farmasian opiskelu

[Wanderer]

Elikkäs onkos pakkiksella yhtään farmasiaa opiskelevia? Ala kiinnostaisi, mutta lukiossa ei tullut luettua pitkää fysiikkaa/kemiaa, eli onko mitään järkeä edes harkita kyseistä alaa?

 

[tipi]

Elikkäs onkos pakkiksella yhtään farmasiaa opiskelevia? Ala kiinnostaisi, mutta lukiossa ei tullut luettua pitkää fysiikkaa/kemiaa, eli onko mitään järkeä edes harkita kyseistä alaa?

Kiva kuulla, että ala kiinnostaa! Itse olen koulutukseltani proviisori. Sanoisin, ettei tuolla pitkän fysiikan/kemian lukemattomuudella ole mitään merkitystä. Varsinkaan farmaseutin koulutuksessa sillä ei ole suurta merkitystä. Kemiaa toki kuuluu koulutukseen jonkin verran, mutta kyllä niistä selviää ilman pitkän kemian taitojakin. Tietenkin vähän enemmän pitää tehdä töitä kursseista läpi päästäkseen.

Proviisorin koulutus on sitten ehkä vähän haastavampi juttu. Pääsykokeissa on vissiin vieläkin kemia mukana ja kyllähän sitä pitäisi osatakin, että sisään pääsee. Mutta siis eihän sekään vaadi muuta kuin normaalia älyä, kovaa tahtoa ja istumalihaksia Itse en ole lukenut lukiossa pitkää fysiikkaa, pitkän kemian kylläkin.

Tsemppiä :thumbs: Sanoisin, että tämä on kaikinpuolin hyvä alavalinta, etenkin miehille ;)

 

[mofp]

Keksin alan joskus yläasteen lopulla, kun yritin miettiä mihin aineisiin lukiossa painottaisin. Lopullisesti päätin yrittää farmaseutiksi lukion ykkösen lopussa -> pitkää kemiaa ja paljon bilsaa opinto-ohjelmaan.

Noilla olisi pärjännyt aika kivasti, ellei valintaperusteita Helsingin yliopistoon olisi täksi kevääksi muutettu radikaalisti. Vielä viime vuonna farmaseutin ja proviisorin koulutukseen hakevilla oli erilaiset valintaperusteet, nyt ne ovat samat ja tietenkin farmaseutiksi haluavan näkökulmasta paljon vaikeammat.

Osaisikohan tipi kertoa, kuinka merkittävä rooli pitkällä matikalla on farmaseutin tutkinnossa? Itse kävin läpi lyhyenä (kirjoitin jo syksyllä L:n ), jolla ei olisi vielä viime vuonna ollut mitään eroa pitkän kanssa; nyt pitkästä saa tuplapisteet lyhyeen nähden. Fysiikka on myös jäänyt hyvin lyhyeksi; 1 kurssi josta vaivoin arvosanaksi 7. Nyt se on kivasti farmasian pääsykoeaine, josta tulee 1/6 kysymyksiä pääsykokeeseen. Jes.

Mutjoo. Bilssaa ja kemiaa kannattaa ilmeisesti(kö?) painottaa fysikkaa enemmän? Jos on tosiaan noin niin mullakin voisi olla jotain mahollisuuksia päästä sisään...

 

[Weedie]

mulla oli aikanaan tarkoitus lähtee lukeen farmasiaa, mutta mutta...
pääsykokeisiin ois pitänyt jaksaa lukee intissä tai vastaavasti hakea vasta intin jälkeen. päätin sitten laiskana miehenä mennä vaan ammattikorkeeseen lukeen kemiaa. välillä on kaduttanut enemmän tai vähemmän tää valinta, mutta pääosin oon ollut ihan tyytyväinen!
ehkäpä se yliopistoelämä ei oo mua varten

 

[tipi]

Osaisikohan tipi kertoa, kuinka merkittävä rooli pitkällä matikalla on farmaseutin tutkinnossa? Itse kävin läpi lyhyenä (kirjoitin jo syksyllä L:n ), jolla ei olisi vielä viime vuonna ollut mitään eroa pitkän kanssa; nyt pitkästä saa tuplapisteet lyhyeen nähden. Fysiikka on myös jäänyt hyvin lyhyeksi; 1 kurssi josta vaivoin arvosanaksi 7. Nyt se on kivasti farmasian pääsykoeaine, josta tulee 1/6 kysymyksiä pääsykokeeseen. Jes.

