estrogeenitasot

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja soja
  • Aloitettu Aloitettu
BCAA-valmisjuoma -40%
Iguana, mitä keltarauhashormoonia sulle määrättiin? Tuliko siitä jotain sivuvaikutuksia? Entäs miten olet pärjännyt estrogeenihoidon kanssa?

Terolut keltarauhashormoonia silloin kokeiltiin, enkä ainakaan muista, että siitä olisi ainakaan pahempia sivuvaikutuksia tullut (se oli käytössä siis noin puolitoista vuotta sitten).

Estrogeenihoitona on Trisekvens ja siitä sivuoireina on alavatsan turvotusta ja mielialan vaihteluja ja ehkä lievää masennusta. Yritän kuitenkin sinnitellä seuraavat 9kk näin.
 
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -33%
Itse kävin myös saman asian tiimoilta lääkärissä: kuukautisia ei ole näkynyt reiluun puoleen vuoteen. Itse asiassa menkat hävisivät pillereidein syönnin lopetettuani.Eivät sopineet itselleni ollenkaan, sillä seurauksena että ne kerryttivät ällöttävän pöhötysolon,saivat minut pikkuasioista räjähtelemään lähipiirilleni ja mikä "parasta", veivät haluni KOKONAAN.
Pillereitten lopettamisen jälkeen ei ole tullut menkkoja,mutta ei myöskään minkäänlaisia muitakaan merkittäviä muutoksia, paitsi tuntuu että koko hormonaalinen toiminta olisi kohdallani kokonaan lakannut: mielialani ovat jatkuvasti tasaisen tappavaa: en muista pitkään aikaan olleeni joko todella surullinen/vihainen tai päin vastoin todella innostunut. Yleensähän naisilla esiintyy erinäköisiä "oireita" ( rintojen turvotus, arkuus, selkäkivut tai ainakin itseläni oli ennen kuukautisten tuloa) kuukauden eri vaiheissa, mutta nyt kaikki ovat hävinneet.
Lääkäri sanoi että kuukautiset voivat jäädä pois liikunnan vuoksi vaikka ei olisikaan liian laiha. Itselläni ei paino eikä myöskään rasvaprosentti ehdottomasti liian alhaisia ole. Ehdotti e-pillereidn aloitusta, josta itse kieltäydyin aikaisemman kokemuksen vuoksi. Muuta ongelmaa kuulemma kuukautisten poisjäännissä ei ole kuin se että ostoporoosiin riski kasvaa. Niin että meikäläinen sai jäädä ihan rauhassa ihmttelemään kadonneita menkkoja..eikä kyllä kovin ikävä edes niitä ole..:D
 
Mulla taas on ensimmäistä kertaa elämässäni ikävä menkkoja... Tunnen myös kropastani, että hormoonitoiminta on pysähdyksissä, vaikka mielialat on nykyisin ihan normaalit (ts. olen oma äkkipikainen, iloinen ja sosiaalinen itseni). Ei tämä tilanne itsekseen ajan kanssa korjaannu, siitä olen satavarma. Toivottavasti eivät terveyskeskuksessa käske enää odottamaan.

Iguana, minä uuvuin melko pahasti syksyllä estrogeenikuurin aikana myös henkisesti. Ei unta-> duunikiireet+treenikiireet-> fyysinen väsy-> uupuminen. Varo ettei sulle käy niin. Itse tajusin tilanteen aivan liian myöhään, ihmettelin vaan mikä on hätänä, kun kaikki on oikeasti hyvin ja silti itkettää koko ajan.
 
Estrogeenihoitona on Trisekvens ja siitä sivuoireina on alavatsan turvotusta ja mielialan vaihteluja ja ehkä lievää masennusta. Yritän kuitenkin sinnitellä seuraavat 9kk näin.[/QUOTE]

kysysin vielä että miks sinnittelet noin pitkään, jos oireet on tollasia?
 
Minsku. vaadi päästä tarkempiin tutkimuksiin. Mulla oli hyvä neuvola lääkäri, joka lähetti heti ensimmäisen tuloksettoman keltarauhashormonikuurin jälkeen erikoissairaanhoitoon. koitan nyt tätä julkista puolta vielä näin, mutta aion kyllä saada asiaan selvyyden vaikka yksityisen kautta.

