estrogeenitasot

[soja]

ja lisäksi minulla on maailman ihanin mies, joka kannustaa ja potkii eteenpäin ja muistuttaa siitä miten paljon meillä on hyvää tässä elämässä!:haart:

 

[Maisa]

Mulla todettiin piilevä vajaatoiminta, ilmeisesti koska oireita ei erityisesti ollut. Oireet ei oo mulla mitenkään suuremmin haitannut normaalia elämää, kunhan ärsyttää. Lääkitys on yleensä loppuelämäksi ja kun sen saa kohilleen pitäisi voida elää ihan normaalia elämää. Oireina mulla on oikeestaan turvotus ja painon nousu (pyrkii koko ajan nousemaan, vaikka tarkkailen syömisiäni ja liikun todella runsaasti), jatkuva paleleminen, mielialavaihtelut ja hiusten lähtö ( ei enää onneksi niin runsasta kuin aiemmin eli tukkaa on onneksi vielä jäljelläkin). Lääkityksen kohilleen saamiseen menee kyllä yleensä jonkin aikaa.

 

[Maisa]

Mä nyt jatkan vielä tänne ketjuun, vaikka otsikko ei kilpirauhasen toiminnasta ookaan. Kävin lääkärissä eilen ja siellä todettiin, että mun kilpirauhasarvot on ihan pyllyllään ja lääkitys tuplataan. Lääkäri totesi, ettei oo ihmekään, jos paino pyrkii ylöspäin näillä arvoilla (7 kiloa/ 2 kk). Toivottavasti tää jeesaa nyt, seuraava kontrolli kolmen kuukauden kuluttua.

 

[soja]

Mä nyt jatkan vielä tänne ketjuun, vaikka otsikko ei kilpirauhasen toiminnasta ookaan. Kävin lääkärissä eilen ja siellä todettiin, että mun kilpirauhasarvot on ihan pyllyllään ja lääkitys tuplataan. Lääkäri totesi, ettei oo ihmekään, jos paino pyrkii ylöspäin näillä arvoilla (7 kiloa/ 2 kk). Toivottavasti tää jeesaa nyt, seuraava kontrolli kolmen kuukauden kuluttua.

hei Maisa! no onpa sulla tosiaan kurja tilanne. toivottavasti toi lääkityksen lisääminen auttaa, vaikka saatttaa noin hurja lisäyskin aluksi tehdä huonoa oloa. käsittääkseni noi kilpirauhasjutut osataan nykyisin hoitaa aika hyvin kuitenkin, kunhan ensin saadaan lääkitystasapainoon. miten muuten jaksat, pystytkö olemaan töissä, urheilee tms. vaikuttaako kilpirauhasjutut mielialoihin?

Jaksamista sulle, itse koitan kärvistellä ja odotella tietoja omista labratuloksista.... onneksi on vapaa viikonloppu ja saa keskittyä kaikkeen kivaan eli liikuntaan ja syömiseen =)

 

[soja]

Hei, mitäs tänne meille kaiken maailman hormoonihirviöille kuuluu?;) minä olen nyt ollut reilun kuukauden ilman mitään lääkkeitä/ehkäisyä ja oma olo on ollut oikein hyvä ja mielikin tasoittunut normaalin ailahtelevaiseksi.

Huomenna on lääkäri, sain ajan sitten ihan pikana, tänään oli soittoaika, mutta lääkäri halusikin tavata. nyt pitäisi huomenna saada tietoa kuinka osteoporoosiani aletaan hoitamaan ja mikä munasarjojeni tilanne on.... ihanaa kun saa jotain tietoa, ei enää edes oikein jännitä, kun tietää että saa tietoa, tämä monen kuukauden odottaminen ja pelkääminen on ollut hirveää. :(

jaksamista kaikille, nautitaan kevään tulosta!

