Elokuva-arvostelut!

Meta title: 🎬🔥 Elokuva-arvostelut räjäyttää totuuden valkokankaasta 🔥🎬

Meta description: Tykittäen suoraan ytimeen: rehelliset arviot, kovat tuomiot ja armoton Pakkis-asenne ilman filttereitä.


Kerran katsoin melkein loppuun Kanen, tuntui käsittämättömän tylsältä ja huonolta elokuvalta enkä millään voinut käsittää sen saamaa hypetystä. Tämä oli vuosia sitten, pitänee myös katsoa uudelleen näin vanhempana. Tänään katseluun The Mist tai A Place in The Sun.

The Searchers (1956) :4:-

John Fordin ohjaama länkkäriklassikko Ethan Edwardsista(John Wayne) joka palaa sodasta veljensä maatilalle toiveissaan rauhallinen elämä ja salainen rakkaus. Comanche-intiaanit vesittävät onnellisen paluun ja Ethan joutuu vuosia kestävälle kostomatkalle läpi erämaan.

Elokuvassa pureudutaan vahvasti rasismiin joka oli tuohon aikaan melkoisen tabu aihe. John Wayne tuo upean karismansa elokuvaan ja moni sivuosan näyttelijä onnistuu hyvin. Kuitenkin itselleni tästä jäi puuttumaan se jokin ja paikoitellen näytteleminen on vedetty hieman yli sekä osa kohtauksista on niin sanotusti aikansa eläneitä. Vaatinee ehdottomasti toisen katselukerran, kuitenkin mielenkiintoinen tarina.
 
Seikkailujen sankarit - The man who would be king (1975) :5:

mwwbk_cover.jpg


Heti alkuun pitää sanoa, että arvostelu on puolueellinen, koska kyseessä on kaikkien aikojen suosikkielokuvani. Se ei ehkä ole paras näkemäni, mutta kaikkien aikojen suosikkini se on. Seikkailuelokuvat ovat trillereiden ja länkkäräiden ohella se genre, joista eniten pidän. Ja tämä leffa on todellinen old school seikkailuelokuva. Vielä kun mukaan tuupataan äärimmäisen karismaattiset Sean Connery ja Michael Caine jotka ovat hyvässä vedossa, sijoitetaan tapahtumat eksoottiseen Intiaan & lähimaastoon ja soppaan liittyy myös Rudyard Kipling, niin elokuva ei vain voi olla huono. Tämä elokuva tuli joskus kymmenisin vuotta sitten töllöstä, jolloin näin sen itse ensi kerran. Jokin elokuvassa teki itseeni niin suuremman vaikutuksen lähteä käymään Intiassa ja kaukoidässä "seikkailuhengellä", kuin Madventures teki. Leffahan tuli jokunen päivä sitten taas Yleltä.
 
The Mist (2007) :4:½

themist_003.jpg

Frank Darabontin ohjaama The mist pohjautuu Stephen Kingin samannimiseen pienoisnovellaan, jossa Mainen osavaltiossa sijaitsevassa tuppukylässä asukkaat pakenevat omituista ja äkisti myrskyn jälkeen ilmestynyttä usvaa läheiseen elintarvikekauppaan. Vähitellen kaikille käy harvinaisen selväksi, että kyseessä ei ole vain erikoinen sääilmiö.

The Mist on kauhuelokuva. Kuitenkin nimestään huolimatta usva on elokuvassa sivuroolissa. The Mist käsittelee pelkoa ja toivon menettämistä sekä mitä se tekee ihmiselle. Vielä tarkemmin, mitä tapahtuu kun menetät itsehillintäsi ja annat pelon vallata mielesi? Pelko on tarttuvaa ja saa sinut tekemään järjettömiä asioita jotka johtavat lopulta pahempaan lopputulokseen kuin itse pelon lähde.