Oon tosi wanha ja aloitin itse opinnot jo syksyllä -99, siksi en oikein ole pitänyt itseäni enää ajantasalla tämän päivän pääsykoemeinigeistä. Mutta silloin 5 vuotta sitten ainakin suurimmalla osalla farmaseuttiopiskelijoista taisi kuitenkin olla lyhyt matikka käytynä. Ei sitä korkeampaa matikkaa noissa farmaseuttiopinnoissa tarvita. Kemian laskuissahan ne on niitä plus-, miinus-, kerto- ja jakolaskuja. Toki matemaattista älyä tarvitaan jonkin verran, että selviää erilaisista lääkelaskuista ja kemian koukeroista. Jos vaikka jollekin pikkuvauvalle valmistetaan jotain lääkkeitä, niin ei voi ajatella, että hups tulipas laskuvirhe ja vauva sai tupla-annoksen jotain rotanmyrkkyä :(

Mutjoo. Bilssaa ja kemiaa kannattaa ilmeisesti(kö?) painottaa fysikkaa enemmän? Jos on tosiaan noin niin mullakin voisi olla jotain mahollisuuksia päästä sisään...

Bilsa ja kemia luovat mielestäni parhaan pohjan opintoihin. Fysiikka ja matikka kyllä tukevat myös, mutta eivät mielestäni olleet yhtä oleellisessa osassa opinnoissa. Itse luin aikanani lukiossa paljon bilsaa ja kemiaa sekä pitkän matikan. Fysiikkaa vain pari kurssia.

Lopuksi vielä tällanen äitihahmon saarna :lol2: Ei saa ajatella, että "mulla ei ole mahdollisuuksia päästä sisään". Aina on mahdollisuuksia, kun vaan päättää ja uskoo itseensä :thumbs: Ja kun vertaa moneen muuhun, vaikka lääkikseen tms, niin farmaseutin opiskelupaikan saaminen on piece of cake!

 

[Wanderer]

Kiva kuulla, että ala kiinnostaa! Itse olen koulutukseltani proviisori. Sanoisin, ettei tuolla pitkän fysiikan/kemian lukemattomuudella ole mitään merkitystä. Varsinkaan farmaseutin koulutuksessa sillä ei ole suurta merkitystä. Kemiaa toki kuuluu koulutukseen jonkin verran, mutta kyllä niistä selviää ilman pitkän kemian taitojakin. Tietenkin vähän enemmän pitää tehdä töitä kursseista läpi päästäkseen.

Proviisorin koulutus on sitten ehkä vähän haastavampi juttu. Pääsykokeissa on vissiin vieläkin kemia mukana ja kyllähän sitä pitäisi osatakin, että sisään pääsee. Mutta siis eihän sekään vaadi muuta kuin normaalia älyä, kovaa tahtoa ja istumalihaksia Itse en ole lukenut lukiossa pitkää fysiikkaa, pitkän kemian kylläkin.

Tsemppiä :thumbs: Sanoisin, että tämä on kaikinpuolin hyvä alavalinta, etenkin miehille ;)

Kiitos kannustavasta tekstistä Proviisoriksihan voi pyrkiä senkin jälkeen kun on farmaseutin tutkinto takana ja itse olen tota miettinyt aika vakavastikin juuri sen takia ettei lukiossa tullu pitkää kemiaa luettua, mutta uskon kuitenkin että kemiakin aukeaa kunhan vaan opiskelee. Osaatko sanoa kannattaako siihen luottaa että pääsee opiskelemaan farmaseutin tutkinnon jälkeen proviisoriksi vai onko siinä vaiheessa hakijoitten taso niin korkea että on hyvin vaikea päästä? Motivaatiota opiskeluun kyllä riittää ja numerot on hyviä mutta ainevalinnat meni lukiossa päin sitä itseään.

