Crossfit

Meta title: 💥 CrossFit – Kovaa, kovempaa, kokonaisvaltainen 💥

Meta description: Räjähtävää voimaa, sykettä kohottavia metconeja ja toiminnallista treeniä, joka haastaa koko kropan joka kerta.


kyllähän nuo huippu nimet lenkkiä tekevät offi päivinä, kävelyä / hölkkää sekä liikkuvuusharjotteita.
 
Fuhrer on kovin asiastaan varma. Muutamia perse edellä puuhun lausahduksia tähän viimeisimpäänkin postiin kyllä sisältyy. Esimerkiksi valtaosa menestyneistä kamppailulajien urheilijoista tekee aerobista peruskuntokaudella ja muutenkin palauttavana treeninä.

Itselläni antipatiat bodausta ja voimailua kohtaan johtuvat siitä, että turhan usein harrastajat ajautuvat ajatusmaailmaan jossa kaikki muu liikunta on nostamiselta pois. Tämä yhdistettynä jatkuvaan ylensyömiseen ja parhaassa tapauksessa roinaamiseen on ihan vitun sairasta ja piste. Ne natutreenaajat jotka treenaa järkevästi (terveellisesti) ovat kyllä merkittävä vähemmistö.

Ja jotta mitään ei jäisi epäselväksi niin laitetaan vielä tohtori.fi sivustolta lainaus

Kohtuukuormitteinen liikunta


Kohtuukuormitteinen peruskestävyysharjoittelu kohentaa kuntoa maltillisesti. Peruskestävyyden sykealue on 60-70 % maksimisykkeestä. Tällä sykealueella liikkuminen vahvistaa sydäntä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä tavoitesyketasolla sydän saa riittävästi kuormitusta, mutta rasitustaso tuntuu silti hyvältä ja kohtuulliselta.

Laihduttajalle ja liikuntaa aloittelevalle on sopivinta liikkuminen kohtuukuormitteisella sykealueella. Silloin lihassolut käyttävät energialähteenään suurimmaksi osaksi rasvakudokseen varastoituneita rasvahappoyhdisteitä. Sydämen sykkeen noustessa lihakset tarvitsevat nopeammin saatavissa olevaa energiaa. Tällöin elimistö alkaa käyttää enimmäkseen hiilihydraatteja, jolloin rasvojen suhteellinen osuus elimistön energialähteenä vähenee.

Aerobinen harjoittelu


Aerobinen harjoittelu kehittää sydämen lisäksi myös hengityselimiä, keuhkojen toimintaa ja yleistä kestävyyttä harjoittelun aikana. Tällä alueella aerobinen kunto vahvistuu eli kehon kyky kuljettaa happea lihaksille ja hiilidioksidia pois niistä paranee. Liikunta on kohtalaisen raskasta ja siltä se myös pitäisi tuntua. Aerobinen alue on 70-80 % keskimääräisestä maksimisykkeestä.

Tällä sykealueella keho käyttää energialähteenä suurimmaksi osaksi hiilihydraatteja rasvan asemasta. Aerobisella alueella kannattaa harjoitella nimenomaan silloin, jos haluaa kehittyä nopeasti ja tehokkaasti ja jos on jo riittävä peruskunto.

Anaerobinen harjoittelu


Kun harjoitellaan 80-90 % teholla maksimisykkeestä, aerobinen harjoittelu muuttuu anaerobiseksi. Tämän sykealueen harjoittelu kehittää ennen kaikkea kehon kykyä pilkkoa maitohappoa, joka puolestaan auttaa liikkumaan väsymättä korkealla teholla pidempiä aikoja ilman happivelkaa.

Tämän alueen harjoittelua voi luonnehtia kovaksi. Harjoittelu aiheuttaa kipua, lihasväsymystä, hengityksen voimakasta kiihtymistä ja uupumusta. Anaerobisen kynnysalueen harjoittelua suositellaan pääasiassa niille, jotka tavoittelevat korkeaa suorituskykyä. Jos tavoitteena on hyvä yleiskunto, tätä tasoa alhaisemmalla syketasolla harjoitteleminen on riittävän tehokasta. Jos tavoitteena on kilpaliikunta, anaerobisen alueen harjoitteluun tulisi käyttää useita harjoituskertoja viikossa.

Onko muuten sattumaa, että voimanostajilla ja bodareilla tuppaa olemaan verenpainetasot taivaissa?
 
