Tarina dieselistä, kaloreista ja naapurin Jormasta
"Kalori on aina kalori." Dieselissä ja puupelleteissä on hyvin kaloreita... Ja saunassa saamme kaloreita infrapunasäteilyn muodossa... :D
Irvailu sikseen. Ja viisastelua tilalle.
On toki selvää, että energia säilyy. Energiaa kuluu liikkeen, lämmön, hermoimpulssien, rakentavien ja hajottavien kemiallisten reaktioiden, ja ties minkä aikaansaamiseen. Lopputulos on enää hieman plussan puolella siinä vaiheessa, kun ihmisestä on jäljellä pelkästään luita kasassa pitävä kemiallinen energia (jossain mullan alla metrin parin syvyydessä). Ja näidenkin sidosten hajottua ollaan takaisin lähtötilanteessa, kuin ennen hedelmöitystä (tosin ilman informaatiota ja olosuhteita, joissa startata homma uusiksi - mutta tää karkas jo johonkin...)
Kun sanotaan henkilön kuluttavan energiaa, tarkoitetaan sitä energiaa, joka a) poistuu kehosta tai b) kuluu kehon rakentamiseen. Onkin mielenkiintoista, että lihasten rakentamiseen sitoutuvan energian (proteiinin) ajatellaan 'kuluvan', mutta rasvakudoksen rakentamiseen käytetty energia 'ei kulu'. Energiatasapainon kannalta sekä lihakset että rasvakudos ovat pelkkiä varastoja. Mutta näinhän asia ei tietenkään elimistön kannalta ole, koska ihminen ei ole pellettisiilo tai -kattila.
Eri energianläheillä (hiilarit, rasva, proteiini, diesel, infrapunasäteily) on erilaisia vaikutuksia ihmisessä. Ja ne ovat monimutkaisessa vuorovaikutussuhteessa (hieno yhdyssanakombo!) elimistön ja sen solujen kanssa. (No, infrapunasäteily ei ole, paitsi jos sitä on liikaa, jolloin tulee kokkelia.) (Dieselin vaikutuksista elimistössä minulla ei ole ensikäden tietoa, mutta kai se on sama mistä ne kalorit tulee. Pelleteistä kyllä menee maha tukkoon, on kokeiltu... no ei vais.)
"Kaloriteoriaa" tunnutaan käyttävän usein vastalauseena "muotidieeteille", kuten VHH, Atkins, yleiset ketogeeniset tai mitkä hyvänsä dieetit, jotka poikkeavat Esivallan ja Lääkärikunnan Virallisesta Ravitsemussuosituksesta. :arvi: Et tarvitse "muotidieettiä", koska kyse on "vain kaloreista". Kuitenkin tuosta vierestä voi lukea ~1600 viestiä pitkän ketjun toimivista rasvapohjaisista ruokavalioista, jossa hiilihydraatit on alistettu tukemaan ripeää kuntoharjoittelua, ja rasvan avulla pysytään enimmän osan aikaa siinä tilassa, missä elimistö mielellään käyttää rasvaa, mahdollistaen helpon rakenteiden purkamisen rasvakudoksesta.
Kun tällaiseen pakinahöpöön on ryhdytty, vertaisinkin ihmisen elimistöä "hybridikoneeseen", joka toimii (ei sähköllä tai hiilimonoksidilla, vaan) bensalla tai dieselillä. Hiilarit on bensaa, rasva on dieseliä. Bensalla lähtee äkäisesti, sitä kuluu paljon, ja vauhti on kova. Dieselillä kestää hetken lämmetä, mutta se jaksaa, jaksaa ja jaksaa. Mitä nyt vähän nakuttaa (vrt. "ketonihönkä".)
Kuten Valistunut Työtätekevä ja Työssään Paljon Ajava Perheenisä tietää, dieselfarmarilla kulkee mukavasti ja edullisesti sekä työasiat että perhe. Illalla hän kuitenkin haluaa vähän revitellä, ja tähän tarkoitukseen hänellä on linjakas rata-auto, joka kulkee - milläs muulla, kuin - bensalla, jottei naapurin Jorma pääse kiilaamaan ensimmäisessä kaarteessa ohi. (Näissä molemmissa on tietenkin runko metallia (protskut), ja sisämuotoja tuomassa runsaasti muovia - öljystä jalostettua, sattumoisin (rakennerasva).)
Eli: työpäivät ja kaupassa sekä lasten harrastuksissa ramppaaminen onnistuu oivasti rasvan, tuon biodieselin, voimalla. Kovatahtinen iltalenkki tai punttitreeni naapurin Jorman kanssa onnistuu paremmin sopivalla hiilaritankkauksella. Räätälöidyillä hiilareilla Perheenisämme saa sopivan etulyöntiaseman Jormaan nähden. (Tai saisi, ellei Jorma käyttäisi samoja aineita.) (Ettei vain muuten kyse olisi jostain doping-aineesta? Täälläkin ravintokeskustelut on täynnä pulinaa siitä, miten hiilareita vedetään hirveitä määriä ANABOLISINA TEHOSTEINA! Mitä mummokin ajattelisi, jos vielä eläisi!)
Hiilarit on urheilusafkaa, mutta niin me vaan useimmat valutaan hiljakseen aamuruuhkassa bensakoneilla ja aamupuurolla. Ja mikäs siinä, kulkeehan tuo jono ja vatsat killittää puoleen aamupäivään. Loppuaamupäivästä onkin bensakuskeilla jo tankit tyhjänä, ja pitää käydä täyttämässä. Dieselimiehet käyvät syömässä jotain pientä, kun se kuuluu tapoihin, ja sitä paitsi on kiva haastella työkavereiden kanssa lounaspöydässä. Jutun juurta löytyy aina, jos ei muusta niin ateriavalinnasta. ("Mitä, pilaako riisi kanan, vai? Mä näin kun sä lorottelit sitä öljyä siihen salaattiin! Eikös oliiviöljy lihota? Korresterooli, korresterooli!")
Elimistö nyt vaan on sellainen, että ei se mitenkään de facto toimi aina ja joka tilanteessa parhaiten hiilarisyötöllä. Se on hybridikone. Ja jos siihen työntää huokeaa itäbensaa vuoden toisensa jälkeen, vaikutukset alkavat näkyä. Ei kulje, yskii ja haisee. No okei, dieseli se vasta haiseekin, jos on klappia. Mutta "edullinen bensa" on siis yhtä kuin "helpot hiilarit": makeat, sulavat, kätevät, ja aina saatavilla. Mutta dieselitankki (rasvavarasto) on jostain syystä paljon suurempi. Pienimpienkin mallien kapasiteetti on ällistyttävä bensatankkeihin (hiilarivarasto) nähden. Jos autojen bensatankit olisivat oikeasti yhtä pieniä, niillä tosiaan hädin tuskin pääsisi aamulla töihin, ja sen jälkeen mentäisiin pelkillä huuruilla, kunnes olisi aivan pakko pysähtyä vähintään kylmäasemalle.
Ihmisille on markkinoitu, osin jopa pakkosyötetty, ajatus, että, hiilarien, toisin kuin rasvan, syöminen tekee autuaaksi. Sama kuin katsoisit illalla formuloita ja sitten aamuruuhkassa etsisit optimaalista ajolinjaa kaistalta toiselle ja takaisin. Rasva puolestaan esitetään ravintoaineiden terroristina, jonka uhkaa torjumaan täytyy pitää tiedotuskampanjoita ja valmistaa kansaa kohtaamaan kuviteltu vihollinen. "Kalori on aina kalori! Hiilarit, uskonto ja isänmaa! Kohlenhydraten macht frei!"
No niin.
Eri koneet on tietysti tuunattu eri tavalla. Toinen käyttää mukavammin hiilaria, toinen rasvaa. Vire voi ajan kuluessa muuttua. Myös kuskeja on erilaisia. Toinen ajaa työkseen rallia, toisen kulkupeli maatuu toimiston parkkipaikalla. Jotkut koneet vaativat heti lisää bensahuikkaa, toinen vaihtaa tyynesti biodieselille. Ja jotkut jyrskyttävät dieselillä koko ajan, korkeintaan antaen välillä pientä "ryyppyä", kun pitää saada massa vauhtiin. (Ja toiset syöttää koneeseensa mitä vaan, ja ihmettelee kun on putket tukossa. Ja toiset taas tunkee tankkiinsa kaikenlaista eksoottista, ja ajaa pyhällä hengellä tai valolla.)
Ja jos nyt joku tulee sanomaan, että "mutta elimistö/aivot/sukupuolielimet tarvitsevat välttämättä tietyn määrän hiilihydraatteja!" niin minä sanon sille että "kalori on aina kalori." :dance:
Yhteenvedon yhteenvetääkseni: Tunne vihollisesi ja valitse kalorisi! Painoa voi pudottaa 'läpi harmaan kiven'/'ylitetäänpäs tämä suo notta heilahtaa' -mentaliteetilla, tai sitten zeniläisesti, kuin aikidossa, kääntäen vastustajan voiman tätä itseä kohden. Tulella tulta vastaan, ohjaten, rajoittaen. Ystävät lähellä, viholliset lähempänä...
Ei mulla muuta. :D
Disclaimer: Ainoa ajoneuvo, jonka omistan, käyttää polttoaineenaan bensiiniä. "Itäbensa" on todellisuudesta irroitettu, retorinen elementti. Jotkut syövät aamulla muutakin hiilaria kuin puuroa. Jotkut kulkevat aamulla bussilla, toiset jopa polkupyörällä. Jotkut kulkevat myös iltapäivällä. (Kävelemistä ei lasketa.)
:1:
P.S. Mulla ei tosiaan ollut juuri nyt muuta tekemistä kuin kirjoittaa tämä. (Edit: niin, siis kipeenä... on mulla normaalisti jotain mutakin tekemistä. :D) Tai onhan tuolla tiskit oottamassa. Mutta, jatkakaa! :D :thumbs:
. 
