- Liittynyt
- 27.3.2005
- Viestejä
- 1 840
The Last House On The Left Mielenkiintoista, että 2000-luvun remake-elokuvien harvoista kunnollisista onnistumisista ovat nimenomaan Wes Cravenin 70-luvulla ohjaamien kauhuelokuvien uusintaversioinnit. Dennis Illiadis ei onnistu aivan yhtä hyvin kuin Alexandre Aja kolme vuotta aiemmin mainiolla The Hills Have Eyes-versioinnillaan, mutta tekee laadukasta työtä yhtä kaikki. Käsikirjoitus kääntää mukavasti konseptin päälaelleen, ja henkilön, joka ei millään tasolla usko "Silmä silmästä"-mentaliteettiin, kannattaisi tarkastaa tämä elokuva. Pienine vikoineenkin on Craven-diggareiden kauhuksi todettava, että tällä kertaa Illiadin onnistuu mielestäni paremmin ohjauksessaan kuin Craven aikoinaan. Wes Cravenille tietysti kaikki kunnia! :3: ja puoli
Stiller?

Tuli välillä ihan Left4Dead mieleen. 
. Vaikka tässä kylvettiin jotain vanhoja elementtejä, musta tässä oli aika hyytäviä kohtauksia. Hyvä esimerkki oli tuo naisen paikallaanseisominen tunteja, jollain tavalla se herättä tuolla aivojen sopukoissa sellaisen viestin, että nyt menee yli hilseen ja sekös ainakin mun karvat saa nousemaan. Aina, kun tuli yö niin jotenkin alko varautumaan ja pelko tavallaan kasaantui ja jäi päälle. Lisäksikään tehosteilla ei mässäilty, eikä varsinkaan surkeita säikäytyskohtauksia ole. Suomen Kuvalehden sanoin on tajuttu, että sitä pelkää, mitä ei näe ja sen odottaminen voi olla piinaavaa. Muhun tepsi.