Esiintymispelko

[trainee4you]

Pitäis tässä kohtapuoliin pitää esitelmä parisataa päiselle kuulijajoukolle. Mulla on aina ollu kovaa esiintymispelkoa, hyvä kun luokan edessä saa puheen kulkemaan. Myös julkisilla paikoilla kädet hikoaa ja tärisee jos joutuu esim. olemaan jossain edessä kaikkien edessä vaikka ei mitään tavitsisi edes tehdä.

Auttakaas nyt, onko muita mahdollisuuksia kuin vetää purkki rauhoittavia? Tosin niitä ei taida saada ilman reseptiä...? :(

 

[Vargas]

Pitäis tässä kohtapuoliin pitää esitelmä parisataa päiselle kuulijajoukolle. Mulla on aina ollu kovaa esiintymispelkoa, hyvä kun luokan edessä saa puheen kulkemaan. Myös julkisilla paikoilla kädet hikoaa ja tärisee jos joutuu esim. olemaan jossain edessä kaikkien edessä vaikka ei mitään tavitsisi edes tehdä.

Auttakaas nyt, onko muita mahdollisuuksia kuin vetää purkki rauhoittavia? Tosin niitä ei taida saada ilman reseptiä...? :(

Marssit lekurille ja selität asiallisesti ongelmas. Lekuri kirjottaa sulle Btasalpaajia jotka blokkaa hikoilun ja pulssin nousun. Ite joskus käyttänyt Probral nimistä tuotetta joka oli todella toimiva. Toi on todella yleinen juttu toi esiintymispelko. Lekuri sano mulle, että poliitikot ja näyttelijätkin käyttää noita Btasalpaajia....

 

[Hansen]

Olet aika kusessa.

Vaimo kävi vastaavaa valittamassa lääkärille. Sai saman tien reseptin johonkin nappuloihin, jotka kuulemma olivat vielä ihan oikeasti avuksi.

 

[TLP]

Ei tuohon taida varsinaisesti olla muuta vaihtoehtoa, kuin valmistautua huolella ja miettiä, ettet taatusti ole kaikkien aikojen huonoin esiintyjä.

Pikalääkettä lajiin ei ole, sitä on vain tehtävä ja kokemus rauhoittaa.

Rauhoittavaksi tekijäksi, voit otta vaikka kynä kouraan ja pyörittellä sitä, mutta älä napsuttele koko esitelmän ajan kuulakärkikynää, vaan joku muu 'äänetön versio'. Ole 'rehellinen' siellä edessä, sillä jos et ole vitsikäs niin älä yritä vitsailla tms., eli olet vain oma itsesi.

Ei sua kukaan purematta syö, joten eikun menoksi... epäilen, että elät esitelmän jälkeenkin :thumbs:

 

[TLP]

Marssit lekurille ja selität asiallisesti ongelmas. Lekuri kirjottaa sulle Btasalpaajia jotka blokkaa hikoilun ja pulssin nousun. Ite joskus käyttänyt Probral nimistä tuotetta joka oli todella toimiva. Toi on todella yleinen juttu toi esiintymispelko. Lekuri sano mulle, että poliitikot ja näyttelijätkin käyttää noita Btasalpaajia....

Aika outo selitys lekurilta, en ole koskaan tavannut henkilöä joka tekee kauhun rajamailla omaa työtään päivittäin = tarvitsis oman työnsä tekemiseen rauhoittavia.

 

[Terminator2]

Itse vedin tänään improna esityksen kuntosalista ja kehonrakennuksesta. Apumateriaalina 15 minuutissa väsätty powerpoint esitys. Kyllä se siittä, kun ottaa löysin rantein:

Tuli melkein täydet pisteet esiintymisestä, vähän meni aikamääreen yli ;)

Edit, tuohon betasalpaajaan: sitä todellakin määrätään esiintymispelkoa hillitsemään. Taisi peräti luennoitsija siitä mainita opiskelijoille, kun aiheena oli esiintymispelko.

 

[Vargas]

Aika outo selitys lekurilta, en ole koskaan tavannut henkilöä joka tekee kauhun rajamailla omaa työtään päivittäin = tarvitsis oman työnsä tekemiseen rauhoittavia.

Käsittääkseni Betasalpaaja on eri asia kun rauhoittavalääke...

 

[Terminator2]

Verenpainetautiin on betasalpaaja muun muassa tarkoitettu.

 

[TLP]

No kaikkea sitä kuulee, jos tuo betasalpaajan käyttö muka niin yleistä on.

Itse tein 2v esiintymistyötä (luennointia pääasiassa) eikä käynyt edes mielessä, saati että olisin jostain kuullut yleisesti käytettävän esiintyvien ihmisten piirissä.

 

[Cxr]

Itekki kärsin jonkun sorttisesta esiintymispelosta mut ei nyt ihan ensimmäisenä tulis mieleen ottaa jotain nappeja sen takia kun jänskättää. :D Tietty en voi tietää että miten paha tapaus on kyseessä, ite oon vaan aina koitellu rauhotella itteeni ennen esitystä että kyllähä ne muutki sieltä hengissä tulee pois ja että se on vaan muille yks esitys muitten joukossa. Asennetta vaan peliin ja malttia, tuskin sua kukaan rupee kesken esityksen kivittämään ja jos sattuu pikku kompasteluja niin vaikka se pulssi tod.näk nouseeki hetkeks niin ihan rauhassa vaan kerätä ajatukset ja uutta starttia. Hyvin se menee kuitenki :D

 

[JSmith]

Mjoo, kusessa olet, mutta valmistaudu hyvin. Esitelmä tai mikä onkin pitää tulla selkäytimestä, ettei edessä tarvitse tehdä muuta kuin muistaa ettei puhu liian nopeasti, pelaa taskubiljardia tai muuta vastaavaa.

Noita nappejakin kai saa ja sanovat että se helpottaa siinä mielessä että ei esiintymisressin lisäksi tarvi ressata sitä onko naama punainen, räjähtääkö pumppu jne jne. vievät siis niitä fyysisiä oireita pois. Jopa ammattimuusikoiden olen kuullut noita käyttävän, ei kaikilla mene esiintymispelko koskaan täysin ohi.

Nimim. työuran eka iso esitelmä täydelle salille, edellisenä päivänä verenpaine 110 (alapaine)

 

[amf]

Taitaa olla samajuttu niin kun monen muunkin pelon kanssa.- Eipä juuri muuten lähde kun vaan tekemällä. Eli pitemmänpäälle ainakin kannattaa vaan treenata ja treenata.... se ainakin itellä autto.

Tsemiä vaan kovasti. Tiedän et vaikeeta voi olla.

 

[Since 1988]

Marssit lekurille ja selität asiallisesti ongelmas. Lekuri kirjottaa sulle Btasalpaajia jotka blokkaa hikoilun ja pulssin nousun. Ite joskus käyttänyt Probral nimistä tuotetta joka oli todella toimiva. Toi on todella yleinen juttu toi esiintymispelko. Lekuri sano mulle, että poliitikot ja näyttelijätkin käyttää noita Btasalpaajia....

IMO ei mitään järkeä alkaa mitään lääkkeitä syömään. Sä et ikinä pääse tosta esiintymis pelosta, jos aina turvaudut pillereihin. Esiintyminen ei varmaan kenellekään ole mikään maailman helpoin juttu, mutta harjoittelulla siitä voi tehdä siedettävää ja kivaa. Mä ainakin nautin kaikista esitelmistä ym. vaikka jännittää ihan vitusti ja tuntuu että henki menee.. mitä isompi yleisö niin aina vaan parempi

 

[Pertti 123]

Thredin aloittajan pitäs tajuata, että kuinka vähän kuulijoita oikeesti kiinnostaa tai kuinka pitkään he muistavat, vaikka kämmäilisitkin.

Eli heille sun esiintymisesti on erittäin pieni asia heidän elämässään, eikä heitä kiinnosta, jos kämäät tai olet huono esiintymään.

Älä siis ole liian itse keskeinen ja luule, että tämä olisi joku juttu, jonka he muistavat loppu elämänsä ja joka nostattaisi heissä sen kummempia tunteita ym.

Kunhan tylsistyneenä kuuntelevat ja lähtevät pois (näinhän se tuppaa menemään oli esitys millanen tahansa).

 

[Myth]

Ehkä en tuolle lääkelinjalle itse lähtis. Sen jälkeen ne on sun henkireikä noihin esiintymisiin. Jollain muulla keinolla tuo kannattaisi selvittää. Jos esiintymispelko suoranaista kauhua/pelkoa, niin ammattiapu (henkinen) voisi olla paikallaan.

Tulihan sitä silloin jännitettyä/pelättyä päiviä etukäteen, kuin noita esiintymisiä alkoi koulussa tulla. Esiintyessä sitten alkoi monesti ääni väpättämään ja kädet tärisemään. Hakeuduin kuitenkin noihin tilanteisiin ihan tietoisesti ja pikkuhiljaa se lähti paranemaan. Pari vuotta sitten eräällä esiintymistaidon kurssilla tuli sitten taas takapakkia, kun yks kaks huonosti valmistelemani esitys ei ottanutkaan kuulijakuntaansa sillä lailla, kuin olin ajatellut. Ratkaisuna yritin päästä esiintymään uudelleen niin nopeaan, kuin mahdollista ja valmistauduin paremmin. Seuraava kerta menikin jo hyvin. Mitä enemmän esiintyy (pitää esitelmiä yms.) sitä varmempi sitä on otteissaan. Nyt joutuu töissäkin pitämään koulutuksia yms. asiakkaille ja enää ei juurikaan jännitä ja sitä luottaa itseensä ja omaan imrovisaatioon ongelmatilanteiden hoidossa.

Tätä olen pitänyt oman esitysteni runkona. Saattaa auttaa, tai sitten ei:

- Huolellinen valmistautuminen
- Puheen tempo alas, älä hätäile! Taukoja puheeseen, niissä saa itselleen pelivaraa, jos ei yks kaks muistakaan mitä seuraavaksi pitikään sanoa. Erittäin moni alkaa paniikissa puhumaan liian nopeasti ja unohtaa tärkeitä pointteja sanomasta.
- Kädet vaan roikkuu siinä sivulla ku narut. Ei mitään räplättävää niihin, koska valtaosa alkaa heti naksutella tai pyöritellä sitä esinettä mikä kädessä on. Käsiä voi käyttää myös ilmaisuun, niin ei tarvitse miettiä mitä niille tekisi
- Pysy aikarajassa, valtaosa esitelmistä/esityksistä venyy liian pitkiksi
- Jos käyttää esityksessä apuvälineitä, niin kalvoille/powerpoint slideille vaan pääkohdat
- Jos paikalla useita puhujia, valtaosa heistä jännittää. Tämäkin voi joskus auttaa omaan jännitykseen.

Tätä en enää itse käytä, mutta alkuaikoina käytin jännityksen lieventämiseen perinteistä keinoa, että esittää esityksen ensin jollekin tutulle, tyttöystävälle tms., josta saa kuvan oman esityksensä kestosta, flow:sta jne.

...ja se hankalin, relaa ;)

 

[Angelica-82]

Lääkkeistä sen verran, että joillekin ne on melkein pakollisia, jotta pystyy yleisön eteen astumaan. Mulla on pari kaveria, jotka ennen jatkuvaa lääkitystä eivät pystyneet kulkemaan edes kaupungilla ihmisten ilmoilla punastumatta, hikoilematta ja tärisemättä. Bussit yms ehdottoman no-no. Toinen näistä tärisi jopa mun seurassa kahvia juodessa, tosin se väheni kun paremmin tutustuttiin.

Noin paljon pelkäävän/jännittävän voi olla lähes pakko jotain nappia ennen esiitymistä ottaa. Että ei kannata mennä heti kaikkia sellaisia moralisoimaan, jotka jonkinlaiseen nappulaan turvautuvat. Normaali esiintymisjännitys ei välttämättä apukeinoja vaadi. Itsekin jännitän esiintymistä aivan saatanallisesti, jopa todistuksen hakeminen valmistujaisjuhlissa sai jalat tärisemään. Mutta tollasen normaalin jännityksen voi vielä saada ajatuksen voimin kuriin.

 

[Suni]

Esiintymispelko on sellanen juttu, että sun on turha sanoa siitä kärsivälle, - ei ne sua arvostele tai tuijota. Tollaset puheet ei auta esiintyjää paskaakaan, vaikka totta olisikin. Kyllä esiintymispelkoon auttaa tuo uudestaan ja uudestaan esiintyminen, mutta myös beetasalpaajat on pikanen apu.
Beetasalpaajat ei niin hirmu vaarallisia pitäs olla, niihin ei jää fyysisesti koukkuun. Pieninä annoksina noi on aika hyviä ja käyttää tosiaan näyttelijät yms. henkilöt, jotka pitää puheita jne. Kyllä noi auttaa kun saa varmemman olon esiintymistilanteeseen, pikkuhiljaa niitä voi vähentää ja huomaa, että pystyt esiintyyn ilmanki mitään apuja.

 

[Myth]

Lääkkeistä sen verran, että joillekin ne on melkein pakollisia, jotta pystyy yleisön eteen astumaan. Mulla on pari kaveria, jotka ennen jatkuvaa lääkitystä eivät pystyneet kulkemaan edes kaupungilla ihmisten ilmoilla punastumatta, hikoilematta ja tärisemättä. Bussit yms ehdottoman no-no. Toinen näistä tärisi jopa mun seurassa kahvia juodessa, tosin se väheni kun paremmin tutustuttiin.

Noin paljon pelkäävän/jännittävän voi olla lähes pakko jotain nappia ennen esiitymistä ottaa. Että ei kannata mennä heti kaikkia sellaisia moralisoimaan, jotka jonkinlaiseen nappulaan turvautuvat..

Niin, mikä on sitten normaalia jännitystä, esiintymispelkoa, pahaa esiintymispelkoa vaiko suoranaista paniikkihäiriötä. Sitäpä on tässä paha mennä sanomaan millä tasolla ketjun aloittajalla tämä pelko on. Jos tänne laittaa kysymyksen, niin voisi olettaa, että hän joko hakee vertaistukea todellisista pelosta kärsiviltä tai sitten vain kannustavia kommentteja, kuka tietää.

Tunnen lähipiiristä kaksi paniikkihäiriöstä kärsivää ja molemmat ovat hoitaneet asiaa eri tavoin. Toinen kävi psykologilla ja oli ilman lääkitystä ja toinen otti lääkitystä. Psykologilla (vai onko se psykiatri) käynyt on nyt paremmassa jamassa. Tietenkään betasalpaajat eivät ole sama asia, kuin varsinaiset rauhoittavat, mutta siltikin niihin voi jäädä henkinen riippuvuus tuossa kyseisessä tilanteessa ja siksi mielestäni kannattaisi hoitaa kyseinen pelkotila pois ammattiauttajan avulla, jos tilanne on siis niin paha. Jokainen tietysti hoitakoon itsensä parhaalla näkemällään tavalla. Tuskinpa tuota voi kukaan moralisoida, mutta omasta mielestäni jos vaan mahdollista itse yrittäisin hoitaa ilman lääkitystä.

Ja se ei tietenkään auta oikeasta pelosta kärsiviä, että jengi sanoo: älä pelkää. Siihen auttaa ammattiapu ja vertaistuki, mutta tällaisella palstalla sitä on aika hankala kenenkään antaa.

 

[PikkuT]

Tuttu tunne. En ehkä itse lähtisi tuolle pilleri-linjalle, mutta valintahan on tietysti sinun. Ainakin itsellä ensimmäiset esiintymiset pelottivat aika hitosti, mutta esiintymiskertojen myötä se alkaa pikku hiljaa helpottamaan. Huolellinen valmistautuminen auttaa paljon, mutta yleensähän mikään ei mene suunnitelmien mukaan, eli voit olla aivan varma, että joku valopää laittaa sun pasmat uusiksi, ts. hiekoittaa sun pilkuntarkasti valmistellun esitelmäsi. :wall: Itse olen ollut mielestäni aina todella kova jännittämään kaikenlaista esiintymistä ja olen luullut, että siitä ei pääse koskaan eroon. Ehkä ei pääse kokonaan eroon, mutta kyllä sen kanssa oppii elämään. :thumbs:

 

[hemmmo]

Ei tuohon taida varsinaisesti olla muuta vaihtoehtoa, kuin valmistautua huolella ja miettiä, ettet taatusti ole kaikkien aikojen huonoin esiintyjä.

Tuosta sen verran, että ainakaan kaikille tuo ei toimi. Itsellä ollut jonku verran tuota esiintymispelkoa ja mitä enemmän asiaa valmisteli ja mietti sen enemmän perseelleen kaikki meni. Tuo esiintymispelko taitaa olla vähän sellanen itseään ruokkiva kehä, että kun huomaa puheen alkavan takerteleen niin sitä alkaa stressaamaan siitä ja mitä enemmän stressaa, niin sitä pahemmin puhe alkaa takertelemaan. Ja tuo ennaltavalmisteleminen lisää onnistumispaineita ja sen jälkeen sitä helposti huomaa kaikki pienimmätkin pikkuvirheet omassa esityksessä ja alkaa niistä hermoilemaan jne. Itsellä ainakin aikaisemmin oli sellainen, että mitä vähemmän asiaa oli valmistellut, niin sitä vähemmän sitä oli myös mielessä vatvonut ja silloin ei myöskään itse odottanut esityksen olevan täydellinen ja pikkumokista ei välittänyt.

Varmaan kyllä yksilöllistä ja tilannekohtaista tuo valmistautuminen, mutta itsellä meni usein noin.