Stephen King on yksi aikamme parhaista kauhukirjailijoista. Kuitenkin hänen kirjallisuutensa adaptoiminen valkokankaalle on ollut aina hakuammuntaa. The Mistin kohdalla kuitenkin siirrossa on onnistuttu erittäin hyvin ja elokuva vain kasvattaa katsojan jännitystä loppua kohden. Darabontin käsikirjoitus valkokankaalle toistaa lähes tarkasti Kingin alkuperäistä käsialaa lukuunottamatta tarinan loppua mikä on mahtava ja tulee yllättäen.

On todella vaikea sanoa kummasta lopusta pidin enemmän. Stephen King on itse myöntänyt, että olisi kirjoittanut alunperin Darabontin loihtiman päätöksen mikäli olisi sen keksinyt. Todennäköisesti kääntyisin elokuvan puolelle, mutta silti shokeeravasta lopusta huolimatta jäin kaipaamaan sille hieman jatkoa. Se jokin, viimeinen silaus, jäi uupumaan.

Moni ei varmasti ole tietoinen, että elokuvasta on saatavilla kaksi eri versiota, värillinen ja mustavalkoinen. Itse katsoin jälkimmäisen, joka mielestäni tuo siihen huomattavasti enemmän aitoutta ja 60-luvun kauhuleffan tunnelmaa kuin mitä värikuva ikinä voisi tuoda.

Kaiken kaikkiaan The Mist on mielestäni yksi vuosituhannen parhaimmista jännitys/kauhuelokuvista ja ehdottomasti Stephen King-elokuvien parhaimmistoa.
 
The call of Cthulhu - http://www.imdb.com/title/tt0478988/

Lovecraftin samannimiseen tarinaan perustuva 45min pituinen mustavalkoinen mykkäelokuva. Ihan kiva, hyvä tunnelma. Olin tosin lukenut novellin pari vuotta sitten, joten tämä ei oikein tarjonnut mitään yllätyksiä. Voisi olla hyvä sellaiselle joka ei Cthulhu-mytologiasta vielä mitään tiedä. Yksi asia mikä mua ihmetyttää ja ihmetytti myös novellissa:

Kun se Cthulhu siellä tarinan lopussa ilmestyy, niin miten voi olla mahdollista että se voitetaan ajamalla jollain pikkupaatilla sitä päin? Senhän pitäisi olla vitun kovis.

:3:
 
Re-Animator (1985) :3:

Re-Animator01.JPG


H.P. Lovecraftin kirjoittamaan kauhunovelliin löyhästi perustuva gore-elokuva kertoo superälykkäästä lääketieteen opiskelijasta, joka on sairaalloisen kiinnostunut kuolemasta – ja kuolleista herättämisestä. Nuorta neroa esittävä Jeffrey Combs nostaa hyytävän humoristisella roolisuorituksellaan kornin veri-iloittelun tasokkaaksi sci-fi-komediaksi. Lovecraftin novellin painajaismaisesta piinasta ei kuitenkaan valitettavasti ole tietoakaan eikä katsoja pysty samaistumaan päähenkilöiden kauhuun. Joka tapauksessa Re-Animator on tragikoomisilla juonenkäänteillään viihdyttävä ja mustalla huumorillaan hauskuuttava synkkä seikkailu, jonka pöyristyttävä b-leffamainen visuaalisuus ei jätä katsojaa kylmäksi.



Oldboy (2003) :4:

oldboy1.jpg


Park Chan-wookin kostotrilogian toisessa osassa liikemies Oh Dae-su (Choi Min-sik) vangitaan 15 vuodeksi pieneen huoneistoon ilman selitystä. Päästyään ulos hän alkaa etsiä vangitsijaansa selvittääkseen syyn kärsimyksiinsä. Elokuvan väkivaltakohtaukset ovat taidolla koreografioituja ja sairaalla tavalla katsojan silmää miellyttäviä. Kostotarina ei kuitenkaan ole pelkkää mättöä ja teurastusta, vaan Oldboyssa on myös romantiikkaa ja koskettavia ihmiskohtaloita. Tunnelma on luotu tarkkaan harkituilla kuvakulmilla ja hyvin ajoitetulla musiikilla; esimerkiksi Vivaldin tajunnanräjäyttävä Talvi soi parissa esteettisen raa’assa kidutuskohtauksessa. Oldboy on kuvottavan julma kostoeepos, jonka monet kerrokset avautuvat katsojalle hitaasti, mutta kutkuttavan jännittävästi.