Kukkis. Mun lääkäri ei antanut vaihtoehtoja, vaan hänen mielestään pillerit/ehkäísylaastarit olivat ehdottoman tärkeät juuri tuon osteoporoosiriskin takia. se oli kaikkein tärkein (ja ainut) syy mikä sai mut vakuuttumaan. ja ehkäisykin oli aiemmin tarpeen. tosin kumpikaan ei nostanut estrogeeni tasoja, joten apua ei ole ollut. mielestäni sinun kannattaa miettiä miten saisit homman korjaantumaan.
 
jaahas, nyt sit kävin lääkärissä ja mielestäni sain asiallista tietoa kuinka tästä eteenpäin. ilmeisesti ongelmana aivolisäkkeen tms. säätelyhäiriö, joka pitää estrogeenin tuotantoni jumissa, lääkärin mielestä liikuntani ja painoni ovat ihan ok, eivät voi tätä aiheuttaa (mieletön helpotus!) lääkäri jäi hieman pohtimaan munasarjojeni tilannetta, siinä ilm. jotain vähän hämärää. tässä vaiheessa otetaan S-Inhibb koe, joka sitä tilannetta selvittää, käsittääkseni vakavempien asioiden pois sulkemiseksi. lisäksi pääsen luuston kartoitukseen, saa sit senkin huolen vähemmäksi. Koska haaveissa joskus perheenlisäys, ei estrogeenikorvaushoito tule kyseeseen kun se vaan vähentäis omaa mahdollista tuottoa entisestään. nyt saan elellä luomuna 3kk, ja kokeilla mitä tulee, seuraava aika lääkäriin toukokuussa. silloin sitten aloitetaan lisätutkimukset minusta ja miehestä jos vauvaa halutaan ja ilmeisesti suhteellisen helposti jollain hoidolla saadaan munasolut irtoamaan. raskaaksi tulemiseen sitten vaikuttaa taas monet muutkin asiat.... kun kysyin ei lääkäri mitään ennustetta tietenkään uskaltanut sanoa, mutta mulle kuitenkin jäi melko positiivinen kuva asiasta. nyt sit elellään toukokuulle asti ihan näin. (ainut pieni varjo on sit se inhibb, toivottavasti siitä ei löydy mitään huonoa... mut sitä en viiti murehtia... jos alkaa kaikkee murehtia eihän tässä pysty elämään)

jaksamista teille muille ja kertoilkaahan miten asianne selviytyvät.
minä odotan jo innolla luomu aikaa, jospa mielialatkin vähän tasoittuis niin oma avokultani vois ees joskus minua ymmärtää =)

ps. ja vaatikaa itsellenne hoitoja ja tutkimuksia!
 
Onko teillä, joilla estrogeenit alhaalla, ollut minkälaisia muita oireita kuin menkkojen outous? Yöhikoilua, huimausta, ärtyneisyyttä, limakalvojen haurastumista + yhdyntäkipuja tms, mitä vaihdevuosioireilussa eli estrogeenien puuteoireilussa kuvataan?

Mulla on ollu estrogeenit aika alhaiset jo joitakin vuosia ja näitä edellä mainitsemiasi oireita on löytynyt, vaikka vaihsdevuosien pitäisi tulla vasta noin 30 vuoden päästä:jahas: , mutta toistaiseksi ei ole ollut mitää liian vakavaa.
 
Kuukautisten poisjääntiin voi olla varsin monta syytä, kuten edellä onkin jo keskusteltu. Pillereiden lopettamisen jälkeen 6 kk vuodottomuus on vielä normaalirajoissa mutta sitten asiaa kannattaisi selvitellä.

Nopea painon pudotus jo 10 % muutamassa kuukaudessa saattaa viedä amenorreaan. Fyysinen ja psyykkinen stressi samoin. Kroppamme kun on luotu taannoin, jolloin ruokapulan tai muun stressin tullessa, ei kannattanut raskaaksi tulla...

