Crossfit

Meta title: 💥 CrossFit – Kovaa, kovempaa, kokonaisvaltainen 💥

Meta description: Räjähtävää voimaa, sykettä kohottavia metconeja ja toiminnallista treeniä, joka haastaa koko kropan joka kerta.


Kai ainakin Archey on menossa tuonne osoittamaan, kuinka kaikki muu treenaus paitsi podaus on turhaa? Kyllähän nyt vanhan kansakoulun sisäjumppatuntien ja rankan podaustreenin karkaisemana tuollaiset kisat viedään mennen tullen ja turhanpäiväiset crossfit heilujat nöyryytetään riviin, vaikomitäköhä?
 
Hiukan offtopiccina Fuhrer:ille
Saivarrellen, lähes kaikessa kestävyysurheilussa volyymi on tärkeämpää kuin raskaiden rautojen nostaminen.
Maratooneihin en ole kuulut koskaan treenattavan kovin lyhyillä toistomäärillä, pitkiä lenkkejä pääasiassa, sama varmaan koskee pitkän matkan hiihtoa yms.

Mielestäni 200kg raw penkkikin on mahdollinen natikalla ja vielä helpompi horkkaajalla, vaikka ei treeneissä mentäisi koskaan alle 6-8 toiston sarjoja ja apuliikeissä pysyttäisiin aina yli 10-20 toiston sarjoissa.
Voihan tälläinen bodaustyylisesti harjoitteleva silti piikata pari kuukautta ykköstestiiin vaikka muuten harjoittelu olisi pääasiassa pitkiä kovia sarjoja.
Enkä usko että hyvän maksimivoiman omaava voimanostaja olisi yhtään parempi sotilaspenkissä kuin volymiharjottelulla voimansa hankkinut jolla on huono maksimi hermoitus mutta hyvä sarja irtiottokyky.

Tämä esim. 90kg voimanostaja voi nostaa vaikka 260 kaikissa varusteissa ja 210kg raw-salipenkissä, kun taas 90kg volyymitreenailija ei saa huonolla 1RM-hermoituksella kuin 200kg raw-salipenkissä, mutta tekee kympin 180kg:lla ja voittaa edellämainitun voimanostajan silti sotilaspenkin toistotestissä.

Jotenkin pelkistetysti yrität väittää ettei voima kehittyisi lainkaan pitemmillä sarjoilla, jostakin kummallisesta fysiologisesta totuudesta johtuen, mutta monet esimerkkitapaukset kertovat aivan muuta ja useimman voimanostajan peruskuntokausi sisältää vaihtelevaa bodailua kuten jto:kin suosittelee.

Jatkuvasti junnatuilla 1-3 toiston suorituksillakin jossain vaiheessä mennään hermostollisesti jumiin.

Huomaa että ihan liikaa et opiskele etkä valmenna. Mikä on viimeisin voimaharjoittelua koskeva kirja minkä olet lukenut?

Koitapa tehdä joku oikeasti joskus vahvemmaksi niin huomaat että nuo 1-3 toiston sarjat ovat aika kriittisiä.

En tiedä miten saat väännettyä asian niin että olisin väittänyt että voima tulee ainoastaan sillä että tehdään pelkkiä 1-3 sarjoja?

Suurin osa siitä mitä kirjoitat on sinun mielipiteitäsi, tai pelkkää arvailua.

Ja tuosta PK-kauden treenistä, en ole ihan typerä, vaihtelen toistoalueita 2-4 viikon välein lähes poikkeuksetta. Jokainen joka ymmärtää jotain siitä miten hermosto toimii ymmärtää vaihtelun tarpeellisuuden.

Tiesitkö, että PK-kausi ei ole tarkoitettu maksimivoiman kehittämiseen? Sitä varten sen nimi on PK-kausi, ja silloin harjoitellaan pidemmillä sarjoilla. SIlloin kun harjoitellaan maksimivoimaa niin toistomäärät tippuvat aika dramaattisesti.

Jos ne 6-8 toiston sarjat olisivat niin hyviä maksimivoiman kehittämiseen niin mitä järkeä olisi omistaa erikseen kausi jolloin niitä harjoitellaan? Ja mielellään vielä kohtuu kaukana kisakaudesta?


Mieti ennenkuin kirjoitat, ja lue jotain konkreettista aiheesta niin voit perustaa kommenttisi johonkin muuhun kuin omiin mielipiteisiin.
 
Juostaanko/soudetaanko crossfitissä semmoisella tehoilla että anaerobinen kynnys ei ylity?


Niin... joo, no. Se varmaan riippuu vähän. Niitä reenejäkin on monenlaisia. Ja monet vissiin juoksee niiden perusreenien lisäks säännöllisesti lenkkejä. Kuitenkin idea on sitäkin puolta kehittää/ylläpitää. Tuskin pelkän puntin voimalla ne juoksee kisoissa >3500 cooperissa. Mutta se voi olla totta, että joissain reeneissä ei tuota puolta ole ollenkaan mukana. Varmaan riippuu siitä mistä niitä reenejä ottaa.
 
Niin... joo, no. Se varmaan riippuu vähän. Niitä reenejäkin on monenlaisia. Ja monet vissiin juoksee niiden perusreenien lisäks säännöllisesti lenkkejä. Kuitenkin idea on sitäkin puolta kehittää/ylläpitää. Tuskin pelkän puntin voimalla ne juoksee kisoissa >3500 cooperissa. Mutta se voi olla totta, että joissain reeneissä ei tuota puolta ole ollenkaan mukana. Varmaan riippuu siitä mistä niitä reenejä ottaa.

Laji ei silti ole aerobista missään määrin. Eikä aerobisesta harjoittelusta ole hyötyä koko lajille. Enemmänkin päinvastoin.
 
On se mielestäni suht kumma juttu jos paremmasta hapenottokyvystä ym. ei ole tuommoiselle kovatempoiselle lajille hyötyä. Saati että aerobisesta haittaa olisi.
 
Laji ei silti ole aerobista missään määrin. Eikä aerobisesta harjoittelusta ole hyötyä koko lajille. Enemmänkin päinvastoin.
Kyllä ainakin harjoitusohjelmiin sisältyy aerobista harjoittelua esim. juoksua, soutua, hyppynarulla hyppimistä jne. eikä kenelläkään joka lajissa jotenkin pärjää ole huonoa aerobista kuntoa...
 
Laji ei silti ole aerobista missään määrin. Eikä aerobisesta harjoittelusta ole hyötyä koko lajille. Enemmänkin päinvastoin.
Riippuu vähän, jos haluaa vaan treenata salilla crossfit tyyliin, niin silloinhän se ei ole aerobista. Ne jotka harrastavat taas crossfittia ihan kilpaillakseen siinä yrittävät ylläpitää aerobista kuntoaan mahdollisimman kovana koska joka kisassa on ollut aina jotain pidempiä aerobisia osuuksia. Pääpaino crossfitissa tietenkin on siellä anaerobisella kunnolla mutta kaiken aerobisen harjoittelun hylkääminen on todella huono valinta kilpailua haikaileville.
On se mielestäni suht kumma juttu jos paremmasta hapenottokyvystä ym. ei ole tuommoiselle kovatempoiselle lajille hyötyä. Saati että aerobisesta haittaa olisi.
Kannattaa tutustua tarkemmin sykealueisiin niin ymmärtää miksi. Aerobinen harjoittelu syö tehoja anaerobiselta harjoittelulta ja sama toisin päin.
 
Aina tuo hapenottokyky nostetaan niin kriittiseksi. Eikö sillä etteikö sillä olisi merkitystä.

Vähintään yhtä tärkeää on maitohapon sietokyky.
Ja perusmääritteethän ovat;

aerobinen = hapellinen
Anaerobinen = hapeton

Ja siinä vaiheessa kun maitohappoa alkaa kumuloitumaan enemmän kuin sitä pystytään poistamaan harjoittelu muuttuu anaerobiseksi.

Kuinka moni, esimerkiksi crossfitin harjoituksista ovat semmoisia joissa maitohappoa ei synny?
 
Kannattaa tutustua tarkemmin sykealueisiin niin ymmärtää miksi. Aerobinen harjoittelu syö tehoja anaerobiselta harjoittelulta ja sama toisin päin.
Siis tottakai. Ja ei kukaan pistä mavesta 400kg ja silti juokse maratonia, mutta kuten monissa asioissa, on tässäkin se kultainen keskitie.
 
Huomaa että ihan liikaa et opiskele etkä valmenna. Mikä on viimeisin voimaharjoittelua koskeva kirja minkä olet lukenut?

Koitapa tehdä joku oikeasti joskus vahvemmaksi niin huomaat että nuo 1-3 toiston sarjat ovat aika kriittisiä.

En tiedä miten saat väännettyä asian niin että olisin väittänyt että voima tulee ainoastaan sillä että tehdään pelkkiä 1-3 sarjoja?

Suurin osa siitä mitä kirjoitat on sinun mielipiteitäsi, tai pelkkää arvailua.

Ja tuosta PK-kauden treenistä, en ole ihan typerä, vaihtelen toistoalueita 2-4 viikon välein lähes poikkeuksetta. Jokainen joka ymmärtää jotain siitä miten hermosto toimii ymmärtää vaihtelun tarpeellisuuden.

Tiesitkö, että PK-kausi ei ole tarkoitettu maksimivoiman kehittämiseen? Sitä varten sen nimi on PK-kausi, ja silloin harjoitellaan pidemmillä sarjoilla. SIlloin kun harjoitellaan maksimivoimaa niin toistomäärät tippuvat aika dramaattisesti.

Jos ne 6-8 toiston sarjat olisivat niin hyviä maksimivoiman kehittämiseen niin mitä järkeä olisi omistaa erikseen kausi jolloin niitä harjoitellaan? Ja mielellään vielä kohtuu kaukana kisakaudesta?


Mieti ennenkuin kirjoitat, ja lue jotain konkreettista aiheesta niin voit perustaa kommenttisi johonkin muuhun kuin omiin mielipiteisiin.


Miksi helkutissa pidetään peruskuntokausia jos ne eivät tuo voimaharjoitteluun mitään hyötyä?
En ole väittänyt että pitemmät sarjat olisivat optimaalisia voimankehittämiseen, vaan että voimailulajeissakin voidaan voimaa hankkia myös pidempien toistomäärien kautta.
Nyrkkeilyyn, painiin ja sotilaspenkkiin on peruskuntokaudella parempi hankkia voimaa myös pitemmillä kuin 1-3 toiston sarjoilla.

Volyymin nostaminen voimaharjoittelussa tarkoittaa myös useampia sarjoja/liike.
 
Kyllä CrossFit harjoitteluun kuuluu aerobistakin. Useilla saleilla treeni kestää tunnin tai yli ja vain pieni osa treenistä tapahtuu anaerobisesti.
 
Kyllä CrossFit harjoitteluun kuuluu aerobistakin. Useilla saleilla treeni kestää tunnin tai yli ja vain pieni osa treenistä tapahtuu anaerobisesti.

Niinkuin aikaisemmin jo kysyin, mitä aerobista siellä harjoitellaan?
Käveleekö ne salilla ympyrää aerobisella teholla?
 
Alkulämmittelyssä ja tekniikka osissa voidaan tehdä lihaskuntoliikkeitä, keppijumppaa tekniikkaharjoitteita yms. joissa sykkeet eivät nyt ihan taivaisiin nouse. Kun sykkeet liikkuu aerobisella puolella niin kai se aerobiseksi harjoitteluksi lasketaan??? Ei siinä paljon laktaatti vielä kumuloidu kun kepin kanssa kyykkää.

Ja aivan varmasti on hyvästä aerobisesta kunnosta hyötyä kun aletaan rakentaa anaerobista kestävyyttä.
 
Alkulämmittelyssä ja tekniikka osissa voidaan tehdä lihaskuntoliikkeitä, keppijumppaa tekniikkaharjoitteita yms. joissa sykkeet eivät nyt ihan taivaisiin nouse. Kun sykkeet liikkuu aerobisella puolella niin kai se aerobiseksi harjoitteluksi lasketaan??? Ei siinä paljon laktaatti vielä kumuloidu kun kepin kanssa kyykkää.

Ja aivan varmasti on hyvästä aerobisesta kunnosta hyötyä kun aletaan rakentaa anaerobista kestävyyttä.

Tekeekö se aerobisesta harjoittelusta jotenkin tarpeellisen jos alkulämmöissä ei laktaattia synny?

Mitä hyötyä aerobisesta kunnosta/harjoittelusta on anaerobisen voiman/kapasiteetin kanssa?
 
Tekeekö se aerobisesta harjoittelusta jotenkin tarpeellisen jos alkulämmöissä ei laktaattia synny?

Mitä hyötyä aerobisesta kunnosta/harjoittelusta on anaerobisen voiman/kapasiteetin kanssa?

Tää oli vastaus siihen tekeekö CrossFittaajat aerobista!
Siis ootko sitä mieltä että hyvä ja vahva peruskestävyys ei tue anaerobista kehittymistä???
 
Tää oli vastaus siihen tekeekö CrossFittaajat aerobista!
Siis ootko sitä mieltä että hyvä ja vahva peruskestävyys ei tue anaerobista kehittymistä???

Ylempänä oli puhetta että aerobinen harjoittelu olisi jotenkin hyödyllistä.

Olen. Hyvin vahvasti sitä mieltä anaerobinen voima/kapasiteetti pitää rakentaa ensin. Ja sitten mahdollisesti aerobinen puoli, JOS, sille on tarvetta.
Ja aika harvassa lajissa sille on suoranaisesti tarvetta.
 
Back
Ylös Bottom