 

[soja]

jaahas, taas ollaan muka vähän viisaampia. sain nyt puolen vuoden tiukan estrogeenikuurin yhdistettynä kalkkiin ja d-vitamiiniin, sitten tähdään uusi dexa kuvaus luustosta. nyt jo oksettaa taas se hormonien syöminen, aiemmat kokemukset olleet huonoja,huonompia ja tosi huonoja. se taas tietää kumppanille myrskysiä aikoja ja mulle muutamaa metsälenkkiä lisää! =) no, kaipa tää tästä. seuraavaksi pitänee ruveta miettimään omaa kantaa perheenlisäykseen, se ei nyt varmastikaan onnistu luonnostaan, mutta toistaiseksi hoitoihin lähteminen ahdistaa ja pelottaa.

ja tää tänne avautuminen helpottaa, kiitos =)

 

[Minzku]

Hyvä kuitenkin, että asiat selviää, eikös. Perheenlisäysjuttujakaan ei kannata liikaa stressata (vaikka ehkä helpommin sanottu kuin tehty), koskaan ei voi etukäteen tietää miten käy. Kaverini on kolmen vuoden ja hoitojen jälkeen vihdoin raskaana, rankkaa on ollut mutta kuulema sen arvoista. Tsemppiä! Mulle ei asian tiimoilta kuulu mitään uutta, seuraavia menkkoja noiden ekojen luomujen jälkeen odotellaan. Fiilis ihan normaali ja toiveet korkealla.

 

[Iguana]

Hyvä Soja, että sait asioihin selvyyttä ja hoidot käyntiin! Kyllä se siitä, pikkuhiljaa.
Mulla on ollut viime aikoina yllättävän hyvä olo estrogeenihoidosta huolimatta, alkaa varmaan kroppa tottumaan hormooneihin. Painokin on laskenut muutaman kilon, vaikkei varsinaista ylipainoa ollut aikaisemminkaan. Testasin "huvikseni" nouseeko LH-hormooniarvoni epäilemäni ovulaation aikana (kierron puoli välissä nippailee alavatsasta yms.) ja nouseehan ne. En tiedä "huijaako" estrogeenihoito testiä vai tapahtuuko ovulaatio oikeasti, mutta ainakin haluan uskotella itselleni, että ovuloin Tuskin ovulointi kuitenkaan niin täydellistä on, että se raskauden mahdollistaisi, mutta kuitenkin.. Varsinaisia lapsettomuushoitoja emme vielä ole päättäneet aloittaa.

 

[soja]

En tiedä "huijaako" estrogeenihoito testiä vai tapahtuuko ovulaatio oikeasti, mutta ainakin haluan uskotella itselleni, että ovuloin Tuskin ovulointi kuitenkaan niin täydellistä on, että se raskauden mahdollistaisi, mutta kuitenkin.. Varsinaisia lapsettomuushoitoja emme vielä ole päättäneet aloittaa.

Hei Iguana ja Minzku! Joo, kyllä itsekin ajattelin vähentää asiasta stressaamista ja on sentään hyvä että mitään tämän vakavampaa ei löytynyt, ehdin jo pelätä syöpää tai jotain muuta raskasta. ja voihan olla että luonto päättäisikin muuttaa mielensä ja asiat vaan palautuisivat takaisin normaali uomiinsa ihan itsestään. :D nyt sit saan kuitenkin hyvillä mielin jatkaa elämää ja lääkärikin sanoi että jatkan vaan ihan tavallista elämää ja liikuntaa. ja avon kanssa vietetään ihana, rakkauden täyteinen kesä kahdestaan :kippis1: ja syksyllä sitten mietitään vasta muita hoitoja, kuhan saadaan tätä luukatoa vähän tasaantumaan.

 

[Maisa]

Joo, kyllä itsekin ajattelin vähentää asiasta stressaamista ja on sentään hyvä että mitään tämän vakavampaa ei löytynyt, ehdin jo pelätä syöpää tai jotain muuta raskasta. ja voihan olla että luonto päättäisikin muuttaa mielensä ja asiat vaan palautuisivat takaisin normaali uomiinsa ihan itsestään.

Auttaa kyllä omaa oloa mullakin paljon se, että tietää mistä on kyse, eikä enää tarvii arvuutella tai pelätä vaivojen syytä.
Kyllä asioilla on tapana järjestyä loppujen lopuksi, onneksi.