Kokeet, joita kannattaisi aluksi katsoa ovat kilpirauhasarvot, prolaktiini eli "maitohormoni" ja ihan perusverenkuva eli hemoglobiini. Yleensä tehdään nk. keltarauhashormonikoe eli esim tuolla aiemmin mainitulla Terolutilla testataan, tuleeko vuotoa. Siitä sitten eteenpäin selvittelyjä, riippuen onko raskaustoiveita vaiko ei. Ja tuleeko vuotoa vai ei.

Ja PCO voi olla hoikillakin naisilla, vaikkakin useammin liittyy ylipainoon.
Miksi sitten välillä käytetään hormonikorvaushoitoa ja välillä pillereitä? no riippuu elämäntilanteesta, toiset tarttee ehkäisyä, toisilla on raskaustoive. Hormonikorvaushoito kun ei ehkäisynä toimi.

Toivottavasti tuli jotakin apua. Tätä asiaa ei kannata stressata (helppo sanoa...), se kun voipi vaan pahentaa asiaa...
 
PREZONE Stimulant free 625 g -40%
Mulla taas on ensimmäistä kertaa elämässäni ikävä menkkoja... Tunnen myös kropastani, että hormoonitoiminta on pysähdyksissä, vaikka mielialat on nykyisin ihan normaalit (ts. olen oma äkkipikainen, iloinen ja sosiaalinen itseni). Ei tämä tilanne itsekseen ajan kanssa korjaannu, siitä olen satavarma. Toivottavasti eivät terveyskeskuksessa käske enää odottamaan.

Jumaleissön, menkat alkoi eilen! :D Ihan itsekseen, eivoiollatotta!!! Aion kuitenkin mennä vielä lääkärinkin juttusille kun nyt aika on varattuna.

Luulen, että omaan tilanteeseeni vaikutti liian pitkään jatkunut syömisten kanssa pelleily ja liika treeni yhdistettynä työstressiin. Multa on otettu miljoonia verikokeita, mm. TMH:n mainitsemat kilpirauhaskokeet ja perusverenkuva + hemoglobiini. Kaikki tulokset ovat olleet lääkärien mukaan "erinomaiset", paitsi stressihormooni oli korkea (muistaakseni 870, kun normaalin yläraja 650). Jos en nyt tästä oppinut mitään, niin jo on kumma.

Tsemppiä kaikille!
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Mulla taas on ensimmäistä kertaa elämässäni ikävä menkkoja... Tunnen myös kropastani, että hormoonitoiminta on pysähdyksissä, vaikka mielialat on nykyisin ihan normaalit (ts. olen oma äkkipikainen, iloinen ja sosiaalinen itseni). Ei tämä tilanne itsekseen ajan kanssa korjaannu, siitä olen satavarma. Toivottavasti eivät terveyskeskuksessa käske enää odottamaan.

Jumaleissön, menkat alkoi eilen! :D Ihan itsekseen, eivoiollatotta!!! Aion kuitenkin mennä vielä lääkärinkin juttusille kun nyt aika on varattuna.

Luulen, että omaan tilanteeseeni vaikutti liian pitkään jatkunut syömisten kanssa pelleily ja liika treeni yhdistettynä työstressiin. Multa on otettu miljoonia verikokeita, mm. TMH:n mainitsemat kilpirauhaskokeet ja perusverenkuva + hemoglobiini. Kaikki tulokset ovat olleet lääkärien mukaan "erinomaiset", paitsi stressihormooni oli korkea (muistaakseni 870, kun normaalin yläraja 650). Jos en nyt tästä oppinut mitään, niin jo on kumma.

Tsemppiä kaikille!

Kiva kuulla, että tilanne on valoisampi!:)

Muutitko jotenkin omaa käyttäytymistäsi treenien/syömisten/stressaamisen suhteen vai paraniko menkattomuus itsestään? Kiinnostaisi kuulla, koska itselläni tuntuu siltä, että hormonitoiminta on todella nollassa, ja mietin, että mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä. Lopetin pillerit joulukuun puolessa välissä ja toivoin, että olossa tapahtuisi muutos suuntaan tai toiseen, mutta nothing! Olo on kaikin puolin sama kuin pillereitä napsiessakin:jahas:
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kiva kuulla, että tilanne on valoisampi!:)