Iron Man 2 (2010) :2:

summer-iron-man2-420x280.jpg


Tony Stark (Robert Downey Jr) on siitä epätavallinen supersankari, ettei pidä salaidentiteettiä, vaan myöntää maailmalle olevansa Iron Man. Tämä omahyväinen show-pelle sattuu omistamaan paljon rahaa ja pelottoman luonteen, mikä tekee hänestä lyömättömän maailmanpelastajan. Elokuvan kohtaukset eivät tunnu muodostavan loogista jatkumoa, dialogi on hölmöä ja henkilöt yksiulotteisia. Superhero-leffojen klisee ihmisten oikeista ongelmista fantastisessa ympäristössä toteutetaan kömpelösti. Älyvapaassa meiningissä on toki myös etunsa: kaksi tuntia aivoja turruttavaa hömppää irrottaa hyvin harmaasta arjesta. Erityisesti elokuvan viimeinen puolituntinen on viihdyttävän videopelimäistä cgi-mäiskettä.



How to Steal a Million (1966) :3:

tumblr_l8z8yzzpHU1qb0oiko1_400.jpg


Audrey Hepburn esittää rikkaan taideväärentäjän (Hugh Griffith) tytärtä, jonka on varastettava pariisilaisesta museosta kallisarvoinen veistos, ennen kuin se paljastuu väärennökseksi. Hänen avukseen ilmaantuu charmantti mestarivaras (Peter O’Toole). William Wylerin ohjaustyö on pilkuntarkkaa, kekseliäs juoni ilahduttaa ja hauskat sattumukset huvittavat. Jotkin käänteet ovat kuitenkin turhan ennalta-arvattavia eikä Hepburnin ja O’Toolen välinen kemia tavoita samaa tasoa kuin vaikkapa Hepburnin ja Peckin kemia. How to Steal a Million on nykykatsojankin silmää miellyttävä varsin viihdyttävä varastelukomedia, joka ei hupaisasta käsikirjoituksesta ja oivaltavasta ohjauksesta huolimatta nouse suurimpien klassikoiden joukkoon.
 
:offtopic:, mut call of cthulhusta on tehty myös peli. Todella hyvä sellainen ja pelasin sitä paskat housussa.

Public Enemies
leffapublic130809PP_la.jpg

Melko tiivistunnelmainen pätkä. Miljöö oli myös tunnelmallinen vanhoine autoineen. Ampumavälikohtaukset oli hyviä. Piti oikein volumet laittaa kovalle kun konepistooleilla ampuivat. Vitja että oli mukavan kuulosta se rätätätätättätää jne. Suurin ongelma tässä oli henkilöt. Depp oli persoonaton ja vaisu, vaikka muuten on yks mun suosikkinäyttelijöistä. Kaikki muutkin henkilöt oli tässä vielä enemmän sellaista samaa massaa, mikä ei jää millään tavalla mieleen. Muuten kyllä ihan toimiva kokonaisuus.
:3:+
 
:offtopic:, mut call of cthulhusta on tehty myös peli. Todella hyvä sellainen ja pelasin sitä paskat housussa.

Useampiakin kai. Mäkin olen yhtä pelannut, koska mut pakotettiin, ja vastahakoisesti myönsin tykkääväni siitä. Se oli sellainen kortti/lautapeli, eikä siitä kylläkään tullut paskat housuun. Sorry ot.
 
Avaruusseikkailu 2001

Mitäköhän tästä voi sanoa.. En osaa antaa tähtiä tästä elokuvasta. Olen vieläkin WTF fiiliksillä ja yritän miettiä mitä ihmettä tossa leffassa tapahtu. En tiedä oliko kyseinen seikkailu loistava palapeli vai pitkäveteinen taidepläjäys. Yöunet meni miettiessä, pakko kattoa uudelleen:)
 
The Box :0:

box.jpg


Juoni lyhyesti: Laatikossa on nappula, jota painamalla saa miljoona dollaria mutta vastaavasti yksi henkilö kuolee jossain päin maailmaa.

