pystyn ydin minusta vaikuttaa olevan juuri mielettömässä nopeudessa millä nuo lyönnit lähtevät sarjatulella. Fedor näyttää pystyottelussa siltä, että kyynärpäissä olisi jotkin raketit.
 
En ole mikään asiantuntija, mutta Fedorin pystyn ydin minusta vaikuttaa olevan juuri mielettömässä nopeudessa millä nuo lyönnit lähtevät sarjatulella. Fedor näyttää pystyottelussa siltä, että kyynärpäissä olisi jotkin raketit.

Nopeus ja tarkkuus siitä pystystä tietysti vaarallista tekivätkin. Mielestäni Fedorin pystyottelu oli parhaimmillaan, kun se oli sulavasti yhdistetty clinchin hakemiseen ja sitä kautta alasvienteihin, mikä tuntui puuttuvan kokonaan Strikeforcessa. Tässä on hyvä artikkeli asiantuntijalta Fedorin pystyottelusta primessaan.

http://www.bloodyelbow.com/2012/5/31/3053056/fedor-emelianenko-striking-technique-pride
 
Nopeus ja tarkkuus siitä pystystä tietysti vaarallista tekivätkin. Mielestäni Fedorin pystyottelu oli parhaimmillaan, kun se oli sulavasti yhdistetty clinchin hakemiseen ja sitä kautta alasvienteihin, mikä tuntui puuttuvan kokonaan Strikeforcessa. Tässä on hyvä artikkeli asiantuntijalta Fedorin pystyottelusta primessaan.

Analyzing Fedor: The Striking Of The Emperor - Bloody Elbow

Se olikin Fedorin pelissä hienoa, ettei mies koskaan shootannu vastustajan jalkoihin vaan aina vei miehen ku miehen tonttiin pystystä. Se oli jotenkin arvostettavaa ja hienoa, ja omalla tavalla äijämäistä. Kuka muu tekee vastaavaa nykypäivänä?? Ne kampit ja alasviennit loistavaa lantionliikettä käyttäen oli jotain käsittämättömän hienoa. Fedorin tavaramerkki oli; pari nyrkkiä sisään --> joilla päästiin clinchiin --> mies mattoon ja perään antamaan kaikkien aikojen kovinta ground n poundia tai jos käsi oli tarjolla, niin siitä tehtiin kebabvarras. Aina välillä pääsee unohtumaan Fedorin teot ja taidot, mutta nytten kun rupesi taas muistelmaan niitä niin olihan se nyt vittu uskomaton äijä jonkalaista vapaaottelumaailma tulee vielä pitkään etsimään. Toki vapari on mennyt niin hurjasti eteenpäin ja tullut urheilullisemmaksi ja ammattimaisemmaksi, ettei samanlaista tuhkimotarinaa enää välttämättä pääse syntymään. Senkin takia on mun mielestä tyhmää vertailla nykypäivän ottelijoita ja menneitä ottelijoita keskenään. Kovasti on ollut puhetta Prime-Fedorista.. itse kelaan sen asian niin, että kuvittelen päässäni nykypäivän huiput esim. Tim Sylvian tilalle Fedoria vastaan.. tai vaikka aikaisemminkin. Miten olisivat pärjänneet? Onhan se selvää, että Fedor oli ihan eri mies Strikeforcessa kuin ennen sitä. Aasi täytyy olla ellei sitä huomannut ja VARMASTI kaikki huomasivatkin, mutta anti-fedoristeina vaan väittävät kivenkovaan vastaan loppuun asti.

Jo siitä tietää, että Fedor yksinkertaisesti on lajilegendoista suurin (ainakin itselle), koska kenenkään otteluita katsellessa ei tule samaa fiilistä. Se fiilis kun mies käveli sisään ja ottelijat esiteltiin ennen fight komentoa, oli ainutlaatuista. Toki aika kultaa muistot mutta so what, semmosena Fedor on jäänyt mieleen ja vaan sillä on väliä.
 
Jo siitä tietää, että Fedor yksinkertaisesti on lajilegendoista suurin (ainakin itselle), koska kenenkään otteluita katsellessa ei tule samaa fiilistä. Se fiilis kun mies käveli sisään ja ottelijat esiteltiin ennen fight komentoa, oli ainutlaatuista. Toki aika kultaa muistot mutta so what, semmosena Fedor on jäänyt mieleen ja vaan sillä on väliä.

Juurikin se fiilis matsien aikana oli ainutlaatuinen!

Minä Fedorin matsin aikana alusta loppuun ...

15awkward_chuck_acid_flashback.gif
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Cro Copin siis mystisesti huononi primestään 2006 vuoden 2007 alkuun ilman mitään loukkantumisia (?). Järki lähti ja liike. Mitäs jos UFC:ssä vastustajat tajusivat, että ei kannata seistä Cro Copin edessä vaan painostaa tätä. En tiedä onko tässä nyt tilanne, että koska Fedor on paras vapaaottelija ikinä niin ei voi olla mahdollista, että Cro Cop ei sittenkään olisi ollut niin kova pystymies kuin puhutaan.

Vitustako säkää tiedät mitää Cro Copin loukkaantumisista? Eikö tuo vasta jossain haastattelussa puhunu et ois kymmenkunta isompaa operaatioo ollu jo urallaa.
 
Vitustako säkää tiedät mitää Cro Copin loukkaantumisista? Eikö tuo vasta jossain haastattelussa puhunu et ois kymmenkunta isompaa operaatioo ollu jo urallaa.

Ainakin muutama aivotärähdys tuli Gonzagan, JDS:n, Mirin, Schaubin, Nelsonin ja muutaman muun toimesta jotka pistivät raskaan sarjan pelätyimmän pystyottelijan unille.
 
No korjataan JDS olisi pistänyt Cro Copin unille pitkimiten. Nelson puolestaan tiputti Mirkon ja pieksi tätä matossa kuin lapsipuolta.

:D Kuin kaksi marjaa:

ept_sports_mma_experts-308883117-1297575241.jpg


cro_cop_loses_final_fight_at_ufc_nelson_uses_belly_and_power_to_finish_him_off.jpg
 
Ainakin muutama aivotärähdys tuli Gonzagan, JDS:n, Mirin, Schaubin, Nelsonin ja muutaman muun toimesta jotka pistivät raskaan sarjan pelätyimmän pystyottelijan unille.

Mitä jos sovittais niin ettei arvioitais ottelijoita vain niiden uran viimeisten muutaman ottelun perusteella. Sillä perusteella ei maailmassa kovin montaa kehuttavaa kamppailuurheilijaa löydy...

Prim(d)e Crocop olis raiskannut jonkun Schaubin kädet selän taakse sidottuna alle minuutissa. Gonzaga tappio vei Mirkon varjojen maille minkä jälkeen entisestä ei nähty enää kuin välähdyksiä.
 
Chuck Liddell on paska pystyottelija, kun tyrmättiin niin helposti uran lopussa.

Anderson Silva ei koskaan ollut hyvä, koska hävisi tyrmäyksellä.

Eiköhän tämä ole selvää pässinlihaa, että kampailija ei ole koskaan voinut olla hyvä, jos iän myötä kertaakaan häviää.
 
No korjataan JDS olisi pistänyt Cro Copin unille pitkimiten. Nelson puolestaan tiputti Mirkon ja pieksi tätä matossa kuin lapsipuolta.

:D Kuin kaksi marjaa:

Molemmat JDS ja Nelson ovat molemmat vaarallisia ukkoja, joten ei itselle ainakaan ole yllätys, että pystyvät ottamaan voiton Mirkosta, joka ei ole enää huippukunnossa. Jos kyseessä olisi joku Takasen tai Azeredon tasoinen ottelija, joka niputtaa Mirkon niin sitten voisin ihmetellä..... ;)
 
Tosiaan meno nykyään alkaa olla luokkaa "se hävis jollekin MW:lle joka on 50v. sen lisäksi vielä" ja on aivan paska muutenkin otellut vain säkkejä vastaan. Kuitenkin voittojen aikaan nämä tyypit oli hiljaa ja koittivat saada jotain huonoa esille milloin konteksista irroittamisella milloin Yazuzat oli sopineet matsin ym. :D
Luulis, että japsien omia matseja säätävät, jos säätävät matseja jota ei toivo tapahtuvan enää nykypäivänä.

Anderson sai turpaan neverhöördiltä ja vielä todella nolosti ja tämä seikka nostaa Fedorin Silvan edelle mun fanituslistassa.
En vaan voi sietää Silvan spedeilyä häkissä kun panoksena on mestaruusvyö ja gameplanit kannattais miettiä muullatavoin kun
tarjota leukaa ja olla pitämättä suojausta missään vaiheessa. Todella paska gameplan ja tulos kertoo sen kyllä.
Ukot joille Feukka tuo "puistolan taksikuksi" hävisi ovat maailman kärkeä.
 
Mitä jos sovittais niin ettei arvioitais ottelijoita vain niiden uran viimeisten muutaman ottelun perusteella. Sillä perusteella ei maailmassa kovin montaa kehuttavaa kamppailuurheilijaa löydy...

Prim(d)e Crocop olis raiskannut jonkun Schaubin kädet selän taakse sidottuna alle minuutissa. Gonzaga tappio vei Mirkon varjojen maille minkä jälkeen entisestä ei nähty enää kuin välähdyksiä.

Elkää nyt viittikö olla noin takakireitä, vähän huumoria peliin :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom