Oon koittanut pitää itseni kiireisenä joten muutaman leffan katsoin tässä kuluneiden päivien aikana taas!
How to Make an American Quilt :4:
Tämä elokuva on saanut imdb:ssä vain 5,9/10, mutta rohkenen olla eri mieltä suuren ja mahtavan elokuvatietokannan kanssa. Enkä edes häpeä, hähää! Mielestäni leffa on aivan loistava. Kyseessä siis on romanttinen draama vuodelta 1995, jossa Winona Ryder esittää Finn-nimistä naimisiin menossa olevaa nuorta naista, joka kuitenkin alkaa empiä ja kyseenalaistaa avioliiton instituutiona ja samalla myös monogamian. Finn pakenee kesäksi kirjoittamaan graduaan sukulaisnaisten luo, joiden luona kokoontuu vanhojen naisten ompeluseura. Jokaisella naisella on kerrottavana enemmän tai vähemmän surullinen tarina elämästään ja rakkaudesta. Sitten Finn kaiken kuulemansa perusteella pohtii, miten hänen tulisi elämänsä elää. Olen nähnyt leffan osittain ennenkin hiukan erilaisessa elämäntilanteessa, ja silloin siinä iski hieman eri asiat, kuin nyt, mutta kaikenkaikkiaan samaistuin elokuvan naisiin voimakkaasti. Monen mielestä tämä varmaan on niitä leffoja, joissa ei tapahdu mitään, eikä tämän varmaan ole sellainenkaan ylitunteellinen parkudraama, joka jokaista koskettaisi. Mutta mua kosketti.
One Flew Over the Cuckoo's Nest :4:-
Yleissivistyksen vuoksi piti katsoa tämä. Olin positiivisesti yllättynyt, että kyseessä oli mielisairaalaelokuva, koska rakastan mielisairaalaleffoja, kuten myös matemaatikkoleffoja. ;) Elokuvassa Jack Nicholsonin esittämä mies, joka varsinaisesti ei täytä mielisairaan kriteerejä, mutta joka muuten vain on perseilijä, joutuu siis laitokseen arvioitavaksi. Elokuvassa on hienoja ja huvittavia kohtauksia hullujen edesottamuksista ja Nicholson vetää loistavan roolisuorituksen. Erittäin hyvän vaikutuksen muhun teki myös se, miten hyvin naispääosan esittäjä (en jaksa tarkistaa nimeä, sori) näytteli hoitajaa, jonka kanssa Nicholsonin hahmo joutuu tahtojen taisteluun. Naisella oli koko elokuvan ajan aika lailla sama ilme naamalla, mutta siitä huolimatta tästä välittyi voimakkaita tunteita eikä missään vaiheessa ollut epäselvää, mitä hänen hahmonsa päässä liikkui. Musta on aina niin upeaa, kun joku osaa näytellä sillä tavalla. Lisäksi haluaisin mainita elokuvan lopun varsin hyvänä.
Leffa oli musta ehkä kuitenkin hieman liian pitkä, vähän olisi voinut tiivistää. Ja mä taidan olla niitä, jotka olisivat toivoneet vähän enemmän tapahtumia ja draamaa. Vertasin tätä jatkuvasti yhteen suosikkielokuvistani, Vuosi nuoruudestani, koska elokuvat monelta osin muistuttavat toisiaan. Vuosi nuoruudestani oli tiiviimpi ja tapahtumarikkaampi paketti, joten sen rinnalla tämä tuntui hieman vähemmän nautittavalta.
PS. Musta tulee isona sellainen, kuin tuosta Jack Nicholsonin roolihahmosta.
American Psycho :3:
Christian Bale alias Batman esittää karrikoidun pinnallista elämää viettävää bisnesmiestä, joka pimahtaa ja alkaa tappaa ihmisiä. Elokuva toimii satiirina 80-luvun juppielämäntyylille, josta tosin en tiedä paljoa paskaakaan, mutta asia tuli kuitenkin erinomaisen selväksi. Elokuva oli viihdyttävä ja huvittavakin monin paikoin eikä loppu ollut mitenkään yksiselitteinen: elokuvan tapahtumat voi tulkita ainakin kahdella tapaa. En kuitenkaan saanut tästä mitään valtavan suuria tunnekiksejä enkä erityisemmin samaistunut hahmoihin, mutta ihan ok pätkä tämä silti kokonaisuutena oli. Plussaa myös Balen hyvinmuodostuneen ja tiukan sikspäkin ja berberin esittelystä monesta eri kuvakulmasta.
Kävin muuten elokuvan aikana keskustelun, jolla onnistuin nautinnollisesti hämmentämään seuralaistani:
(mietiskelevästi) "Jos jotakuta ampuu mahaan puolesta metristä haulikolla, lentääkö se viisi metriä taaksepäin?" (kysymys ei liittynyt elokuvan tapahtumiin)
"ööö, ei kai nyt ihan? Miksi kysyt?"
(ensin hiljaisuus ja sitten synkkää naurua, jota seuraa välitön naaman veto peruslukemille)
"???"
(lisää naurua ja taas naama peruslukemille, sitten jatketaan leffan katselua normaalisti)
Ehkäpä mun hulluuspisteeni nousivat taas yhdellä! ^___^
Äideistä parhain :5:
Nyt oli sitten sellainen elokuva, että oksat pois. Ehdottomasti paras kotimainen leffa, jonka oon nähnyt. Kertoo siitä, kun sota-ajan Suomesta lähetettiin lapsia Ruotsiin elämään, kun täällä olot olivat turvattomat ja kaikesta oli pula. Elokuvassa lapsena Ruotsiin joutunut mies palaa puhumaan vanhana miehenä muistoistaan ja tunteistaan äitinsä kanssa, pidettyään asioita sisällään ihmisiän verran. En tiedä, miltä tämän elokuvan katsominen tuntuu lapsettomasta katsojasta, koska vanhemmaksi tuleminen saa ymmärtämään ja näkemään monet asiat eri tavalla. Muhun tämä kuitenkin kolahti ihan täysillä. Jokaiselle äidille varmasti lapsensa menettäminen on pahin asia, mitä voi tapahtua, ja tässä sitä aihetta tarkastellaan huolella ja joka suunnasta. Mun oli pakko elokuvan jälkeen mennä vessaan itkemään, niin pahan ja surullisen olon se teki. Aivan loistava elokuva kaikin puolin.
Das Experiment :3:+
Elokuva kuuluisasta psykologisesta kokeesta, jossa joukko vapaaehtoisia miehiä jaetaan sattumanvaraisesti esittämään vankeja ja vanginvartijoita. Vartijoita esittävät koehenkilöt alkavat samaistua rooliinsa liiaksikin, ja koe menee vituralleen. Elokuvassa tapahtumia epäilemättä on "vähän" dramatisoitu. Aihe oli mielenkiintoinen ja toteutuskin ihan katsottava, vaikkakin loppua kohti vähän alkoi hiipiä mieleen ajatus, että lähtisiköhän se homma nyt ihan noin voimakkaasti käsistä. Lisäksi tarinaan ympätty romanttinen ihmissuhde tuntui vähän keinotekoiselta ja tuntuukin vähän, että niiden sisällyttäminen joka elokuvaan on aina pakollista, oli sille tarvetta tai ei. Mutta mutta, herättihän tämä paljon ajatuksia siitä, että miten raakalaismaiseksi ihmiset voivat muuttua odottamattomasti, ja oli pakko pohtia myös, että miten itse toimisi vastaavassa tilanteessa.
, mut call of cthulhusta on tehty myös peli. Todella hyvä sellainen ja pelasin sitä paskat housussa.