Mä oon nyt kolmisen viikkoa ollut uudella lääkityksellä. Mitään erilaista en olossa ainakaan vielä huomaa, mutta siihen voi kait mennäkin useampi viikko. Mitään huonoa oloakaan ei tuplatusta annoksesta tullut, vaikka lääkäri varoittelikin vähän siitä. Painonnousu on kyllä ainakin toistaiseksi pysähtynyt.
Mä kyllä elän ihan normaalia elämää, eikä oireet painonnousua lukuunottamatta ulospäin näy. Miehen mielestä tosin mielialanvaihtelut on hurjia mulla. Ja liikunta nykyään vähän raskaampaa 7kg:n kanssa. Kokeilkaa joskus juosta ja pelata painava reppu selässä. ;)

Näissä naisten hormoniasioissa on mun mielestä tosi vaikeaa esim. mielialanvaihteluissa hahmottaa, mikä johtuu omasta luonteesta ja mikä hormonien epätasapainosta. Muutokset kun yleensä tapahtuu suht pitkällä aikavälillä, niin on vaikea muistaa tarkasti millaista aiemmin on ollut. Vaikka ei kai se koskaan ole normaalia olla kiukkuinen ilman syytä tai itkeskellä muuten vaan. Onneksi mun mies on ollut kärsivällinen mun kanssa, mutta mä luulen, että sitäkin helpotti , että ailahtelu voi olla oireena jostakin.
Mitä te muut olette näistä pohtineet tai miten teidän lähipiiri suhtautuu tällaisiin asioihin?

 

[soja]

Näissä naisten hormoniasioissa on mun mielestä tosi vaikeaa esim. mielialanvaihteluissa hahmottaa, mikä johtuu omasta luonteesta ja mikä hormonien epätasapainosta. Muutokset kun yleensä tapahtuu suht pitkällä aikavälillä, niin on vaikea muistaa tarkasti millaista aiemmin on ollut. Vaikka ei kai se koskaan ole normaalia olla kiukkuinen ilman syytä tai itkeskellä muuten vaan. Onneksi mun mies on ollut kärsivällinen mun kanssa, mutta mä luulen, että sitäkin helpotti , että ailahtelu voi olla oireena jostakin.
Mitä te muut olette näistä pohtineet tai miten teidän lähipiiri suhtautuu tällaisiin asioihin?

Moi! tuota samaa olen paljon miettinyt ystäväni kanssa, että mikä on normaalia pahaa mieltä ja missä kohti sit menee yli. ja kun aina kaikkeen vaikuttaa kaikki.... vaikeehan sitä oli yksin eläissä kiukutella toiselle arkisista asioista, kun sotkuinen koti ja tekemättömät työt oli vaan oma vika. :thumbs:

Mutta kyllä mulla on ollu parempi olo ilman mitään hormoneja, uskallan väittää. Varsinkin ehkäisylaastarit olivat ihan hirveet. toki ne varmasti ehkäisymuotona on ihan hyvät, kun ei tarttee kun kerran viikossa muistaa, jos joku harkitsee kannattaa kokeilla. nyt oon syöny 2 viikkoa estrogeenilääkettä ja toistaiseksi hyvin menee. ja oon päättäny että jaksan vaikka tulis mitä! ei oo muita vaihtoehtoja saada omaa terveyttä kuntoon. ja avoni on kyllä ihailtavan pitkämielisesti kuunnellu "vitsit vähissä" päiviäni ja pohdiskelujani/yksinpuheluja aiheesta.

nyt vaan taas tuli pientä V..tusta, kun olin uusimassa tapaturmavakuutustani, niin osteoporoosin takia en sitä saanu, pitää toimittaa jotain lisäselvityksiä... perseestä! :curs: meen työterkkarilta kyselee jutusta, kun en haluu tosiaan vakuutusyhtiöön lähettää mitään gynen epikriisejä, eli josko työterveyslääkäri osais asiasta tehdä jonkun lausunnon... kun eihän se vakuutusyhtiön täti osannu tarkkaan sanoo mitä ne haluu. mutta kaikkeen sitä ..kele... törmää.

MAISA: kiva kuulla että sulla on ollu vointi parempaan päin, jaksamista!