 

[tipi]

Osaatko sanoa kannattaako siihen luottaa että pääsee opiskelemaan farmaseutin tutkinnon jälkeen proviisoriksi vai onko siinä vaiheessa hakijoitten taso niin korkea että on hyvin vaikea päästä? Motivaatiota opiskeluun kyllä riittää ja numerot on hyviä mutta ainevalinnat meni lukiossa päin sitä itseään.

Ainakin silloin kun itse pyrin opiskelemaan oli sellainen systeemi, että farmaseutin ja proviisorin opintoihin oli ns yhteishaku eli proviisorin koulutusohjelman pystyi laittamaan ykköseksi ja farmaseutin koulutusohjelman kakkosvaihtoehdoksi. Tällöin jos ei läpäissyt proviisorien sisäänpääsypisterajaa, saattoi hyvinkin vielä mahtua farmaseuttikiintiössä sisään. Tuolta farmaseuttisen tiedekunnan nettisivuiltahan varmaan selviää, onko asia edelleen niin (en vaan laiskana jaksa käydä katsomassa ). Jotkut opiskelukaverini eivät olleen tajunneet kuulemma sisäänhakiessaan tätä systeemiä ja hakivat vain farmaseuttikiintiössä Ehkä sitä ei sitten ilmaistu kovin selkeästi, että näin pystyi tekemään.

Jos systeemi on edelleen tällainen, hae ehdottomasti tietenkin ykkösvaihtoehtona proviisoriksi. Ja muutenkin aina kannattaa mieluummin kurkottaa kuuhun kuin luovuttaa jo kättelyssä. Asia on juuri niinkuin arvelitkin. Sadoista valmiista farmaseuteista enää ne muutamat parhaat pääsevät jatkamaan opintojaan, jos eivät ole saaneet heti aluksi proviisorin opiskelupaikkaa.

 

[EeDee]

Itseäkin kiinnostaa farmaseutin tai proviisorin ammatti.
Sitä kysyisin, että minkälaista palkkaa farmaseutit ja proviisorit saavat ja onko töitä hyvin tarjolla??

 

[tipi]

Itseäkin kiinnostaa farmaseutin tai proviisorin ammatti.
Sitä kysyisin, että minkälaista palkkaa farmaseutit ja proviisorit saavat ja onko töitä hyvin tarjolla??

Kiva kun ihmisiä kiinnostaa farmasia. Tää on kuitenkin aika pieni ja huonosti tunnettu ala. Saan kuulla jatkuvasti kysymyksiä, että mikä se proviisori oikein on ja joudun/saan sitten selitellä ammattiani. On hienoo huomata, että muitakin kiinnostaa ala ja varsinkin mieltä lämmittää, kun miehetkin on kiinnostuneita. Teitä kaivataan kovasti tällä alalla ;) Tämähän ei ole mikään hoiva-ala ja onkin aika hassua, miksi tästäkin on vuosien saatossa tullut niin naisvaltainen. Sekä farmaseutin että proviisorin koulutukset on tosi monipuolia ja niistä saa kyllä hyvän pohjan vaikka mihin...

Palkat on omasta mielestä hyvät. Tuolta löytyy palkkataulukko http://www.ek.fi/apteekkien_tyonantajaliitto/liitetiedostot/farmaseuttien_ja_provpalkat_05.pdf
Toivottavasti tuo linkki toimii. Nuo taulukkopalkat pätevät apteekeissa ja niitä noudatetaan hyvin. Tällä hetkellä farmaseuteista on huutava pula apteekeissa ja sen vuoksi apteekkarit maksavat usein noita taulukkopalkkoja parempiakin palkkoja farmaseuteille. Proviisoreista taas on lievää ylitarjontaa, mutta töitä kyllä silti löytyy enkä tunne ketään, joka olisi työttömänä tai koulutusta vastaamattomassa työssä.

Ja siis farmasianalan ihmisiähän sijottuu myös lääketeollisuuteen, lääketukkuihin ja julkiselle sektorille esim Kelaan, sairaaloihin yms. Julkisen sektosin palkat laahaavat noita apteekkien taulukkopalkkoja pikkasen jäljessä. Lääketeollisuus on taas asia erikseen, siellä monien tulot taitaa olla aika paljon paremmat kuin nuo linkistä löytyvät taulukkopalkat...

 

[EeDee]

Kiitos tipi linkistä ja tiedoista. :thumbs:
Mielenkiintoinen ala tämä kyllä olisi. Etenkin proviisorin ammatti kiinnostaa paljon.
Pitää vain ensin käydä lukio loppuun. :D

Miten tuonne proviisoriksi opiskelemaan yleensä pääsee? Siis kuinka vaikeaa se on? Onko helpompi päästä sinne kuin esim. lääkäriksi opiskelemaan?

 

[Wanderer]

Nii elikkä jos pyrkii proviisoriksi, niin farmaseutiksi pyrkiminen ei kärsi siitä ollenkaan? Harmi vaan kun tuli valittua reaaliinki ihan väärät aineet kun ei tämä silloin vielä ollut mielessä ja pisteitähän ei siitä sit tule yhtään, mutta se korjataan pääsykokeeseen ankaralla lukemisella :evil:

 

[EeDee]

Mites niitä kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa, kuinka monta kurssia olisi suositeltavaa käydä lukiossa niitä, jos aikoo yrittää proviisoriksi opiskelemaan? Onko kellään tietoa?

Voiko pyrkiä sinne proviisorin "linjalle", vaikka ei olisi kemiaa käynyt kuin kaksi tai kolme kurssia, jos kuitenkin fysikkaa on käynyt jotain kahdeksan kurssia ja biologiaa 3-4 kurssia. Sekä pitkän matematiikan.
Toivottavasti joku vaivautuu vastaamaan.

 

[AnaMaki]

Voiko pyrkiä sinne proviisorin "linjalle", vaikka ei olisi kemiaa käynyt kuin kaksi tai kolme kurssia, jos kuitenkin fysikkaa on käynyt jotain kahdeksan kurssia ja biologiaa 3-4 kurssia. Sekä pitkän matematiikan.
Toivottavasti joku vaivautuu vastaamaan.

Itse aikanaan luin lukiossa neljä kurssia biologiaa, mutta vain kaksi kurssia kemiaa ja loput kurssit opiskelin itse pääsykokeisiin lukiessa. Ihan hyvin onnistui niinkin, toki asiaa olisi helpottanut, jos olisi jo lukioaikana kyseiset kurssit suorittanut. Pitkä matikka ja laaja fysiikka tuli myös luettua lukiossa, mutta niiden merkitys opiskelujen aikana on vähäisempi kuin biologian ja kemian. Itse asiassa pääsykokeissa oli aikanaan muistaakseni fysiikka ja matematiikka valinnaisena jompi kumpi, joten laajaa fysiikkaakaan ei olisi välttämättä tarvinnut. Nykyään systeemit taitaa olla jo vähän erilaiset, kun olen jo tällainen vanha pappa.

 

[Francine]

Oonkin tässä jo miettiny eikö kaiken kattavalla pakkiksella oo farmasian ihmisiä! Ite oon just saanu tehtyä puolen vuoden apteekkiharjoittelun loppuun ja joskus alkukesästä on farmaseutin paperit käsissä. Opiskeluhan ei toki siihen lopu, mutta onhan se hienoa saada (vihdoinkin) jotain valmista aikaiseksi!

Mites niitä kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa, kuinka monta kurssia olisi suositeltavaa käydä lukiossa niitä, jos aikoo yrittää proviisoriksi opiskelemaan? Onko kellään tietoa?

No, miten olis kaikki mitä vaan voi käydä? Ei sitä tietoa ainakaa liikaa voi saada ja toki kaikista noista aineista olis hyvä olla kiinnostunu luonnostaan eikä vaan käydä kursseja läpi kun on pakko. Ite opiskelin suunnilleen kaiken biologian, kemian ja fysiikan (ja matikan) mitä lukiossa oli tarjolla. Jos jotain jättää pois niin varmaan fysiikasta voi suhteellisuusteoriat ja sähköt jättää väliin ja bilsasta lajintunnistusta/ ympäristönsuojelua mutta kemiasta tarvitaan suunnilleen kaikkea. Pitkää matikkaa ei varmaan sinänsä tarvita mutta kyllä laskea pitää osata ja pystyä omaksumaan uutta asiaa matemaattisten menetelmien avulla.

Helsingissä on varmaan kemia ja fysiikka otettu takasin pääsykokeeseen sen takia, että tähän asti ekan vuoden opiskelijoilla on ollu niin suuret tasoerot lähinnä kemiassa ja matikassa. Kemian kurssien suunnittelu on tuskallista kun osalle pitäis kaataa lukion kemia tosi lyhyessä ajassa päähän ja siihen päälle toki vielä uuttakin asiaa ilman että lukion kemian taitavat kyllästyy ja turhautuu liian hitaaseen tahtiin.

Farmasia on ihan mukava ala ja töitä on varmasti tiedossa tulevaisuudessa mikä taitaa olla aika harvinaista nykyisin akateemisesti koulutettujen keskuudessa. Lisäksi opiskeluaikana pääsee jo oman alan töihin ja saa kokemusta (ja rahaa ).

 

[esa67]

Palkat ei sitten paata huimaa. Tama on kanssa niita kutsumatoita, ei ollenkaan suhteessa siihen mita pitaa opiskella.
En voi kuvitella menevani mihinkaan oppilaitokseen noin pitkaksi aikaa jos aloituspalkka on alle 3000 brutto. Tamakin on viela kittuutamista ainakin paakuapunkiseudulla. Opintolainaakaan ei saa maksettua ikina pois, saati asuntolainaa.
Noh kait naihin joskus muutos tulee.
Alkaa ymmartako vaarin minua on aina kyseinen ala kiinnostanut, mutta tuo palkkaus ei kylla paljon motivoi.

 

[Diva]

Oletko/oletteko hakemassa Kuopioon vai Helsinkiin? Itse hain ja pääsin 2004 Kuopioon opiskelemaan proviisoriksi. Pääsykokeeseen kuului aineistotehtävä, joka on yleensä jostain ajankohtaisesta alaan liittyvästä aiheesta, 2 kysymystä pääsykoekirjasta (Ihmisen fysiologia), kemian koe ja vaihtoehtoisesti joko fysiikan tai psykologian koe.

Jos siis pelkästään pääsykoetta ajattelee, voi sisäänpääsyn eteen joutua tekemään aika paljon töitä, jos varsinkaan kemiaa ei ole lukiossa opiskellut. Kemiaa tarvii opinnoissa muutenkin, mutta toki asiat voi myöhemminkin opetella, jos lukiossa ei ole sattunut tekemään sopivia valintoja. Lukion bilsasta ei mielestäni hirveästi ole hyötyä pääsykokeessa, jos pääsykoekirjaa edes vilkaisee. Samoin fysiikka/psykologia ei ole mitenkään merkittävässä roolissa, pistemäärä niiden kokeesta on niin pieni. Mielestäni lukion bilsalla ei muutenkaan farmasian opinnoissa kovin pitkälle pötki, eli on melkein sama onko sitä lukenut vai ei, ei siitä toki haittaakaan ole. Fysiikkaakaan en näe ainakaan tähän mennessä juuri tarvinneeni.

 

[mofp]

Francine, sisältyikö tuo puolen vuoden työharjoittelu siihen kolmeen opiskeluvuoteen, vai tuleeko työharjoittelu koko homman päälle -> 3.5 vuotta papereiden saamiseen? Ja saiko tuolta puolelta vuodelta tipin postaaman palkkataulukon mukaista Farmaseuttiopiskelijan palkkaa, siis yli 900 € kuussa? Viddu miten luksukselta se kuulostaa opintotukeen verrattuna

Nyt kun pääsykoehomma muuttui täysin (siis perjaatteessa farmaseutiksi ja proviisoriksi hakevat tekevät proviisorin pääsykokeen), niin millaisia olivat etenkin fysiikan kysymykset proviisoreilla pääsykokeessa? Oma fysiikkani rajoittuu tosiaan yhteen kurssiin eikä siitä ole jäänyt päähän enää yhtään mitään. Ensimmäiset neljä-viisi lukion fyssan kurssia olisi tarkoitus vetäistä pikapikaa läpi heti kirjoitusten päätyttyä, joten aika tuskaa tiedossa.

Vai, oletteko sitä mieltä, että kannattaa panostaa suoraan kemiaan ja siihen pääsykoekirjaan, ihmisen fysologia tjsp. ; Helsingin yliopiston valintakoe kysymykset keväälle 2006 muodostuvat seuraavasti:

"Kokeen kysymyksistä noin 1/2 koostuu fysiologiasta ja anatomiasta, noin 1/3 kemiasta ja noin 1/6 fysiikasta."

Eli käytännössä fysiikasta missaisi 8.3333333 pistettä, jotka voisi yrittää kompensoida panostamalla kemiaan ja fysiologiaan/anatomiaan ja toivoa että YO-tulokset riittäisivät edes johonkin. Vai kannattaako "tuhlata" aikaa yrittämällä omaksua puolet lukion fysiikasta puolessatoista kuukaudessa ehkä kolmen valintapisteen tähden? Jos fysiikalla ei farmaseutiksi opiskellessa tee mitään?

Huhhuh, tässä menee pasmat ihan sekaisin ennenkun ehtii edes lukio loppua.:D

 

[Francine]

Francine, sisältyikö tuo puolen vuoden työharjoittelu siihen kolmeen opiskeluvuoteen, vai tuleeko työharjoittelu koko homman päälle -> 3.5 vuotta papereiden saamiseen? Ja saiko tuolta puolelta vuodelta tipin postaaman palkkataulukon mukaista Farmaseuttiopiskelijan palkkaa, siis yli 900 € kuussa? Viddu miten luksukselta se kuulostaa opintotukeen verrattuna

Joo, puolen vuoden työharjoittelu sisältyy tuohon kolmeen farmaseuttivuoteen ja tänä vuonna aloittaneista alkaen se on itse asiassa jaettu kahtia eli on kaksi 3 kuukauden pätkää. Palkka on tosiaan tuo oppilaan palkka ja sitä alhaisempaa ei kukaa kehtaa edes yrittää. Jotkut on saanu neuvoteltua paremmankin palkan, esim. teknisen henkilöstön palkan tms.

Tuosta palkkauksesta voi olla montaa mieltä. Aika harvassa on ne alat joilla maksetaan yli 3000e suoraa yliopistosta tulleelle ja alan työkokemusta vähän tai ei ollenkaan omaavalle tyypille.

 

[Wanderer]

Voisko joku farmasiaa kuopiossa opiskeleva/opiskellut kuvata vähän tarkemmin opiskelua kyseisessä paikassa. Onko stressavaa, miten vaikeaa, joka päivä opiskelua 8-16? Onko tunneilla vittumaisen tiukkaa opetusta vai minkälaista?

 

[Sunny80]

Itse valmistuin Kuopiosta farmaseutiksi 2003 keväällä, joten voi olla, että opetus on muuttunut hiukan, mutta....Opiskelu oli mielestäni aika intensiivistä ja päivät välillä pitkiä. Lukujärjestykset olivat hyvin pitkälle valmiiksi laadittuja, mikä mielestäni on pelkkää plussaa. Tenttejä oli välillä aika tiuhaan tahtiin ja niihin sai päntätä aika tiukasti (,jos halusi saada hyviä arvosanoja). Luennoilla kannatti käydä. Silloin pääsi tentteihin valmistautuessa vähemmällä. Luentojen taso tietenkin vaihtelee ihan luennoitsijan mukaan. Toiset osaa esittää asiat mielenkiintoisesti, toiset ei.
Luentojen lisäksi oli aika paljon harjoitustöitä esim. lääkkeenvalmistuksesta ja kemiasta.