Aerobinen matalilla sykkeillä kehittää peruskuntoa ja peruskuntoa tarvitsee siihen, että palautuu kovista treeneistä (anaerobinen). Mitä kovempi peruskunto, sitä kovempia treenejä voi vetää lyhyemmällä aikavälillä.

Ei taloakaan rakenneta ilman perustuksia.

Ja voimahan ei ole se tärkein ominaisuus tai "perusta" kaikelle mitä CF:ssä tehdään? :thumbs:

Spidey, haluatko vielä selventää niitä kohtia missä mennään metsään?

Oletko tosissasi että jos jotkut kamppailijat tekevät aerobista niin silloin sen on pakko olla täysin tarpeellsita?

Ja yhdeltä sivustolta otettu sitaatti kertoo absoluuttisen totuuden?
 
Ja voimahan ei ole se tärkein ominaisuus tai "perusta" kaikelle mitä CF:ssä tehdään? :thumbs:

Ei ole.

Sitä paitsi jos mennään asiasta neljänteen niin anaerobinen kehittää lähinnä vain hapenottokykyä. Mitäs ne voimanostajat sillä tekee?
 
Ei ole.

Sitä paitsi jos mennään asiasta neljänteen niin anaerobinen kehittää lähinnä vain hapenottokykyä. Mitäs ne voimanostajat sillä tekee?

Ai voima ei ole tärkein? Tämä oli mielenkiintoista.

Anaerobinen kehittää vain hapenottokykyä? Mistä luulet voiman tulevan?

Kertoi kyllä riittävästi sinun ymmärryksestä.
 
Miten kamppailulajit on mitenkään verrannollisia Crossfittiin? Jos rupee crossfitissä väsyttämään niin siinä voi tosiaan pysähtyä 10-20s ajaksi ottamaan vähän happea ja jatkamaan sen jälkeen. Näin ei voi tehdä missään 5min mma,nyrkkeily tai thaikku erässä. Tulee helposti nakkiin jos pysähtyy.
 
Ai voima ei ole tärkein? Tämä oli mielenkiintoista.

Anaerobinen kehittää vain hapenottokykyä? Mistä luulet voiman tulevan?

Kertoi kyllä riittävästi sinun ymmärryksestä.

Kyllä kestävyys on vähintään yhtä tärkeää. Siitähän nämä voimanostajat eivät tiedä mitään.
 
Kun nyt tuntuu olevan epäselvyyksiä mitä tämä crossfit on, niin aika selkeästi siitä on kerrottu esim crossfit espoon sivuilla.

CrossFit on monipuolinen voima- ja kunto-ohjelma, jota alun perin ovat käyttäneet amerikkalaiset poliisit, palomiehet, ammattisotilaat ja urheilijat. Sittemmin lajista on tullut erittäin suosittua ns. tavallisten kuntoilijoiden keskuudessa. Maailmalla toimii yhteensä yli 2000 CrossFit-salia, ja laji on kovaa vauhtia rantautumassa myös Suomeen. CrossFit Espoon lisäksi Suomessa toimii tätä kirjoitettaessa kuusi CrossFit-salia, joista erityisesti mainittakoon CrossFitin vuoden 2009 maailmanmestari Mikko Salon ja vuoden 2011 Euroopan karsintojen voittajan Tuomas Vainion kotisali CrossFit Pori.

CrossFitin idea kiteytyy lauseeseen ”constantly varied functional movements executed at high intensity”. Suomeksi tämä tarkoittaa seuraavaa:

Treenit ovat vaihtelevia. Sama treeni toistuu maksimissaan kuukauden-parin välein, minkä vuoksi CrossFit-treeneihin ei takuulla kyllästy. ”Penkkipunnerrusta, hauiskääntöä ja kuntopyörää kolme kertaa viikossa” -tyyppisten treenien eräs ongelma on myös se, että keho tottuu melko nopeasti samaan treeniin ja kehitys pysähtyy.

Toiminnallinen harjoittelu. CrossFitissä tehdään liikkeitä, jotka ovat ihmiselle luontaisia. Treeneissä yhdistellään painonnostoa, voimisteluliikkeitä sekä aerobisia harjoitteita kuten juoksua ja soutua. CrossFit-salin välineet koostuvat mm. levytangoista, käsipainoista, leuanvetotangoista, kahvakuulista ja voimistelurenkaista sekä soutulaitteista.

Korkea intensiteetti. Valtaosa treeneistä tehdään aikaa vastaan, mikä osaltaan mahdollistaa kunnon kehityksen mittaamiseen. Monia crossfittaajia motivoikin lajin kilpailuhenkisyys: voit aina kilpailla itseäsi ja usein myös treenikaveria vastaan. Toki suurelle osalle lajin harrastajista kilpailuhenkisyyttä tärkeämpää on se, miten kokonaisvaltaisesti CrossFit parantaa fyysistä (ja yhtä lailla henkistäkin) suorituskykyä.

CrossFit sopii kaikentasoisille treenaajille iästä, urheilutaustasta tai lähtötasosta riippumatta. Jokainen treeni sovitetaan kullekin treenaajalle sopivaksi muuttamalla vastusta, toistomääriä ja intensiteettiä.
 
Kyllä kestävyys on vähintään yhtä tärkeää. Siitähän nämä voimanostajat eivät tiedä mitään.

Ja kestävyyshän ei ole osuus maksimista..? Mitä luulet, kumpi on kestävämpi 80 kilolla tempauksessa, 100 kilon tempoja vai 135 kilon tempoja?
Miten voimanostajat liittyvät mihinkään?
 
mun on pakko kysyä fuhrerilta tällasta ku olit joskus postannut:

Tarkoitinkin että mitä hyötyä on siitä että jaksaa juosta tunnin? Juoksukunnolla ei ole juuri korrelaatiota mihinkään muuhun kuin juoksemiseen. Miksi sitä siis pitäisi tehdä?

Mitä tarkotit tolla? Meinaatko että jos pystyy juoksemaan tunnin, se kunto ei mitenkään siirry mihinkään muuhun kuin juoksuun?? esim. pitkään sarjaan jossa tarvitaan hapenottokykyä?

Ootko sä yks niistä ruudinkeksijöistä jotka sanoo lenkkeily on ämmien laji? Ja Venyttely on samalla myös Ämmille?
 
Sinähän niihin tykkäsit kovasti vertailla mutta ei ne kyllä tähän asiaan mitenkään liity.



Mitä luulet, kumpi juoksee enemmän coopperissa?

Se kumpi on harjoitellut sitä enemmän. Olettaen että harjoittelu on oikeanlaista.

Mitä tarkotit tolla? Meinaatko että jos pystyy juoksemaan tunnin, se kunto ei mitenkään siirry mihinkään muuhun kuin juoksuun?? esim. pitkään sarjaan jossa tarvitaan hapenottokykyä?

Ootko sä yks niistä ruudinkeksijöistä jotka sanoo lenkkeily on ämmien laji? Ja Venyttely on samalla myös Ämmille?

Kyllä. Juuri sitä.

Olen sitä mieltä lenkkeily on turhaa ellei laji vaadi hölkkäämistä paikasta toiseen. Ja se ei auta millään tavalla missään pitkässä sarjassa.

Ja olen yksi niistä ruudinkeksijöistä jotka lukee jotain eikä vain toista jotain mitä joku on joskus sanonut. Tai pidä totuutena kaikkea minkä luulen olevan oikein.
 
Fuhrer: -Niin että airooppinen ja/tai peruskestävyysharjoittelu on turhaa, koska missään lajissa ei tarvita airooppista voimantuottoa eikä missään lajissa kävellä taikka hölkätä hitaasti? Nyt täytyy kyllä sanoa että oli kyllä mun makuun yllättävän huono argumentti sulta.

Mihin uskot palautumisen perustuvan, jossei siihen peruskuntoon?
Miten ja millaisilla harjoituksilla/harjoitustehoilla se peruskunto rakennetaan?
Eikö anaerobisen rajan nostamisesta ole hyötyä ja miten se tapahtuu, mikäli ei harjoitella aerobisella alueella lainkaan?
Mitä luulet, että kumpi on vaikkapa nyrkkeilijälle hyödyllisempää, olla sen mahdollisen prosentin "heikompi" kuin se, joka harjoittelee puhtaasti anaaerobisilla tehoilla, mutta palautua useita prosentteja tehokkaammin erätaukojen aikana?
Onko kovatehoisella voimaharjoittelulla ja kevyellä aerobisella toistensa kaltaisen vaikutukset sinne hengitys- ja verenkiertoelimistöön, vaikkapa nyt sinne pumppuun?
 
Hyvä musta että joku kerrankin puhuu järkeä Suomen aerobista palvovalle porukalle. Missään muualla maailmassa en tiedä että niin paljoa hehkutettaisiin jotain matalatempoista hölkkää kun täällä takapajulassa. AIka syyttä.
 
Hyvä musta että joku kerrankin puhuu järkeä Suomen aerobista palvovalle porukalle. Missään muualla maailmassa en tiedä että niin paljoa hehkutettaisiin jotain matalatempoista hölkkää kun täällä takapajulassa. AIka syyttä.

Suomessa liiotellaan kaikessa, mut fuhrer nyt vaan kirjotelmiensa mukaan sanoo että kaikki missä hengästyy on paskaa eikä auta mihinkään.

--

siis fuhrerin juttuja kun lueskelee niin voi vain ajatella seuraavaa:
Ämmät treenaa pitkiä sarjoja pienillä painoilla. Fuhrer eli TOSIMIEHET REENAA raskailla panoilla ykkösiä koska ÄIÄ:t treenaa niin,
aerobinen/anaerobinen kunto ei vaikuta mihinkään!! Palautumisen hoitaa vitulliset määrät ROHEIINII ja RASVAA ja LEPO!

kaikki muu on paskaa!! Meillä taitaa olla uus Tony Halme täällä :)
 
Fuhrerilla vaikuttaa olevan se harhaluulo, että riittävä määrä voimaa korvaa kaikki ominaisuudet. Ei voimalla tee esim. painiessa mitään jos happi loppuu 30sekunnissa.
 
Fuhrer: -Niin että airooppinen ja/tai peruskestävyysharjoittelu on turhaa, koska missään lajissa ei tarvita airooppista voimantuottoa eikä missään lajissa kävellä taikka hölkätä hitaasti? Nyt täytyy kyllä sanoa että oli kyllä mun makuun yllättävän huono argumentti sulta.

Mihin uskot palautumisen perustuvan, jossei siihen peruskuntoon?
Miten ja millaisilla harjoituksilla/harjoitustehoilla se peruskunto rakennettaan?
Eikö anaerobisen rajan nostamisesta ole hyötyä ja miten se tapahtuu, mikäli ei harjoitella aerobisella alueella lainkaan?
Mitä luulet, että kumpi on vaikkapa nyrkkeilijälle hyödyllisempää, olla sen mahdollisen prosentin "heikompi" kuin se, joka harjoittelee puhtaasti anaaerobisilla tehoilla, mutta palautua useita prosentteja tehokkaammin erätaukojen aikana?
Onko kovatehoisella voimaharjoittelulla ja kevyellä aerobisella toistensa kaltaisen vaikutukset sinne hengitys- ja verenkiertoelimistöön, vaikkapa nyt sinne pumppuun?

PK-harjoittelu, lajista riippuen on aika suhteellista. Mutta aerobisen kunnon rakentaminen ei juuri auta mihinkään anaerobiseen. Tai voimantuottoon.
Uskon itse hyvin vakaasti itse lajin harjoitteluun, sekä lajin luonteen mukaiseen EST-treeniin. Ja luonnollisesti voimaharjoitteluun, sillä ei ole väliä oletko maratoonari vai pikajuoksija, kaikki tarvitsevat lisää voimaa.

Anaerobisen kynnyksen nostaminen auttaa tietenkin, mutta en silti usko että aerobista harjoittelua tarvitsee juurikaan tehdä. Riippuu siitä miten sen määrittelee, mutta jos harjoittelet kynnyksellä niin onko se aerobista vai anaerobista?

Olen tästä puhunut kolmen eri Olympiamitalisteja valmentaneen valmentajan kanssa, ja jokainen oli samaa mieltä aerobisesta.

Esim nyrkkeilyssä ei kaasuntuminen ole kiinni siitä kumpi on juossut enemmän lenkkejä. Yleensä heikompi kaasuuntuu nopeammin. Varsinkin painilajeissa.
Mihin unohtuu aina se että itse lajin harjoittelu on ehkä paras tapa parantaa suoritusta lajissa?
Ei nekkaajat tule paremmiksi nekkaajiksi juoksemalla.

Etkö muka sitten usko että voimaharjoittelu parantaa sydäntä ja verenkiertoa? Tämäkin on tutkimuksissa tullut ilmi useita kertoja.
 
Back
Ylös Bottom