 

[popiporkkana]

Aina puhutaan tuosta 20 prosentin rasvarajasta, mutta en usko, että on ihan noin yksiselitteinen.
On paljon naisia, jotka ovat luonnostaan varsin hoikkia ja prosentti pysyttelee alta kahdenkympin, mutta kuukautiskierto säilyy säännöllisenä ja raskaaksitulokin onnistuu ilman ongelmia. Ehkä heittelyyn vaikuttaa myöskin nopea laihtuminen, jota tapahtuu mm. stressin myötävaikutuksella enemmän kuin luullaankaan.
Itselläni raja menee kokemuksien mukaan 12 %:ssa; sen jälkeen alkaa kierto heitellä ja alle kympin mentäessä loppuu kokonaan (toki mittareissa on varmaan oma epävarmuutensa).
Minkäännäköstä hormonaalista ehkäisyä en kertakaikkiaan suostu käyttämään edes siitä painostuksesta, että kierto säilyisi. Se tuntuu luonnottomalta, ennemmin en sekoita omia hormonitasoja millään ylimääräisellä. Luonnollisempaa on että kierto häviää jos on hävitäkseen.

 

[-hille-]

Huh... kylläpä löytyi uusia ajatuksia kun luki tätä ketjua. ..

Mulla kierto sammui siihen kun e-pillerit lopetin 02/06. Puolen vuoden päästä söin yhden Terolut kuurin josta ei ollut mitään apua. Sitten otettiin verikokeita joissa FSH/LH arvot oli tosi matalalla ja kilpirauhasarvo nippanappa vajaatoiminnan alarajan yllä (näihin aikoihin oli myös limanerityksessä lisäystä aina ruoan jälkeen mutta ei muita havaittavia "oireita"). Lisäksi monirakkulamunasarja diagnoosi. Kyseessä ei kuitenkaan PCO (siinä rakkulat ovat helmimäisesti ja FSH/LH suhde pitäis kait olla jotain 1:3). No menkkoja ei siis ole luonnollisesti kuulunut kertaakaan yli vuoteen. Vaihdevuosilääkkeellä on saatu vuoto parikertaa aikaseksi.

Olo on ollut kaikin puolin normaali paitsi unettomuutta tahtoo olla aamuyöstä. Painoindeksi on 22 joten painon puolesta homma ok. Laihduttelin joskus 1,5-2 v sitten jonku kilon PV ohjeilla ja nyt jäin miettimään että onko mulla tullut siitä kuurin noudattamisesta (piilevä) rasvakammo? En kyllä varmasti saa tarpeeksi hyviä rasvoja!! Silmät aukee.. Eli kaikki mahdollinen on vähärasvaista (juustot, jugurtit, leikkeleet jne..) eikä margariinia tule paljon leivälle leviteltyä, salaattikastike on yleensä kevytkermaviili hässäkkää eikä öljyä/voita tuu paljon käytettyä ruuanlaitossa. Eli melkeinpä kaikki rasva tulee piilorasvoina. Maha täyttyy hiilareista ja aiheuttaa väsymystä ja uutta nälkää. Joinakin päivinä rasvansaanti jää varmasti tosi tosi pieneksi ja välillä tulee herkuteltua jolloin rasvaa kyllä tulee muttei varmasti mitenkään laadukkaina annoksina. Mitä meinaatte, mun rasvankarttelu vois olla yksi syy kierron puuttumiseen?

 

[soja]

Huh... kylläpä löytyi uusia ajatuksia kun luki tätä ketjua. ..

Mulla kierto sammui siihen kun e-pillerit lopetin 02/06. Puolen vuoden päästä söin yhden Terolut kuurin josta ei ollut mitään apua. Sitten otettiin verikokeita joissa FSH/LH arvot oli tosi matalalla ja kilpirauhasarvo nippanappa vajaatoiminnan alarajan yllä (näihin aikoihin oli myös limanerityksessä lisäystä aina ruoan jälkeen mutta ei muita havaittavia "oireita"). Lisäksi monirakkulamunasarja diagnoosi. Kyseessä ei kuitenkaan PCO (siinä rakkulat ovat helmimäisesti ja FSH/LH suhde pitäis kait olla jotain 1:3). No menkkoja ei siis ole luonnollisesti kuulunut kertaakaan yli vuoteen. Vaihdevuosilääkkeellä on saatu vuoto parikertaa aikaseksi.

Olo on ollut kaikin puolin normaali paitsi unettomuutta tahtoo olla aamuyöstä. Painoindeksi on 22 joten painon puolesta homma ok. Laihduttelin joskus 1,5-2 v sitten jonku kilon PV ohjeilla ja nyt jäin miettimään että onko mulla tullut siitä kuurin noudattamisesta (piilevä) rasvakammo? En kyllä varmasti saa tarpeeksi hyviä rasvoja!! Silmät aukee.. Eli kaikki mahdollinen on vähärasvaista (juustot, jugurtit, leikkeleet jne..) eikä margariinia tule paljon leivälle leviteltyä, salaattikastike on yleensä kevytkermaviili hässäkkää eikä öljyä/voita tuu paljon käytettyä ruuanlaitossa. Eli melkeinpä kaikki rasva tulee piilorasvoina. Maha täyttyy hiilareista ja aiheuttaa väsymystä ja uutta nälkää. Joinakin päivinä rasvansaanti jää varmasti tosi tosi pieneksi ja välillä tulee herkuteltua jolloin rasvaa kyllä tulee muttei varmasti mitenkään laadukkaina annoksina. Mitä meinaatte, mun rasvankarttelu vois olla yksi syy kierron puuttumiseen?

MOI Hille! joo, tutun kuuloinen on tuo sinun tarinasi. Rasvan lisäämistä vois kokeilla, tuskin siitä haittaakaan on. en oikein ole ihan täysin samaa mieltä popiporkkanan kanssa, käsittääkseni tollanen 17-18% ois naisella tarpeen, toki yksilöllisiä eroja on. Omat ongelmani ovat hypotalamusperäisiä, joten ei suoraa vaikutusta rasvalla, mutta olen kuitenkin lisännyt hyvien rasvojen määrää (tai ainakin yritän, jotain "rasvajännitystä" ollu mullakin). ruokavalio on mullakin ollu hyvin askeettinen vuosia. jos hiilarit väsyttää, koita lisätä protskuja, mulla auttanut. tosin välillä mulla tosi paljon aeroobista liikuntaa ja silloin en kyllä jaksa/palaudu muulla kun kunnon hiilarimässyllä. Aamupuuroon laitan lusikallisen kasvimargariinia, kun leivällä en levitteen mausta välitä. rasvan lisäys myös on pitänyt vatsani paremmassa kunnossa, tähän sain vinkin sairaanhoitaja ystävältäni, joka kiinnitti huomiota ruokaani ja siihen että mahakipuja usein valitin.

unioireita täälläkin ollu, just aamuöisin valvottaa, työterveyslääkäri sanoi vaivojen olevan yleisiä. nyt vaihdevuosilääkkeitä taas syön, oireena hikoilu, turvotus, valvotus. mielialat ollu kutakuinkin normit vielä ja itse asiassa just sain niin iloisia labravastauksia, että tunnelin päässä tuntuu jopa näkyvän valoa! taas jaksaa mitä vaan...:thumbs: inhibiini arvot oli reilusti paremmat kun viimeksi eli jotain reservejä ois jälellä ja hormonihoidoilla varmaan saattaa onnistua perheenlisäys.... luonnollisesti ei varmaan onnaa, mutta väittäävät että ne irrotushoidot ois melko helppoja? no, se asia on kohta ajankohtainen, mutta ei ihan vielä, katsellaan nyt miten menee.

jaksamista kaikille ja pidetään yhteyttä yllä, mä kiiruhdan takaisin työn pariin

 

[-hille-]

Moi Soja. Mitä tuo inhibiini arvo kertoo? Ihan outo termi mulle. Noista "irrotushoidoista" sen verran että me ollaan asiassa jo sen verran edempänä että hoidot raskautumisen suhteen on aloitettu viime marraskuussa.

 

[soja]

moi hille! joo, en osaa varmasti lääketieteellisesti selittää sitä inhibb-b testiä, liittyy kuitenkin munasarjojen toimintaan. väsyneenä ja pelokkaana kun on ollu lääkärillä, ei oo tajunnu kaikkee mitä on kuullu eikä aina tajua lisäkysymyksiä kysyä. mutta maalaisjärkeni mukaan se kertoo jotain munasolureserveistä, jos arvo olisi liian suuri, voisi kyseessä olla joku syöpä (jota mulla ei onneks oo) ja toisaalta kovin matala arvo taas kertoo munasarjojen inaktiivisuudesta. olen nyt itse tulkinnut niin, että kun arvoni oli 89 (viite 5-200) niin silloin raskaus vois olla toivottavasti mahdollinen irroitushoidoilla. jotain yleistä siitä: http://www.lastentautienlaboratorio.fi/index.php?k=2950 ja joskus muistan löytäneeni jonkkun väitöskirjan missä niistä kanssa puhuttiin. meniköhän niin, että liika inhibiini lamaa FSH:n tuotantoa ja tätä kautta sotkee koko naisen normaalin toiminnan ja inhibiinin liikatuotanto voi siis olla oire syövästä? ja sit tuotanto loppuu vaihdevuosissa. (saitko mitään selkoa)

ihana kuulla että olette päättäneet yrittää raskautumista. Meilläkin täällä kovasti harkinnassa. kuinka nopeasti päätitte hoitoihin ryhtymisestä? milllaisella vauhdilla ne pääsevät alkuun? kuinka kauan niitä jatketaan? miten vaikuttanut sinuun? itselläni on päätäynnä kysymyksiä, eikä vastauksia ole vielä löytynyt.

Aluksi lääkäri puhui noin 3 kuukauden luomuna olemisesta jonka jälkeen kontrolli ja jatkosuunnitelmat, mutta sitten löytyikin se osteoporoosi jota nyt hormonikorvaushoidoilla hoidetaan puoli vuotta, enkä nyt tiedä miten ne muut hoidot tähän sopii, enkä ole jaksanut kysyä. Miehen kanssa ajateltiin nyt katsoa tämä puoli vuotta näin. nyt kk takana ja välillä aika raskasta tää hormonien heittely.:wall:

voi mitä avautumista taas, kiitos helpotti!
onnea teille yritykseen

 

[-hille-]

Moi soja, mitäköhän kaikkia kokeita sitä voitaskaan ottaa ja niiden perusteella selvitellä tätä kuukautisten puuttumista mutta jotenkin tuntuu että kun ei itse tiedä ja osaa vaatia, niin lekurit ei tee mitään :( En ite esim ollut yhtään tietonen tuosta osteoporoosi riskistä ennenkuin luin sun aiempia viestejä vaikka aika monta eri lääkäriä olen tässä vajaassa vuodessa tavannut. Mulle gynekologi vain totesi joskus viime kesänä että voi olla ettei sulle tule koskaan niitä kuukautisia tai sitten ne voi tulla vaikka kerran tai pari vuodessa. Asialle ei voi tehdä mitään. Sen verran kuitenkin opasti että jos lapsia haluat niin sitten kannattaa hakeutua suoraan lapsettomuushoitoihin. No toisaalta tämä samainen lekuri ilmoitti että mulla on lievä PCO. Hänen "tuomio" perustui verikokeiden FSH/LH arvojen suhteeseen ja ultrauksessa näkyneisiin munarakkuloihin. Tästä säikähtäneenä varattiin aika yksityiselle lapsettomuusklinikalle ja siellä lääkäri kertoi että mitä vaihtoehtoja meillä tässä tilanteessa on ja hän tyrmäsi tuon PCO diagnoosin samantien koska ensinnäkin FSH/LH verikokeiden arvot oli 2:1 eli väärinpäin ajateltuna PCO:ta, silloin pitäis olla LH arvo suurempi kuin FSH eli joko 1:2 tai 1:3 ja toisekseen munarakkulat eivät näkyneet helmimäisenä ketjuna. Eli ei siis ole PCO:sta kyse. Tuota PCO:ta tyrkytetään kait aika hepposin perustein diagnoosiksi vaikkei siitä välttämättä olisikaan kyse. Eli mulla on monirakkulaiset munasarjat mutta ei PCO:ta.

Tämä lapsettomuus gyne kirjoitti meille lähetteen keskussairaalan lapsettomuuspolille ja nyt ollaan siis julkisella puolella hoidoissa. Yksityisellä asiat etenee vauhdikkaasti mutta hoitojaksot käy kovasti kukkarolle kun taas julkisella puolella maksellaan vain polin käyntimaksut (22€/krt) + tietysti lääkkeet. Täällä meilläpäin julkiselle joutuu jonottamaan 6-8 kk joten homma etenee tositosi hitaalla vauhdilla siellä. Meillä kävi tuuri siinä mielessä että kun kyselin muutaman viikon päästä puhelimitse että milloin se eka käynnin aika tulee postitse (malttamattoma kun olin :( ) niin siinä hässäkässä se lähete olikin hukkunut matkalle ja sitten etsintöjen jälkeeen se jostain löytyikin ja saatiin eka käynnin aika 2 viikon päähän Lienekkö nolona omasti kämmistä antoivat niin pikaisesti ajan tai sitten joku oli just perunut tai jotain... No anyway päästiin siis heti hoitoputken alkuun. Nyt tehdään 2 inseminaatio hoitoa ja jos ei tärppää niin sitten IVF eli keinohedelmoitys hoitoihin. Niitä tehdään kait 3krt julkisella puolella. Jos ei sekään onnistu niin vaihtoehtona joko yksityisellä puolella jatkaminen tai tyytyminen tilanteeseen. Ja jos tuonne IVF:ään joudutaan niin taas jonot melkein vuoden. Eli hoitotakuu (6kk) ei ainakaan meidän sairaalassa toteudu :( Tämä taas kertoo siitä että eipä taideta olla ainuita jotka tämän asian kanssa painiskelee. Itseasiassa lapsettomuushoidot taitaa olla aika yleisiä nykypäivänä. Eli suosittelen kyllä teillekin asian eteenpäin viemistä jos niitä vauvahaaveita tosissaan on.

No tulipa paljon tekstiä. Nyt kahvinkeittoon...

 

[soja]

En ite esim ollut yhtään tietonen tuosta osteoporoosi riskistä ennenkuin luin sun aiempia viestejä vaikka aika monta eri lääkäriä olen tässä vajaassa vuodessa tavannut.

no, sama tunne oli mullakin välillä, että ei kukaan lääkäri välitä, mutta kyllähän nuo on asiat hoitunut kun on ite ollu aktiivinen. ja toi osteoporoosi on oikeesti ihan älyttömän harvinaista, kaikki on ollu ihan ihmeissään (työterkkari ja työlääkäri ja samoin toi erikoislääkäri joka lähetti mut varoilta kuvaukseen), ei oo kuulemma paljon tullu vastaan. ja osteoporoosihan on käsittääkseni riippuvainen nimeomaan estrogeeni puutteesta, jos tämä asia sulla ok, älä hätäile.


Täällä meilläpäin julkiselle joutuu jonottamaan 6-8 kk joten homma etenee tositosi hitaalla vauhdilla siellä.

hui, nytpä minä sain ajateltavaa, pitäisiköhän alkaa sittenkin hakeutua tonne hoitoihin, jos julkinen on noin hidasta? siinähän varmaan on useampia käyntejä ja miehen tutkimus yms. ennen kuin päästään oikeesti alkuun? ja jos ei onnistu, voi taas sit miettiä mitä tehdä? osteoporoosin hoitoa vois kai lykätä, sitä joudun kuitenkin hoitamaan koko loppuelämäni, mutta lapsia ei voi saada kalenterin kanssa...

Onneksi mulla on rakastava ja tukeva mies, eihän tästä muuten tulis mitään. ja luottoystävä!

jaksamista kaikille naisten vaivojen kanssa taisteleville, ei kukaan onneksi olla yksin! kokemuksia jakaen ja halaten eteenpäin, ihanasti kevät aurinko lämmittää jo ja rokki kesä lähestyy

 

[soja]

siis enpä taas osaa tätä käyttää, tuolla edellisessä välillä yös hillen kommentteja, en tarkoituksella sanoja väärin lainaile... anteeks

 

[soja]

mekin nyt sitten päätettiin hakeutua hoitoprosessia aloittamaan ja kauhistuneena siitä kuinka pitkät jonot saattavat olla, soitin jo heti aikaa tuonne sairaalaan. Saimmekin jo ensimmäisen käynti ajan 3 viikon päähän eli päästään sitten selville tilanteesta ja siitä miten käytännössä homma etenee. vaikka ilman ehkäisyä ei ole oltu vasta kuin muutama kuukausi, mutta tilanteeni on sen verran huono, että hoidot varmaan saadaan aloittaa heti kun halutaan uskoisin. saa nyt sit nähdä miten se osteoporoosini vaikuttaa? ei varmaan hirveesti. ja tietty ensin on sit miehen tutkimuksetkin yms. tavalliset... mutta toivessa tässä nyt kevät auringosta nautitaan ja tuntuukin erityisen kauniisti nyt aurinko paistavan =)

Hille, mites sulla tuo inseminaatio, liittyykö siihen hormonihoitoja?