En ehkä oo paras henkilö arvostelemaan kyseistä leffaa kun en juuri psykologisille trillereille lämpeä ja tää oli varmasti sieltä oudoimmasta päästä. En oo edes ihan varma miten päädyin kattomaan tän. Kokonaisuudessaan erittäin härö elokuva ja jotenkin niin friikki ettei tuota voinut edes ottaa vakavasti (joka oli ehkä jopa tarkoituskin?). Enempää ei jaksa tässä sepostaa kun fiilis leffan ajan oli koko ajan "no nyt ampuu jo kyllä yli :D" niin ei kai tuosta paljoa voi irti saada. Jos miljöö ois ollut 70-luvun sijasta jossain tulevaisuudessa niin tää olis voinut toimia kokonaisuutena paremmin.
 
Rocknrolla

Aivan hullunhyvä raina, ehottomasti :5:! Tuli erehdyttävästi mieleen Snatch, oonkin odotellut milloin vastaavanlainen leffa tehdään. En tiedä onko se kuvaustyylin vai leikkaus vai mikä mutta tykkäsin siitä sähäkästä tavasta millä siirrytään paikasta ja tilanteesta toiseen.

rocknrolla.jpg
 
kuutamosonaatti:

elokuva kertoo kaapista joka on elänyt lähes koko elämänsä pottukellarissa. Pimeässähän erittyy enemmän kasvuhormonia. Ilmeisesti sulo ei ole saanut kovin paljon älynlahjoja pujotellesaan puujunalla pottujen välistä koko elämänsä ajan. Aika ajoin sulo päästetään vapaaksi kellarista. Sulo repii ovista kahvat irti, vetää tv-lupatarkastajalle sirpin kaljuun eikä tiedä mikä on teksti. Myös eräs jamppa kusee auton konepellille, ulvottaa traktoria ojanpohjalla raivoten sekä juo omatekoista alkoholia. Kaiken kaikkiaan monipuolinen aivot narikkaan leffa josta ei puutu tyyliä / huumorintajua

:4:

No pitihän se arvata että tämä kulttileffa oli jo arvosteltu. Pakko kuitenkin spammata yksi kohtaus youtubesta josta koko leffan voi muuten katsella 10min pätkissä vaihtelevalla kuvanlaadulla. :D http://www.youtube.com/watch?v=e_SAHZzek4o&feature=related
 
Unstoppable
IMDB 7.0/10

Unstoppable_Poster.jpg


Pitkästä aikaa tälläinen. Ehdottomasti viihdyttävä elokuvahetki, kunhan nyt ei liikaa itse keksi skenaarioita miten junan saisi pysäytettyä. Eli tietenkin kun elokuvasta on kyse, niin eihän kaikkea keritä kokeilemaan... ;)

Näyttelijäsuoritukset, ne oikeastaan ainoat kaksi tärkeää vedetään hienosti. Kyllä ne sivuroolitkin toimii ihan riittävästi.

Genressään sanoisin että :4:
 
Oon koittanut pitää itseni kiireisenä joten muutaman leffan katsoin tässä kuluneiden päivien aikana taas!

How to Make an American Quilt :4:
Tämä elokuva on saanut imdb:ssä vain 5,9/10, mutta rohkenen olla eri mieltä suuren ja mahtavan elokuvatietokannan kanssa. Enkä edes häpeä, hähää! Mielestäni leffa on aivan loistava. Kyseessä siis on romanttinen draama vuodelta 1995, jossa Winona Ryder esittää Finn-nimistä naimisiin menossa olevaa nuorta naista, joka kuitenkin alkaa empiä ja kyseenalaistaa avioliiton instituutiona ja samalla myös monogamian. Finn pakenee kesäksi kirjoittamaan graduaan sukulaisnaisten luo, joiden luona kokoontuu vanhojen naisten ompeluseura. Jokaisella naisella on kerrottavana enemmän tai vähemmän surullinen tarina elämästään ja rakkaudesta. Sitten Finn kaiken kuulemansa perusteella pohtii, miten hänen tulisi elämänsä elää. Olen nähnyt leffan osittain ennenkin hiukan erilaisessa elämäntilanteessa, ja silloin siinä iski hieman eri asiat, kuin nyt, mutta kaikenkaikkiaan samaistuin elokuvan naisiin voimakkaasti. Monen mielestä tämä varmaan on niitä leffoja, joissa ei tapahdu mitään, eikä tämän varmaan ole sellainenkaan ylitunteellinen parkudraama, joka jokaista koskettaisi. Mutta mua kosketti.

One Flew Over the Cuckoo's Nest :4:-
Yleissivistyksen vuoksi piti katsoa tämä. Olin positiivisesti yllättynyt, että kyseessä oli mielisairaalaelokuva, koska rakastan mielisairaalaleffoja, kuten myös matemaatikkoleffoja. ;) Elokuvassa Jack Nicholsonin esittämä mies, joka varsinaisesti ei täytä mielisairaan kriteerejä, mutta joka muuten vain on perseilijä, joutuu siis laitokseen arvioitavaksi. Elokuvassa on hienoja ja huvittavia kohtauksia hullujen edesottamuksista ja Nicholson vetää loistavan roolisuorituksen. Erittäin hyvän vaikutuksen muhun teki myös se, miten hyvin naispääosan esittäjä (en jaksa tarkistaa nimeä, sori) näytteli hoitajaa, jonka kanssa Nicholsonin hahmo joutuu tahtojen taisteluun. Naisella oli koko elokuvan ajan aika lailla sama ilme naamalla, mutta siitä huolimatta tästä välittyi voimakkaita tunteita eikä missään vaiheessa ollut epäselvää, mitä hänen hahmonsa päässä liikkui. Musta on aina niin upeaa, kun joku osaa näytellä sillä tavalla. Lisäksi haluaisin mainita elokuvan lopun varsin hyvänä.

Leffa oli musta ehkä kuitenkin hieman liian pitkä, vähän olisi voinut tiivistää. Ja mä taidan olla niitä, jotka olisivat toivoneet vähän enemmän tapahtumia ja draamaa. Vertasin tätä jatkuvasti yhteen suosikkielokuvistani, Vuosi nuoruudestani, koska elokuvat monelta osin muistuttavat toisiaan. Vuosi nuoruudestani oli tiiviimpi ja tapahtumarikkaampi paketti, joten sen rinnalla tämä tuntui hieman vähemmän nautittavalta.

PS. Musta tulee isona sellainen, kuin tuosta Jack Nicholsonin roolihahmosta.

American Psycho :3:
Christian Bale alias Batman esittää karrikoidun pinnallista elämää viettävää bisnesmiestä, joka pimahtaa ja alkaa tappaa ihmisiä. Elokuva toimii satiirina 80-luvun juppielämäntyylille, josta tosin en tiedä paljoa paskaakaan, mutta asia tuli kuitenkin erinomaisen selväksi. Elokuva oli viihdyttävä ja huvittavakin monin paikoin eikä loppu ollut mitenkään yksiselitteinen: elokuvan tapahtumat voi tulkita ainakin kahdella tapaa. En kuitenkaan saanut tästä mitään valtavan suuria tunnekiksejä enkä erityisemmin samaistunut hahmoihin, mutta ihan ok pätkä tämä silti kokonaisuutena oli. Plussaa myös Balen hyvinmuodostuneen ja tiukan sikspäkin ja berberin esittelystä monesta eri kuvakulmasta.

Kävin muuten elokuvan aikana keskustelun, jolla onnistuin nautinnollisesti hämmentämään seuralaistani:
(mietiskelevästi) "Jos jotakuta ampuu mahaan puolesta metristä haulikolla, lentääkö se viisi metriä taaksepäin?" (kysymys ei liittynyt elokuvan tapahtumiin)
"ööö, ei kai nyt ihan? Miksi kysyt?"
(ensin hiljaisuus ja sitten synkkää naurua, jota seuraa välitön naaman veto peruslukemille)
"???"
(lisää naurua ja taas naama peruslukemille, sitten jatketaan leffan katselua normaalisti)

Ehkäpä mun hulluuspisteeni nousivat taas yhdellä! ^___^

Äideistä parhain
:5:
Nyt oli sitten sellainen elokuva, että oksat pois. Ehdottomasti paras kotimainen leffa, jonka oon nähnyt. Kertoo siitä, kun sota-ajan Suomesta lähetettiin lapsia Ruotsiin elämään, kun täällä olot olivat turvattomat ja kaikesta oli pula. Elokuvassa lapsena Ruotsiin joutunut mies palaa puhumaan vanhana miehenä muistoistaan ja tunteistaan äitinsä kanssa, pidettyään asioita sisällään ihmisiän verran. En tiedä, miltä tämän elokuvan katsominen tuntuu lapsettomasta katsojasta, koska vanhemmaksi tuleminen saa ymmärtämään ja näkemään monet asiat eri tavalla. Muhun tämä kuitenkin kolahti ihan täysillä. Jokaiselle äidille varmasti lapsensa menettäminen on pahin asia, mitä voi tapahtua, ja tässä sitä aihetta tarkastellaan huolella ja joka suunnasta. Mun oli pakko elokuvan jälkeen mennä vessaan itkemään, niin pahan ja surullisen olon se teki. Aivan loistava elokuva kaikin puolin.

Das Experiment :3:+
Elokuva kuuluisasta psykologisesta kokeesta, jossa joukko vapaaehtoisia miehiä jaetaan sattumanvaraisesti esittämään vankeja ja vanginvartijoita. Vartijoita esittävät koehenkilöt alkavat samaistua rooliinsa liiaksikin, ja koe menee vituralleen. Elokuvassa tapahtumia epäilemättä on "vähän" dramatisoitu. Aihe oli mielenkiintoinen ja toteutuskin ihan katsottava, vaikkakin loppua kohti vähän alkoi hiipiä mieleen ajatus, että lähtisiköhän se homma nyt ihan noin voimakkaasti käsistä. Lisäksi tarinaan ympätty romanttinen ihmissuhde tuntui vähän keinotekoiselta ja tuntuukin vähän, että niiden sisällyttäminen joka elokuvaan on aina pakollista, oli sille tarvetta tai ei. Mutta mutta, herättihän tämä paljon ajatuksia siitä, että miten raakalaismaiseksi ihmiset voivat muuttua odottamattomasti, ja oli pakko pohtia myös, että miten itse toimisi vastaavassa tilanteessa.
 
El secreto de sus ojos :5: - http://www.imdb.com/title/tt1305806/

Loistava Argentiinalainen draamaelokuva. Eläkkeelle jäänyt oikeusavustaja (tai mikä nyt onkaan) alkaa kirjoittaa kirjaa vanhasta ratkaisemattomasta raiskaus- ja murhatapauksesta ja palaa vielä kerran jutun pariin. Mukana vähän romantiikkaakin. Tapahtumia kuvataan menneisyydessä ja nykyajassa. Näyttelijät on loistavia, juoni hieno, loppuratkaisu mahtava. Aivan helvetin hyvä leffa.

Leaving Las Vegas :5: - http://www.imdb.com/title/tt0113627/

Työnsä ja perheensä menettänyt alkoholisoitunut elokuvakäsikirjoittaja päättää lähteä Las Vegasiin ja juoda itsensä hengiltä. Las Vegasissa hän tapaa huoran jonka kanssa sitten alkaa riiata kuitenkin ryyppäämistä unohtamatta. Traaginen ja koskettava, meinasi porukin tulla. Nicholas Cage ja Elisabeth Shue vetää loistavat roolit. Näkyy myös tissit.
 
Black Swan
black-swan-trailer-17-8-10-kc.jpg

Oli kyllä niin hyviä arvosanoja saanut, että jotain erikoistahan tossa on oltava ajattelin. Osittain pitää paikkansa, sillä elokuva oli hienosti tehty. Juonen kulku, dialogi, näyttely, missään ei moitittavaa. Ainoa huono puoli, joka on hyvinkin merkittävä on se, että aiheeltaan elokuva kiinnosti kuin kilo paskaa. En lukenut juonesta mitään ennenkuin tämän katsoin, joten jos olisin tienny, en olisi ehkä katsonut. Mutta vaikka ei aihe ollutkaan mun makuun, se oli silti sen verran hyvin toteutettu, että se nosti viihdytysarvoa ja annan
:3:
 
Mä oon saanu sen käsityksen että leffaa on kehuttu koska 70's show pirkko Mila Kunis ja Natalie portman sekstailevat+ Portmanin masturbaatiosessio ovat mukana. Itse en leffassa nähnyt mitään erikoista, kyllähän tuon katsoi ja nättejä likkoja molemmat :P
 
Veren vangit eli Interview with the Vampire: The Vampire Chronicles (1994) :3:

interview-with-the-vampire-gay.jpg


Vampyyrimyytti on ollut seksuaalisuuden symboli jo vuosisatojen ajan. Brad Pittin, Tom Cruisen ja Antonio Banderasin tähdittämässä Veren vangeissa siitä tehdään seksuaaliseen poikkeavuuteen liittyvän häpeän metafora. Elokuva on verenimijöiden Brokeback Mountain, koskettava, jännittävä ja mieltäkiehtova, mutta välillä myös tahattoman huvittava. Vääränlaisen seksuaalisuuden kipeyttä on käsitelty vampyyrikuvaston kautta myös mm elokuvassa Ystävät hämärän jälkeen (Låt den rätte komma in), joka nousee mielestäni Veren vankien yläpuolelle herkkyydessään ja monivivahteisuudessaan.
 
Veren vangit eli Interview with the Vampire: The Vampire Chronicles (1994) :3:

Vampyyrimyytti on ollut seksuaalisuuden symboli jo vuosisatojen ajan. Brad Pittin, Tom Cruisen ja Antonio Banderasin tähdittämässä Veren vangeissa siitä tehdään seksuaaliseen poikkeavuuteen liittyvän häpeän metafora. Elokuva on verenimijöiden Brokeback Mountain, koskettava, jännittävä ja mieltäkiehtova, mutta välillä myös tahattoman huvittava. Vääränlaisen seksuaalisuuden kipeyttä on käsitelty vampyyrikuvaston kautta myös mm elokuvassa Ystävät hämärän jälkeen (Låt den rätte komma in), joka nousee mielestäni Veren vankien yläpuolelle herkkyydessään ja monivivahteisuudessaan.
Tästä on pakko sen verran kommentoida, että kirja (koko sarja, Veren Vangit on ensimmäinen osa) on loistava. Eli se alkuperäinen versio tarinasta.

Itse olen lukenut koko Anne Ricen tuotannon (mayfair + chronicles + new tales + misc + mixes), englanniksi tietenkin kaikki, ja kirjailijana on aivan loistava.

Kävi niin, että luin kaikki kirjat ennen kuin edes katsoin tuon leffan ja tämän johdosta leffa oli pettymys. Ehdottomasti.

Jos yhtään nappaa tuo fantasiamaailma, niin lukemaan. Vaikka Veren Vangit olisi vaikea puurtaa kun on leffan nähnyt, niin sitä seuraa niin monta äärettömän hyvää kirjaa että suosittelen. Eikä tuosta vampyyrimtologiasta tarvi olla tohkeissan jotta kirjat hyviä on, en minäkään kaikkia moisia leffoja ym. katso. Eli Ricen kirjat vaan on helkkarin hyvin tehty.
 
Back
Ylös Bottom