Muutitko jotenkin omaa käyttäytymistäsi treenien/syömisten/stressaamisen suhteen vai paraniko menkattomuus itsestään? Kiinnostaisi kuulla, koska itselläni tuntuu siltä, että hormonitoiminta on todella nollassa, ja mietin, että mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä. Lopetin pillerit joulukuun puolessa välissä ja toivoin, että olossa tapahtuisi muutos suuntaan tai toiseen, mutta nothing! Olo on kaikin puolin sama kuin pillereitä napsiessakin:jahas:

Jep, muutin kyllä elämäntyyliäni. Treenasin ennen 10-12h/vko, nykyisin paljon paljon vähemmän, kuutisen tuntia ehken keskimäärin per viikko. Fiiliksen mukaan, jos yhtään väsyttää/kolottaa/ei nappaa on heti lepopäivä. Olen aikamoinen urheiluhullu, enkä olisi koskaan uskonut pystyväni tähän. Liikunta kun on aina ollut mulle myös tapa purkaa stressiä, eli mitä enemmän stressiä, sitä enemmän treeniä. Fiksua... :rolleyes:

Syömiset on edelleen aika hukassa. Olen ollut enemmän tai vähemmän dietillä jo niin kauan, etten oikein osaa olla normaalisti. Ruokapäiväkirja lensi mäkeen, samoin protskujen laskeskelu. Rasvaa (hyvää sellaista) yritän epätoivoisesti lisätä ruokavalioon koko ajan, välillä paremmalla, välillä huonommalla menestyksellä. Riittävä rasvan saanti on tärkeää hormoonitoiminnalle, sen olen aina tiennyt. Aiemmin ei kai vain ole kiinnostanut tarpeeksi. Fläsää on tullut, mutta kuten pikkukirppu aiemmin kirjoitti, se pitäisi vaan oppia hyväksymään. Helpommin vaan sanottu kuin tehty.

Stressaan edelleen liikaa, vaikka yritänkin kovasti höllätä pipoa. Töissä se auttaa hieman, että treenaa vähemmän. Ei tule niin kiire hommien kanssa kun ei ole koko ajan hoppu salille. :D Ja koska oikeasti ja tosissaan haluan lapsia mieluumin ennemmin kuin myöhemmin, on nyt vaan pakko yrittää kuunnella kroppaa enemmän.

Sulla Viiwi on melko vähän aikaa tuosta pillereiden lopettamisesta. Ei mikään ihme jos ei hormoonitoiminta ole vielä aivan palautunut. Joillain se kestää kauemmin. Vielä ei ehkä kannata huolestua (niin tylsä vastaus kun tämä onkin, olisihan se kiva, että kaikki tapahtuisi heti...). Mikäli mitään ei kuitenkaan ala tapahtua, kannattaa mennä ajoissa lääkäriin. Terveyskeskuksessa asialle ei tehdä mitään ennen kuin menkat ovat olleet poissa sen 6 kk, eli jos mahdollista, niin suosittelen yksityistä. Tämä nyt vaan on henkilökohtainen mielipiteeni, mutta kuusi kuukautta on melko pitkä aika odotella.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Sulla Viiwi on melko vähän aikaa tuosta pillereiden lopettamisesta. Ei mikään ihme jos ei hormoonitoiminta ole vielä aivan palautunut. Joillain se kestää kauemmin. Vielä ei ehkä kannata huolestua (niin tylsä vastaus kun tämä onkin, olisihan se kiva, että kaikki tapahtuisi heti...). Mikäli mitään ei kuitenkaan ala tapahtua, kannattaa mennä ajoissa lääkäriin. Terveyskeskuksessa asialle ei tehdä mitään ennen kuin menkat ovat olleet poissa sen 6 kk, eli jos mahdollista, niin suosittelen yksityistä. Tämä nyt vaan on henkilökohtainen mielipiteeni, mutta kuusi kuukautta on melko pitkä aika odotella.

Mä itse asiassa konsultoin yhtä lääkäriä ennen kuin lopetin pillerit, koska mulla on PCO ja ajattelin, että se pitäis ottaa huomioon ennen lopetusta. Lääkäri kuitenkin sanoi, että ei tässä nyt mitään häikkää voi aiheutua esim. alle vuoden pillerittömyydestä. PCO:n takia mulle ei siis tuu menkkoja lainkaan jos olen "natuna" (;)). Mutta koska menkkoja ei ole, en osaa sen puolesta päätellä, milloin hormoonitoiminta on niin normaalia kuin se mulla normaalia voi olla. Nyt kuitenkin tuntuu, että normaalius on vielä kaukana, koska esim. seksihalut on nollassa ja mieliala tasaisen puuduttava, vaikka hyvällä tuulella pääasiassa olenkin.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Okei Viiwi, tuosta PCO:sta mulla ei olekaan tietoa. Mutta siis _todella_ hitaasti mun olotila pillereiden jälkeen normalisoitui. Ei kannata siis vielä huolestua. Kyllä se siitä, joillain hitaammin, toisilla nopeammin. Jä mä siis söin pilleritä 17-vuotiaasta asti, eli tosi kauan.

Lääkärissä ei selvinnyt mitään uutta, lekuri sanoi, että koska menkat alkoivat itsestään ja olo on hyvä, kaikki on mitä luultavimmin kunnossa. Rakenteellista vikaa ei ole, se taas kerran varmistettiin, ja verikokeita ja papa otettiin jälleen kerran varmuuden vuoksi.

Jos tämä jotain on mulle opettanut, niin ainakin sen, että hormonaaliseen ehkäisyyn en enää koske. Tulkoon sitten vaikka suurperhe. :D
 
Mä itse asiassa konsultoin yhtä lääkäriä ennen kuin lopetin pillerit, koska mulla on PCO ja ajattelin, että se pitäis ottaa huomioon ennen lopetusta. Lääkäri kuitenkin sanoi, että ei tässä nyt mitään häikkää voi aiheutua esim. alle vuoden pillerittömyydestä. PCO:n takia mulle ei siis tuu menkkoja lainkaan jos olen "natuna" (;)).
Minulla myös PCO, ja sain ensimmäisen keltarauhashormonikuurin (Terolutia), kun pillereiden lopettamisesta oli kulunut neljä kuukautta. Söin sitä oikeastaan kolmena kuukautena peräkkäin, jonka jälkeen odottelin, tulisivatko menkat itsekseen. No, viiteen kuukauteen ei kuulunut mitään, joten menin taas lääkäriin. Lääkäri totesi ultrassa, että rakkuloita on enemmän kuin ensimmäisessä tutkimuksessa, ja että se on todennäköisin syy vuotojen puuttumiseen. Kilpirauhasarvot ja muutamia muita kokeita oli otettu jo aiemmin, ja estrogeenitasojen pitäisi olla kunnossa, koska vuoto tulee Terolutilla. Sovimme, että syön tästä Terolut-kuurin joka kolmas kuukausi, jotta limakalvo uusiutuu. Toivottavasti myös alakertaan kertyneet nesteet lähtevät liikkeelle :rolleyes:
 
tervehdys taas. aloittelin tän ketjun noista estrogeenien puutteesta ja osaltani asioihin on taas vähän tullut selvyyttä, vaikka tieto lisää taas tuskaa... kävin eilen luustontiheysmittauksissa, selkeä osteoporoosi ja ikää on siis 27. ei just naurata. :( nyt vielä oottelen tuloksia inhibiinikokeista ja sit toivon että lääkäri sattuis olemaan töissä ja päättäis mitä nyt sit tehdään. seuraava aika on varattu vasta toukokuulle, mutta toivottavasti (ja uskon niin) saan ajan jo nopeempaa.

siis mitä opimme tästä.... asiat kannattaa selvitellä ja tapaukseni on todella sieltä epätodennäköisemmästä päästä mitä menkkojen puutteesta voi seurata. (eikä syy vielä oo selvinny... ja se vähän pelottaa) mutta nyt oon kyllä lapsitoiveet toistaseks painanu taka-alalle ja toivon ettei enää mitään vakavampaa löydy ja saan jotain lääkettä että pääsen kadonnutta luustoani pikkuhiljaa metsästämään takaisin.

