Elimistön happo-/emästasapaino

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Caicu
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
18.10.2008
Viestejä
240
Mielenkiinnosta ostin muutama päivä sitten apteekista Valmarin -liuosta, koska olen alkanut miettiä, että josko kroppa on liian hapan. Onko kellään kokemusta kyseisestä liuoksesta?

Entä yleensäkin tällainen happo-/emäskeskustelu? Onko turhaa, vai onko aiheellista pohtia näitä asioita?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Joskus yritin herätellä aiheesta keskustelua, epäonnistuin :)

Olen itse vetänyt tän vuoden keväällä pari paketti vastaavasti toimivaa Pascoe-jauhetta aina ennen treeniä ja kyllä uskaltaisin väittää, että sillä oli vaikutusta sarjakestävyyteen ja ylipäätään virkisti oloa. Plaseboa tai ei, sillähän ei oo mitään väliä. Mitään painonmuutoksia tai muita suurempia efektejä en havainnut.

Kyllähän noilla saa virtsan ph:ta muutettua, veren tai kudosnesteiden ph:sta "sanotaan" ettei, mutta tähän en ole perehtynyt.

Sitten mitä on tullut elettyä erilaisilla ruokavalioilla tyyliin kahvia ja pizzaa aamusta iltaan tai sitten panostettua rusinoihin, sitruksiin ja muihin elimistön happamuutta vähentäviin ruokiin niin virkeyteen vaikuttaa enemmän uni eli mieluummin 8h unta ja totaalisen paskaa ruokaa kuin 6.5h unta ja emäsvaikutukseltaan optimaalista ruokaa. Siis virkeyden ja jaksamisen kannalta.

Yhteenvetona: jos ei olisi juuri menossa muita maitohappoa LUULTAVASTI puskuroivia ravinteita (beta-alaniini päivittäin ja NO Xplode NT ennen treeniä) niin kävisin kyllä hakemassa taas purkin Pascoeta, sen verran hyvä mielikuva siitä jäi.
 
Kyllähän happamuus on yksi merkittävimmistä väsymystekijöistä fyysisessä kuormituksessa. Tehokkaimmat happamien yhdisteiden puskuriaineet ovat bikarbonaatit, fosfaatit ja proteiinit. Veren proteiineistä, hemoglobiini on merkittävin puskuriaine.

Bikarbonaatit ja sitraatit parantavat kyllä suorituskykyä. Ja tuossa Valmarinissa näyttäisi oleva natriumsitraatti se "pääpuskuriaine" niin varmasti on toimiva tuote.

Myös beta-alaniinin syöminen parantaa lihasten karnosiinin pitoisuuden noustessa elimistön puskurointikykyä ja täten suorituskykyä.

Mutta se on paskapuhetta että syömällä saadaan kehon happo-emästasapaino epävakaaksi sillä kehon omat säätelyjärjestelmät ovat sen verta tehokkaat. Ainoastaan kovassa rasituksessa saadaan järkytettyä hetkellisesti happo-emästasapainoa niin että lisäravinteita käyttämällä voidaan parantaa suorituskykyä.
 
Mutta se on paskapuhetta että syömällä saadaan kehon happo-emästasapaino epävakaaksi sillä kehon omat säätelyjärjestelmät ovat sen verta tehokkaat. Ainoastaan kovassa rasituksessa saadaan järkytettyä hetkellisesti happo-emästasapainoa niin että lisäravinteita käyttämällä voidaan parantaa suorituskykyä.

Joo, mutta onko sillä tasapainon säilyttämisellä kustannuksensa jos elimistö joutuu kovastikkin tasapainottamaan happamuutta..?

Tuossa aikaisemmin käydystä keskustelusta.

http://www.pakkotoisto.com/treeni/9224-happo-emaes-tasapaino/#post734707

John Berardin artikkeli aiheesta.
http://www.johnberardi.com/articles/nutrition/bases.htm
 
En tiedä onko näillä emäs-/happo-tasapainoa korjaavilla tuotteilla oikeasti mitään virkaa, mutta itse otan päivittäin emäsjauhetta, kun on auttanut treenistä palautumiseen. Jotkut käyttävät samaa ainetta painonpudotuksen tukena ja väittävät sen poistavan jopa selluliittiä, mutta tiedä sitten... Mutta ei minua tietenkään haittaa, jos selluliitti katoaa siinä sivussa :D
 
Mä olen nyt tosiaan viikon verran tuota Valmarin liuosta vedellyt. En nyt varsinaista muutosta ole huomannut. Mä myös elättelen toiveita, että josko sillä lähtis sellut liikkeelle.

