- Liittynyt
- 12.11.2004
- Viestejä
- 7 755
Jahti.
Hyvä ja painostava elokuva, joka saa katsojan todennäköisesti ahdistumaan tai ärsyyntymään voimakkaasti. Itselleni tapahtui jälkimmäinen tunnereaktio.
Ärsyyntyminen ei missään nimessä johtunut tästä vaikuttavasta ja hyvin tehdystä elokuvasta, vaan siitä kuinka jotkut ihmiset eivät kykene rationaaliseen ja rauhalliseen ajatteluun tilanteissa, joissa tunteet ottavat vallan. Ei kyetä tarkastelemaan vaihtoehtoja eri kanteilta siinä vaiheessa, kun kohdataan asia, joka on voimakas tabu tai omaa moraalikäsitystä vastaan oleva asia. Siitäkin huolimatta, että nämä tunteet ovat inhimmillisiä.
Järkeä ei osata ottaa käteen vielä siinäkään vaiheessa, kun faktat osoittavat sinun olevan väärässä tunnekuohusi keskellä ja syytön leimataan syylliseksi loppuelämäkseen. Katsotaan, että on oikeus pilata toisen elämä, koska itse on sitä mieltä, että mikään muu vaihtoehto ei voi olla totta, kuin se mikä on omassa päässä.
Elokuva kertoo 42-vuotiaasta juuri eronneesta Lucaksesta (Mads Mikkelsen), jonka välit ex-vaimoon ovat tulehtuneet ja jolla on teini-ikäinen poika, joka kaipaa isänsä luo. Opettajasta, joka on siirtynyt töihin lastentarhaan siinä vaiheessa, kun kylän koulu on lopetettu.
Tarhan lapset pitävät Lucaksesta ja Lucas heistä. Samassa tarhassa on hoidossa hänen parhaan ystävänsä tytär Klara. Eräänä päivänä ystävän tytär loukkaantuu Lucakselle, kun tämä ammattimaisesti ja aikuismaisesti torjuu tytön hellyydenosoitukset. Tästä syystä Klara purkaa pettymystään antamalla tarhan johtajan ymmärtää, että Lucas olisi tehnyt hänelle jotain sopimatonta.
Klara itse ei ymmärrä sanojensa merkitystä ja osittain sanoihin sotkeentuu vilkkaan mielikuvituksen takia asioita, joita Klara on aiemmin nähnyt toisessa tilanteessa. Alkuun päiväkohdin johtaja suhtautuu sanoihin varauksella, mutta pyydettyään apuun "ammattilaisen", vahvistuvat hänen epäilyksensä.
Valitettavasti Klaraa puhuttava "ammattilainen" on henkilö, joka ei ole ammattilainen eikä osaa puhuttaa Klaraa oikein. Tästä syystä hän johdattelee tahtomattaan omilla kysymyksillään Klaraa antamaan vastaukset, jotka vahvistava Lucaksen olevan syyllinen. Asiaa ei auta yhtään se, kun päiväkodin johtaja alkaa tiedottamaan asiasta päiväkodin lasten vanhemmille ja tuomitsee oman ahdistuksensa keskellä Lucaksen syylliseksi.
Tästä alkaa jahti, joka ei ota loppuakseen.Vaino, jonka tarkoituksena on pilata syyttömän Lucaksen elämä.
On hyvä, että tapetille nostetaan näinkin vaikeasta aiheesta myös se toinen puoli, jonka soisi antavan jokaiselle ajattelemisen aihetta. Tämä elokuva on erinomainen kaikessa vähäeleisyydessään. Elokuva näyttelijäsuoritukset ovat hienoja, varsinkin pääosan esittäjän näyttelemän Lucaksen rooli. Lisäksi elokuva on ohjattu hyvin. On miellyttävää, että elokuvasta voi löytää myös voimakasta ystävyyttää, luottamusta ja kauneutta kuulaassa syksyssä.
Neljä ja puoli tähteä.
http://www.finnkino.fi/Event/299570/
P.S. Tuo elokuvassa esiintyvä "joukkovaino" ja tunteidenkuohunta tuo voimakkaasti mieleen netin keskustelupalstat.
Hyvä ja painostava elokuva, joka saa katsojan todennäköisesti ahdistumaan tai ärsyyntymään voimakkaasti. Itselleni tapahtui jälkimmäinen tunnereaktio.
Ärsyyntyminen ei missään nimessä johtunut tästä vaikuttavasta ja hyvin tehdystä elokuvasta, vaan siitä kuinka jotkut ihmiset eivät kykene rationaaliseen ja rauhalliseen ajatteluun tilanteissa, joissa tunteet ottavat vallan. Ei kyetä tarkastelemaan vaihtoehtoja eri kanteilta siinä vaiheessa, kun kohdataan asia, joka on voimakas tabu tai omaa moraalikäsitystä vastaan oleva asia. Siitäkin huolimatta, että nämä tunteet ovat inhimmillisiä.
Järkeä ei osata ottaa käteen vielä siinäkään vaiheessa, kun faktat osoittavat sinun olevan väärässä tunnekuohusi keskellä ja syytön leimataan syylliseksi loppuelämäkseen. Katsotaan, että on oikeus pilata toisen elämä, koska itse on sitä mieltä, että mikään muu vaihtoehto ei voi olla totta, kuin se mikä on omassa päässä.
Elokuva kertoo 42-vuotiaasta juuri eronneesta Lucaksesta (Mads Mikkelsen), jonka välit ex-vaimoon ovat tulehtuneet ja jolla on teini-ikäinen poika, joka kaipaa isänsä luo. Opettajasta, joka on siirtynyt töihin lastentarhaan siinä vaiheessa, kun kylän koulu on lopetettu.
Tarhan lapset pitävät Lucaksesta ja Lucas heistä. Samassa tarhassa on hoidossa hänen parhaan ystävänsä tytär Klara. Eräänä päivänä ystävän tytär loukkaantuu Lucakselle, kun tämä ammattimaisesti ja aikuismaisesti torjuu tytön hellyydenosoitukset. Tästä syystä Klara purkaa pettymystään antamalla tarhan johtajan ymmärtää, että Lucas olisi tehnyt hänelle jotain sopimatonta.
Klara itse ei ymmärrä sanojensa merkitystä ja osittain sanoihin sotkeentuu vilkkaan mielikuvituksen takia asioita, joita Klara on aiemmin nähnyt toisessa tilanteessa. Alkuun päiväkohdin johtaja suhtautuu sanoihin varauksella, mutta pyydettyään apuun "ammattilaisen", vahvistuvat hänen epäilyksensä.
Valitettavasti Klaraa puhuttava "ammattilainen" on henkilö, joka ei ole ammattilainen eikä osaa puhuttaa Klaraa oikein. Tästä syystä hän johdattelee tahtomattaan omilla kysymyksillään Klaraa antamaan vastaukset, jotka vahvistava Lucaksen olevan syyllinen. Asiaa ei auta yhtään se, kun päiväkodin johtaja alkaa tiedottamaan asiasta päiväkodin lasten vanhemmille ja tuomitsee oman ahdistuksensa keskellä Lucaksen syylliseksi.
Tästä alkaa jahti, joka ei ota loppuakseen.Vaino, jonka tarkoituksena on pilata syyttömän Lucaksen elämä.
On hyvä, että tapetille nostetaan näinkin vaikeasta aiheesta myös se toinen puoli, jonka soisi antavan jokaiselle ajattelemisen aihetta. Tämä elokuva on erinomainen kaikessa vähäeleisyydessään. Elokuva näyttelijäsuoritukset ovat hienoja, varsinkin pääosan esittäjän näyttelemän Lucaksen rooli. Lisäksi elokuva on ohjattu hyvin. On miellyttävää, että elokuvasta voi löytää myös voimakasta ystävyyttää, luottamusta ja kauneutta kuulaassa syksyssä.
Neljä ja puoli tähteä.
http://www.finnkino.fi/Event/299570/
P.S. Tuo elokuvassa esiintyvä "joukkovaino" ja tunteidenkuohunta tuo voimakkaasti mieleen netin keskustelupalstat.