Onni onnettomuudessa on, että voimaharjoittelua suositellaan luuston vahvistamiseen, saa ainakin nauttia siitä vielä. ja jäätelö alkaa todellakin olla suorastaan terveysruokaa, eli eikun herkuttelemaan;)
 
Voi ei soja! Mites kauan sulla oli menkat kadoksissa? Pidän kovasti peukkuja, että kaikki kääntyy parhain päin.

Itse asiassa en ennättänyt menkkoja kovin kauan kaipailla, noin 3-4kk pillereiden lopettamisesta hakeuduin eka kerran lääkäriin. Sen jälkeen on kokeiltu keltarauhashormoni kuuria(terolut), divinaa (hormonikorvaushoitolääke). näistä ei ollu apua, mutta sit tarvitsin taas ehkäisyä, joten jatkoin pillereitä. niistä niin törkeet sivuoireet, että hakeuduin taas lääkäriin, kokeiltiin sit ehkäisylaastaria, sekin yhtä huono :wall: . näissä yhteyksissä sit kontrolloitiin estrogeenia, kun valitin hillitöntä yö hikoilua. nyt sit ollaan tässä tilanteessa, ja aikaa kaikkiaan menny vajaa 2 vuotta. ja koska söin vuosia pillereitä, ei kukaan voi tietää milloin ongelmat on alkanu, koska pillerit pyöritti "kiertoa".

no, asioilla on tapana selvitä, kiitos tuesta. :thumbs:
 
Mä lopetin kanssa pillerit noin neljä vuotta sitten ja mulla meni reilu puol vuotta ennenkuin ekat menkat alkoi. Sen jälkeen ne on olleet tosi epäsäännölliset ja kierto on ollut todella pitkä. En siitä aiemmin ollut huolissani, koska ennen pillereiden aloittamistakin teininä ne oli epäsäännölliset. Mutta kun ikää on jo 27V. ja perheenlisäys alkoi olemaan ajankohtaista hakeuduin lääkärille tutkimuksiin. Mulla todettiin kanssa munasarjojen monirakkulaisuutta, joka voi hankaloittaa raskaaksituloa, ylipaino ei oo kuitenkaan ollut ongelmana. Mut passitettiin myös verikokeisiin kilpirauhasarvoja tutkituttamaan, koska epäsäännölliset kuukautiset on yksi oire. Verikokeisssa todettiin, että mulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa (krooninen autoimmuunitulehdus) ja sain lääkityksen reilu puol vuotta sitten. Nyt kävin taas tarkistuttamassa arvot ja lääkitystä joudutaan nostamaan. Osasin sitä vähän odottaakin, koska olo ei oo ollut paras mahdollinen. Toisin sanoen hirveitä turvotuksia, hiusten lähtöä ja palelemista, aloin epäilemään, että jotain häikkää on. Kuukautiskiertokaan ei ole tasoittunut.
 
Mut passitettiin myös verikokeisiin kilpirauhasarvoja tutkituttamaan, koska epäsäännölliset kuukautiset on yksi oire. Verikokeisssa todettiin, että mulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa (krooninen autoimmuunitulehdus) j.

Maisa, onko sulta tutkittu muita juttuja? millanen sairaus toi on, onko lääkitys loppuelämän, vai voiko tilanne korjaantua? mites lasten saaminen? toivottavasti olosi ja kuntosi paranee, jaksamista sulle!

tässä kun lueskelee näitä juttuja, huomaa taas miten monimutkainen meidän elimistö on, ja miten myös psyyke vaikuttaa. Itse koitan nyt vähentää stressi tekijöitä ja tehdä niitä asioita joista nautin, ei se voi ainakaan mun tilannetta huonontaa, vaikka joku sairaus tässä lienee taustalla. mut ei murehtimalla parane. ja tää toisten kokemusten kuuleminen kyllä kanssa helpottaa ja hieman lyhentää tunteja odottaa ja odottaa.... ja kyllä mie koitan lääkäreitäkin ymmärtää, hoitoa tarvitsevia on niin paljon ja tauteja vielä enemmän. Onneks tossa sairaalan gynen polin hoitajat jaksaa aina vaan rauhotella ja vastailla mun kysymyksiin, kun sinne soittelen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom