Demokratiako maailman pelastus?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Wallace
  • Aloitettu Aloitettu
Kyse on siitä ettei enemmistösäännällä pystyttäisi viemään tiettyjä oikeuksia pois ihmiseltä. Näitä oikeuksia ovat perustuslailliset oikeudet..

Mutta tietyissä tilanteissa kuitenkin lopulta käytettäisiin enemmistösääntöä eikö niin? Esimerkiksi kun enemmistö ihmisistä haluaa laittaa vaikkapa jonkin kaverin vankilaan vaikka ko. henkilö ei itse sinne halua.

Perustuslailliseksi valtion tekee hallituksen valtaa rajoittava perustuslaki.

Nenäapina juuri laittoin linkin ja lainauksen edustuksellisen demokratian hienosta puolesta: "Kolmantena instanssina on usein myös korkein oikeus, joka valvoo perustuslain toteutumista."
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei varmaankaan ole kenellekään epäselvää, että puhdas demokratia (1 mies, 1 ääni) ei ole mielekäs hallintomuoto.

Nyt on Arkadianmäellä päätöksistä äänestämässä 200 edustajaa, mitähän siitä tulisi, kun kaikesta äänensä antamassa olisi 3,5 miljoonaa ihmistä? (villi veikkaus täysi-ikäisten määrästä)
 
Ehdotankin Suomen pelastamiseksi valistunutta diktatuuria :)

Vuosittain äänestettäisiin sitovalla kansanäänestyksellä Tyranni, jolla olis absoluuttinen valta, poislukien muuttumaton perustuslaki, jossa määritellään rajoja...
 
Mutta tietyissä tilanteissa kuitenkin lopulta käytettäisiin enemmistösääntöä eikö niin? Esimerkiksi kun enemmistö ihmisistä haluaa laittaa vaikkapa jonkin kaverin vankilaan vaikka ko. henkilö ei itse sinne halua.

Sehän on taas sitten oikeuslaitoksen asia ei kansanäänestyksen ? Vai mitä meinasit ?

Nenäapina juuri laittoin linkin ja lainauksen edustuksellisen demokratian hienosta puolesta: "Kolmantena instanssina on usein myös korkein oikeus, joka valvoo perustuslain toteutumista."

Kyllä luin sen.

Suomenkin valtiomuoto on tasavalta, vaikka siitä ollaankin luisumassa pois esim. EU:n myötä.

Jos verrataan tätä Suomea ja Usaa keskenään,

Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla.[36] Presidentti vahvistaa lait,[37] nimittää korkeimmat virkamiehet[38] ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.[39] Yleensä Euroopan unionia koskevia asioita hoitaa pääministeri.

Virallisessa kielenkäytössä pääministeri ja muut ministerit muodostavat valtioneuvoston, mutta arkikielessä valtioneuvostoa kutsutaan hallitukseksi. Virallisessa kielenkäytössä hallituksen taas muodostaa valtioneuvosto ja presidentti yhdessä.[40]

Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Pääministeri valitaan puolueiden välisissä hallitusneuvotteluissa, ja pääministeri nimittää hallitukseen yleensä toistakymmentä ministeriä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuvat myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.

Perustuslain mukaan valta kuuluu Suomessa kansalle, ja korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomessa ei ole perustuslaillista tuomioistuinta, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo valmistavien lakien perustuslain mukaisuutta.lähde?

Suomi siirtyi ensimmäisten maiden joukossa yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen 1905. Suurimmat puolueet ovat lähes tasavahvat Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Tulopolitiikassa Suomessa on käytössä niin sanottu kolmikanta, jossa tulonjaosta ja työehdoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen ja valtion kesken. Valtiollisia neuvoa antavia kansanäänestyksiä on järjestetty vain kaksi Suomen historiassa: kieltolain kumoamisesta ja Euroopan unionin jäsenyydestä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi

Yhdysvaltain kongressi (engl. United States Congress) on Yhdysvaltain lainsäädäntöelin. Se muodostuu edustajainhuoneesta ja senaatista.