Yksi päivä tein pientä tutkimusta, kun löysin kätköistäni 3 ph-liuskaa, jolla voi mitata virtsan ph. Mittasin päivän aikana kolme kertaa. Ja ihan viitearvoissa näytti menevän. Tämä siis muutama päivä sen jälkeen kun olin Valmarinia alkanut ottaa. Epäilen, että vaikuttaisi niin nopeasti, joten luulenpa, ettei mulla alunperinkään ollut mitään häikkää happo/emäs -tasapainossa.

Mutta meinaan ainakin näin kuuriluontoisesti tuota Valmarinia ottaa. Eipä kai siitä haittaakaan ole. Olisin vain toivonut, että kyseisestä aineesta olisi ollut apua ainaiseen kasvojen turvotukseen. Sellaisesta olen pari vuotta kärsinyt, ja häiritsee kovasti.
 
Joo, mutta onko sillä tasapainon säilyttämisellä kustannuksensa jos elimistö joutuu kovastikkin tasapainottamaan happamuutta..?

Tuossa aikaisemmin käydystä keskustelusta.

http://www.pakkotoisto.com/treeni/9224-happo-emaes-tasapaino/#post734707

John Berardin artikkeli aiheesta.
http://www.johnberardi.com/articles/nutrition/bases.htm

Kyllä se elimistön oma puskurointijärjestelmä (keuhkotuuletus, munuaiset - natriumkarbonaatti, hemoglobiini) on niin tehokas että ei pysty vähänkään normaalilla elämäntavoilla järkyttämään niin elimistön happo-emästasapainoa, jotta sitraattien käyttö on perusteltua. Ainoastaan jatkuvalla ryyppäämisellä tai sellaisten päivittäisten lääkeaineiden käytöllä jotka järkyttävät elimistön pH-tasoa, voidaan saada elimistön luontainen puskurointikyky alenemaan.

Mutta kuitenkin jos tuntee pH-tason järkkyneen pitäisi levossa olla havaittavissa kiihtynyttä hengitystä, tumman keltaista kusta, anemiaa ja siihen liittyviä oireita.

Ainoastaan fyysisessä kuormituksessa suorituskyvyn parantajana on perusteltua käyttää erilaisia puskurointikykyyn vaikuttavia lisäravinteita.
 
Kyllä se elimistön oma puskurointijärjestelmä (keuhkotuuletus, munuaiset - natriumkarbonaatti, hemoglobiini) on niin tehokas että ei pysty vähänkään normaalilla elämäntavoilla järkyttämään niin elimistön happo-emästasapainoa, jotta sitraattien käyttö on perusteltua. Ainoastaan jatkuvalla ryyppäämisellä tai sellaisten päivittäisten lääkeaineiden käytöllä jotka järkyttävät elimistön pH-tasoa, voidaan saada elimistön luontainen puskurointikyky alenemaan.

Mutta kuitenkin jos tuntee pH-tason järkkyneen pitäisi levossa olla havaittavissa kiihtynyttä hengitystä, tumman keltaista kusta, anemiaa ja siihen liittyviä oireita.

Ainoastaan fyysisessä kuormituksessa suorituskyvyn parantajana on perusteltua käyttää erilaisia puskurointikykyyn vaikuttavia lisäravinteita.

Joo joo, kyllä se ph-pysyy kohdallaan, mutta pointti olikin että onko sillä kustannuksensa. Eli tuleeko haittoja jos keho joutuu tekemään paljon töitä happaman ruokavalion ja elämäntapojen tasapainottamiseksi.

Viittaan tuohon Berardin artikkeliin. Siellä sanotaan mm. seuraavaa;

So what's wrong with this low-grade chronic metabolic acidosis? Well, since the body must, at all costs, operate at a stable pH, any dietary acid load has to be neutralized by one of a number of homeostatic base-producing mechanisms. So, although the pH of the body is maintained and your doctor visits turn out fine, many cells of the body will suffer.


Ja sen jälkeen luetellaan seurauksia.
 
Ainoastaan fyysisessä kuormituksessa suorituskyvyn parantajana on perusteltua käyttää erilaisia puskurointikykyyn vaikuttavia lisäravinteita.

Ja näistä on tehty lukuisia tutkimuksia ja vasta 2000-luvun puolella on tutkittu mm. beta-alaniin käyttöä, ja se on tutkitusti parantanut suorituskykyä huomattavasti. Mitä natriumkarbonaattiin (ruokasooda) ja natriumsitraattilisään tulee niin tutkimustulokset osoittavat: natriumkarbonaatti- ja natriumsitraattiannoksilla 0.3 - 0.5 g / kg voidaan parantaa suorituskykyä nopeus- ja nopeuskestävyyssuorituksissa tai nousevan kestävyyskuormituksen lopussa (esim. pyöräily 95 %:lla maks. VO2:sta). (A. Mero, Urheiluvalmennus, 2007)
 
Kyllä se elimistön oma puskurointijärjestelmä (keuhkotuuletus, munuaiset - natriumkarbonaatti, hemoglobiini) on niin tehokas että ei pysty vähänkään normaalilla elämäntavoilla järkyttämään niin elimistön happo-emästasapainoa, jotta sitraattien käyttö on perusteltua. Ainoastaan jatkuvalla ryyppäämisellä tai sellaisten päivittäisten lääkeaineiden käytöllä jotka järkyttävät elimistön pH-tasoa, voidaan saada elimistön luontainen puskurointikyky alenemaan.

Mutta kuitenkin jos tuntee pH-tason järkkyneen pitäisi levossa olla havaittavissa kiihtynyttä hengitystä, tumman keltaista kusta, anemiaa ja siihen liittyviä oireita.

Ainoastaan fyysisessä kuormituksessa suorituskyvyn parantajana on perusteltua käyttää erilaisia puskurointikykyyn vaikuttavia lisäravinteita.

Näinhän se menee.. joitain poikkeustilanteita saataa tosin löytyä.
 
Joo joo, kyllä se ph-pysyy kohdallaan, mutta pointti olikin että onko sillä kustannuksensa. Eli tuleeko haittoja jos keho joutuu tekemään paljon töitä happaman ruokavalion ja elämäntapojen tasapainottamiseksi.

Viittaan tuohon Berardin artikkeliin. Siellä sanotaan mm. seuraavaa;

So what's wrong with this low-grade chronic metabolic acidosis? Well, since the body must, at all costs, operate at a stable pH, any dietary acid load has to be neutralized by one of a number of homeostatic base-producing mechanisms. So, although the pH of the body is maintained and your doctor visits turn out fine, many cells of the body will suffer.


Ja sen jälkeen luetellaan seurauksia.


Jos elimistön happo-emästasapaino järkkyy happaman suuntaan sanotaan sitä asidoosiksi (kuten tuossa artikkelissa puhutaan asidoosista). Asidoosilla tarkoitetaan tilanteita, joissa hiilidioksidin poistuminen keuhkojen kautta on vaikeutunut. Hiilidioksidi jää silloin verenkiertoon ja veren pH-arvo laskee. Tämä tapahtuu mm. keuhkokuumeen tai keuhkolaajentuman vuoksi - ei terveillä ihmisillä. Pidättämällä hengitystä voidaan vähän järkyttää elimistön happo-emästasapainoa. Pikkulapsi joutuu melko herkästi metaboliseen asidoosiin asetyylisalisyylihapon (aspiriinin) syömisestä, siksi sitä ei suositella kovin pienille lapsille.

Alkaloosi on taas kun hiilidioksidia poistuu verestä normaalia enemmän, (hengittää syvään ja nopeasti) niin ja veren pH-nousee. On paljon harvinaisempi kuin asidoosi. Veren pH-arvo voi myös nousta mm. seurauksena pitkäaikaisesta oksentelusta.

Metabolinen asidoosi syntyy ketogeenisellä dieetillä tai hoitamattomassa sokeritaudissa. Ketogeenisellä dieetillä erittäin voimakkaat happamat ketoaineet aiheuttaa pH:n laskua. Hengitys kuitenkin kiihtyy ja keuhkot kompensoivat pH:n laskua. Munuaistaudeissa metabolinen asidoosi on yleistä.

Edelleen jos syö ns. normaalia bodyruokaa eikä ole sairas, käytä lääkeaineita, juo älyttömiä määriä alkoholia, ei ole ketogeenisellä dieetillä niin kehon puskurointikyky kyllä hoitaa. Mutta se hyöty lepopäivänä/normaalielämässä on olematon.
 
Jos elimistön happo-emästasapaino järkkyy happaman suuntaan sanotaan sitä asidoosiksi (kuten tuossa artikkelissa puhutaan asidoosista). Asidoosilla tarkoitetaan tilanteita, joissa hiilidioksidin poistuminen keuhkojen kautta on vaikeutunut. Hiilidioksidi jää silloin verenkiertoon ja veren pH-arvo laskee. Tämä tapahtuu mm. keuhkokuumeen tai keuhkolaajentuman vuoksi - ei terveillä ihmisillä. Pidättämällä hengitystä voidaan vähän järkyttää elimistön happo-emästasapainoa. Pikkulapsi joutuu melko herkästi metaboliseen asidoosiin asetyylisalisyylihapon (aspiriinin) syömisestä, siksi sitä ei suositella kovin pienille lapsille.

Alkaloosi on taas kun hiilidioksidia poistuu verestä normaalia enemmän, (hengittää syvään ja nopeasti) niin ja veren pH-nousee. On paljon harvinaisempi kuin asidoosi. Veren pH-arvo voi myös nousta mm. seurauksena pitkäaikaisesta oksentelusta.

Metabolinen asidoosi syntyy ketogeenisellä dieetillä tai hoitamattomassa sokeritaudissa. Ketogeenisellä dieetillä erittäin voimakkaat happamat ketoaineet aiheuttaa pH:n laskua. Hengitys kuitenkin kiihtyy ja keuhkot kompensoivat pH:n laskua. Munuaistaudeissa metabolinen asidoosi on yleistä.

Edelleen jos syö ns. normaalia bodyruokaa eikä ole sairas, käytä lääkeaineita, juo älyttömiä määriä alkoholia, ei ole ketogeenisellä dieetillä niin kehon puskurointikyky kyllä hoitaa. Mutta se hyöty lepopäivänä/normaalielämässä on olematon.

Ketogeeninen dieetti ei johda metaboliseen asidoosiin terveillä ihmisillä sillä insuliinin säätelemä palautesilmukka säätelee rasvahappojen mobilisonitia ja sitä seuraavaa ketogeneesiä.
 
Nyt jos viilataan pilkkua (ja sitähän viilataan kun nettikeskustelu on kyseessä), niin tarkalleen ottaen respiratorinen asidoosi tarkoittaa keuhkotuuletuksen heikkenemisestä johtuvasta hiilidioksidin elimistöön kertymisestä aiheutuvaa elimistön pH:n laskua. ;)
 
Nyt jos viilataan pilkkua (ja sitähän viilataan kun nettikeskustelu on kyseessä), niin tarkalleen ottaen respiratorinen asidoosi tarkoittaa keuhkotuuletuksen heikkenemisestä johtuvasta hiilidioksidin elimistöön kertymisestä aiheutuvaa elimistön pH:n laskua. ;)

Niinhän siinä sanottiin (tosin hieman eri sanoin).
 
Sekotetaan pakkaa vähän. Ammoniakki on emäksinen ja proteiinista tulee ammoniakkia kun sitä käytetään energiaksi. Joskus kans hiki haisee ikävästi ammoniakille jos vetää liikaa proteiinia. Se aiheuttaa väsymystä, mutta sitä voi neutraloida l-citruliinilla jota löytyi vesimelonista ja sipulista. Mietin vaan et pitäisköhän huolehtia elimistön pH:n noususta ammoniakin takia ennemminkin?
 
Ammoniakki osallistuu elimistön happo-emästasapainon säätelyyn. Jos happojen tarjonta on elimistössä runsasta, pääasiassa glutamiinista muodostetaan ammoniumioneja jotka käyttäytyvät samalla tavalla kuin kaliumionit.

Ammoniakki sitoo vetyioneja, ja näin voi poistua vetyioneja enemmän virtsaan koska kuin normaalisti. Ammoniakki poistuu siis pääasiassa virtsan mukana. Pieniä määriä tosin hien mukana.
 
Kyllä emäksisöivien ravintoaineiden lisääminen ruokavalioon vaikutti mulla valtavasti vireyteen ja mielialaan. Monet tuttuni ovat myös havainneet saman asian. Kahvi, vehnä ja sokerituotteet poies ruokavaliosta, niin elimistö kiittää pidemmän päälle.
 
Jutustelin espanjalaisen tutkijakollegan kanssa muutama päivä takaperin ja kuulemma hyvin toimii toi sitrulliinimalaatti. Normi sitrulliinimalaatti menee kivikovaksi varsin nopeasti mutta ko. on jauhe käsitelty niin, että paakkuutuminen on minimaalista.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom