Vares
Vares - yksityisetsivä
elokuva: Vares - yksityisetsivä
ohjaaja: Aleksi Mäkelä
pääosissa: Juha Veijonen ja Laura Malmivaara
valmistunut: 2004 SUOMI
kesto: 95 min
Kuten nimestä voi päätellä tämä elokuva keroo yksityisetsivä Jussi Vareksesta. Ennen elokuvaa oletin pääseväni edes jossain määrin kullanhohtoisen Sherlock Holmesin maailmaan, mutta toisin kävi. Tämä elokuva ei sivua lähes mitenkää yksityisetsivän roolia vaan esittelee suurpiirteisesti rakkaustarinaa ja siihen höysteeksi on tietysti ahdettu muutama näyttävä "turpaan veto". Elokuvan jälkeen isäni taisi mainita minulle, että elokuva perustii Reijo Mäen dekkariin nimeltä keltainen leski. No tietysti kyselin vähän isältä millainen dekkari oli elokuvaan verrattuna. Lopputulos johon pääsime kertoi sen, että elokuva ei kerro/käsittele mielenkiintoista päähenkilöä Jussi Varesta vaan keskittyy kaikkeen hänen ympärillä tapahtuvaan. Mitä tämä elokuva sitten sisältää ja kertoo meille ?
Noniin elokuva alkaa armeijan kertausharjoituksilla missä Vares tapaa ihastuttavan naisen nimeltä kersantti Suniala. Suniala ja Vares sitten päätyvät yhteiseen vuoteeseen ja Vares on täysin hurmattu. Sunialalle tämä kaikki oli taas vain hairahdusta, koska hänellä on mies vankilassa ja selvät suunnitelmat tulevista häistä. Tämä Sunialan salaperäinen mies on yhteyksissä mafiaan ja muutenkin ns. "pahis". Häitä käytetäänkin vain tekosyynä vankilapakoon ja piakkoin on kehkeytynyt soppa, jossa mukana on paljon pahiksia ja muutama hyviskin ja jotan siltä väliltä. Tästä sitten alkaa varsinainen tarina rullaamaan, polttoaineenaan veri, kiroilu, viina ja tietysti naiset. Eli Vares tahtoo löytää Sunialan ja tutustua tähän hämmästyttävään naiseen, mutta Suniala on rikollimiehensä kanssa pakomatkalla ja heillä on päämääränään etsiä piilotettu ryöstösaalis. Seuraavana episodina alkaa ryöstösaaliin metsästys missä Suniala joutuu mafian pelinappulaksi ja on vähällä menettää henkensä. Jaloviinaan naisongelmiaan hukuttautuva Vares ryntää apuun veriset nyrkit ojossa. Kovien karjujen ja rautaisten gangsterin alkujen teurastaessa toisiaan, ei luotien määriä lasketa Yksityislentokoneet tuovat Helsingin hämäriin teollisuushalleihin yhä suurempia ja vaikutusvaltaisempia gangstereita. Kun puhutaan mafian miljoona-aarteesta, ei salkullinen dollareita riitä. Jokainen haluaa koko potin itselleen - paitsi Vares, jolle riittää rakkaus. Eli koko juoni pyörii rahan ja rakkauden ympärillä.
Jos seuraavaksi pohtisimme hieman niitä paljon puhuttuja roolisuorituksia. Mitä tulee päähenkilö Jussi Varekseen ? Vares kamppailee väkivallan, rakkauden ja viinan maailmassa, saaden tukea ainoastaan hänen monivuotiselta baaritutultaan kirjailija Veijoselta. Veijosen ja Vareksen baarikeskustelut ovat minulle elokuvan parasta antia. Ne tarjoavat Suomalaisten miesten henkisiä keskusteluja ja tukevassa humalassa. Humala takaa sen ettei tarvitse vuodatuksiaan seuraavana päivänä ruveta puimaan, kun kumminkin ollaan kaikki tässä karuja Suomalaisia. Elokuvaan on lytistetty todella monia kliseisiä roolihahmoja. Minusta roolien määrä suhteessa laatuun syö voimaa elokuvalta. Juuri kun alat pitämään jälkeenjääneestä pizzapojasta, joka tahtoo gangteriksi niin hän saa kuulan kalloonsa.
Siis millainen maku tästä elokuvasta sitten jäi, kun kumminkin tätä elokuvaa on hehkutettu Suomi leffojen kultakaartiin. Minulle elokuva menisi tv2 iltaviihteenä siinä missä aina niin mukavat matematiikan läksytkin. Eli meneehän tämä, mutta ei tästä nauti. Elokuva minusta yritti hakea jonkinlaista otetta ns. Hollywood tyylistä eli räjähteleviä autoja ja väkivaltaa. Tähän kyllä päästiin, mutta tietysti Suomen mittakaavassa. Yleisölle oli tarjolla yksi rutattu poliisiauto ja lapiolla nuijintaa. Tunnelma elokuvassa tosin oli suhteellisen reaalinen. Dekkaritunnelmaa loivat ainainen sade ja synkät baarit. Tämän tunnelman kyllä sitten osasivat rikkoa ylihauskat hahmot esim. gangsteri nimeltä hillosilmä-Jack. Jotkin asiat eivät vain vielä sovi Suomeen, koska mehän olemme synkkiä peräkammarin poikia kaikkia ainaki jossain määrin. Tosin elämmehän me jo 2000 lukua, mutta jopa minä olisin innostunut tästä elokuvasta ehkä 10 vuotta sitten. Kaikki on liian nähtyä ja mikään ei enää osaa yllättää. Suurena plussana elokuvaan mainitsisin tietyn vivahteen Tarantinon elokuvista esim. taustaääni, joka selostaa tapahtumia tai nopeasti leikkaavat kuvat.
Mitä sitten tulee elokuvan tuomioon. Se ei lähesty minua ainakaan millään ajatuksella tai tarjoa mitään suurta kokemusta. Suomi-elokuva pystyy parempaankin varsinkin kun taustajoukot ovat tuottaneet viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana lähes kaikki Suomessa tehdyt elokuvat. Tietysti on piristävää nähdä Suomessakin tämän tyyppinen elokuva kun edeltäjänä taitaa olla Komisario Palmun elokuvat. Tämän elokuvan ikäraja on 15v ja hyvä niin, koska veri roiskuu. Kouluarvosanana tälle elokuvalle tulisi 7 eli keskinkertainen. Lopulsi koitan tiivistää elokuvan yhteen lauseeseen. "Parhaimmillaan Vares on kohtuullisen hauskakin, hetkittäin jopa vetävä, mutta ei tarjoa taivasta tutumpaa".
ja aina niin hehkeä Jessica Alba tekee hyvän roolin myös.
house of the dead pelejä pelanneena odotin leffalta enemmän. pari täheteä annan kun näkyihän sielä muutamat hyvät tissit.