Yhdysvaltain perustuslain mukaan liittovaltion kaikki lainsäädännöllinen valta on kongressilla. Perustuslaki määrittelee kongressille kuuluvan vallan, kaikki muu valta kuuluu osavaltioille ja kansalle. Kongressi voi säädellä muun muassa osavaltioiden välistä kaupankäyntiä, kansainvälistä kauppaa ja liittovaltion tuomioistuinten kokoonpanoja. Se voi myös säätää veroista, ylläpitää asevoimia ja julistaa sodan.

Edustajainhuone ja senaatti ovat yhdenvertaisia kamareita. Niitä sanotaan joskus ala- ja ylähuoneeksi, mutta nimitys on tässä mielessä epätarkka. Kahden vuoden välein valittava edustajainhuone on tarkoitettu antamaan kuva kansalaisten senhetkisistä mielipiteistä, kun taas hitaammin muuttuva senaatti on tarkoitettu pohdiskelevammaksi kamariksi. Joissain suhteissa kamareiden oikeudet poikkeavat toisistaan. Senaatti vahvistaa tietyt presidentin tekemät nimitykset korkea-arvoisiin virkoihin ja liittovaltion oikeusistuimiin. Se myös vahvistaa kansainväliset sopimukset. Edustajainhuoneella on esitysoikeus kaikkien niiden lakien osalta joilla pyritään hankkimaan rahaa tai saattamaan alulle virkasyyteprosessi.

Lakiehdotus on hyväksyttävä kongressin molemmissa kamareissa täsmälleen samanlaisena, jotta se voidaan lähettää presidentille allekirjoitusta tai vetoa varten. Kongressin kamarien välillä käydäänkin usein neuvottelu kompromissin aikaansaamiseksi toisistaan eroavien lakiehdotusten välillä (conference committee).

Termillä kongressi voidaan tarkoittaa paitsi elintä myös senhetkisiä valtiopäiviä. Vuoden 2009 alussa aloitti 111. kongressi. Yhdysvaltain perustuslaki kieltää kansanedustajia pitämästä julkista liittovaltion virkaa. Tästä syystä, toisin kuin muissa parlamentaarisissa demokratioissa, Yhdysvalloissa hallituksen jäsenet eivät ole kansanedustajia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_kongressi

Kamareita eri määrä.

Tässä se suurin ero taitaa tulla,

Parlamentarismi on hallitusjärjestelmä, jossa toimeenpanovallan (Suomessa Hallitus) tulee nauttia lainsäädäntöelimen (Suomessa Eduskunta) luottamusta, joka usein ilmaistaan luottamusäänestyksen myötä. Parlamentarismi perustuu siihen, että kansan valitsema parlamentti pystyy kontrolloimaan hallitusta, jota kansa ei ole valinnut suoraan. Eduskunta voi tehdä Suomessa hallitukselle välikysymyksiä, joilla hallituksen luottamus mitataan. Muussa tapauksessa hallitus saisi liian suuren vapauden toimintaansa. Mikäli hallitus ei nauti parlamentin luottamusta, se on velvoitettu eroamaan.

Kun taas Usassa valitaan edustajamiehet&senaatti enemmistövaaleilla.

Muutenkaan http://fi.wikipedia.org/wiki/D'Hondtin_menetelmä ei välttämättä korreloi todellisen enemistön kanssa.

Eroa on myös tässä,

Yhdysvaltain presidentti (engl. President of the United States of America) on Yhdysvaltain valtionpäämies ja hallituksen johtaja (vrt. pääministeri), korkein liittovaltion toimeenpaneva viranomainen sekä asevoimien ylipäällikkö. Eurooppalaisiin pääministereihin tai presidentteihin verrattuna hänellä on huomattavat valtuudet. Perustuslain mukaan presidentin toimikausi on neljä vuotta, ja henkilö voidaan valita korkeintaan kahdeksi kaudeksi. Yhdysvaltain varapresidentti valitaan samalla kertaa presidentin pariksi.

Yhdysvallat oli ensimmäinen valtio maailmassa, jossa presidentin virka otettiin tasavallan päämieheksi. Yhdysvaltain maailmanpoliittisen aseman vuoksi Yhdysvaltain presidenttiä kutsutaan usein "maailman mahtavimmaksi mieheksi", ja kulloinenkin presidentti on maailman tunnetuimpia ihmisiä.

Yhdysvaltain presidentin tehtävä antaa laajat valtuudet. Perustuslain mukaan presidentin tulee "huolehtia lakien panemisesta täytäntöön". Tämän vastuun kantamiseksi presidentti johtaa liittovaltion toimeenpanevaa elintä – noin 4 miljoonan ihmisen kokoista hallintoa, johon siviilihallinnon lisäksi kuuluu yli miljoona aktiivipalveluksessa olevaa sotilashenkilöä. Presidentti asettaa virkakautensa aikana noin 6000 henkilöä. Hänellä on myös veto-oikeus kongressin säätämiin lakeihin, muttei oikeutta tehdä omia lakiesityksiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_presidentti

Mutta siis noi käsitteet on kyllä tosi lähellä toisiaan.



Ehdotatko siis, että perustuslain tulisi olla muuttumaton?

Eikö se mahdollisesti johtaisi joissain asioissa kehityksen pysähtymiseen, eli ns. "fakkiutumiseen"?

Siis jos kansakunnan arvomaailma muuttuisi täysin tottakai perustuslakiakin muutettaisiin.

Musta vaan vähän tuntuu, että kukaan ei halua luopua esim. sellaisesta perusoikeudesta kuin vapaus.

Ei varmaankaan ole kenellekään epäselvää, että puhdas demokratia (1 mies, 1 ääni) ei ole mielekäs hallintomuoto.

Nyt on Arkadianmäellä päätöksistä äänestämässä 200 edustajaa, mitähän siitä tulisi, kun kaikesta äänensä antamassa olisi 3,5 miljoonaa ihmistä? (villi veikkaus täysi-ikäisten määrästä)

En mä sitä suinkaan tarkoita!
 
Monarkia parempi koska sukusiteet ovat monesti niin vahvoja eliittiperheillä, että ylilyönteihin ei päästäisi juurikaan. Toisaalta taas ihailen länsinaapureiden kuninkaita, mistä esimerkkinä Kustaa II Aadolf. Ainakin vahvaa johtajaa kaipaisin, vaikka näennäisdemokratia pysyisikin vallitsevana ideologiana.
Tämä selittää miksi euroopassa ei ole juurikaan sodittu.
 
Sehän on taas sitten oikeuslaitoksen asia ei kansanäänestyksen ? Vai mitä meinasit ?

Eikö oikeuslaitos tällöin toteuta jo mainittua enemmistösääntöä noudattaessaan lakia? Kaikki eivät kuitenkaan ole täysin samaa mieltä kaikesta. Karkea esimerkki: 99% kansalaisista on sitä mieltä, että laissa määrätty rattijuopumuksen rangaistusraja X on oikea, kun taas prosentti kansalaisista on sitä mieltä että rajan pitäisi olla X+1 promillea. Eikö tässä enemmistö jyrää eri mieltä olevan?
 
Hmmmm, kerro nyt mitä siellä lukee. En viitti tästä kirjastoon lähteä.

Missä mentiin pieleen ? Kenties on jotain online-matskuakin ?

En nyt jaksais muutamaa kymmentä sivua kirjotella:D

Postissas # 18 tulee asia ilmi: helpompi keskustella, kun on yhteisesti sovitut käsitteet, niin ei tuu tulkintaerimielisyyksiä.
 
Back
Ylös Bottom