Pientä päivitystä asiaan, mikäli jollakulla sattuu olemaan samanlaisia tavoitteita ja mahdollisesti pyörii samoissa lukemissa ja vertailu kiinnostaa. Viimeksi olen juossut 800m testausmielessä n. 1kk sitten, ja tuolloin aikaa siihen kului 3:10. Hävyttömän hidas vauhti tavoitetta silmällä pitäen, n 4.2 metrin sekuntivauhtia joka tekee vain n. 3030m cooperin testissä. Taktiikka oli sellainen että ensimmäinen kierros meni löysästi (jos se tällä kuntotasolla voi löysää vauhtiin nähden olla) ja 200m ennen maalia alkoi kiri, eli uskon että 12min juoksua varten vauhtia olisi pitänyt pudottaa siinä määrin että 3000m olisi jäänyt vain märäksi päiväuneksi.
Olen painottanut treenauksen ensimmäisen n. 4 viikon jakson kohtuullisen matalasykkeiseen peruskuntotreenaamiseen, mistä en huomannut juurikaan apua kovemmilla vauhdeilla juostessa, eli vauhtikestävyystreeniä, intervalleja, kovia vetoja tarvittaisiin varmasti tulostason nostamiseksi. Toisaiseksi noista olen tehnyt vain pieniä vetoja intervallimuotoisesti, jossa syke on noussut anaerobiselle alueelle ja sieltä palautus kevyemmällä rasituksella (rasitus edelleen tasolla jolla syke olisi ilman intervalliakin aerobisella) niin että maitohapon tunne on vähentynyt / poistunut lihaksista. Vähitellen olen siirtynyt treenaamaan kovemmilla sykkeillä, kerta kerralta pidempiä aikoja, eli nyt olen liikkunut n. 74-80% välillä maksimisykkeestä 35-45min.
Maksimaalisen hapenottokyvyn testaus on tosimielellä suoritettuna äärimmäisen raaka, vihlova ja piinallinen laji, jossa armoa ei tunneta eikä anneta. Siksi on parasta valmistautua myös ylempiä sykealueita tunnustellen, tietysti välttämällä liiallista rasittumista tehtäessä useampia harjoituksia viikossa. Tarkoitus olisi ennen seuraavaa testiä ottaa vielä vauhtikestävyyttä hieman mukaan. Kuntotaso on lenkkien perusteella kuitenkin ollut paranemaan päin, mutta katsotaan miten paljon se maksimaalista hapenottokykyä on parantanut (eli peruskunto selvästi nousujohteinen mutta hapenottokyvyn tilasta en ole niinkään varma).
Penkkiosastolta tuulahdukset ovat hieman epävarmempia, 10 toiston sarjoja olen nyt puskenut nousujohteisilla painoilla. Sarjapainot ovat aina olleet erittäin matalat suhteessa maksimiykköseen, joten mitään konkreettista en osaa sanoa. Välitestauksia tai muuta leikkimielisiä lähestymisiä kohti suhteellisesti kuormittavempia painoja en ole tehnyt. Toistomäärää pudotan testauksen lähestyessä.
Mielestäni yksi merkittävä asia joka jätetään näissä penkkiasioissa usein kokonaan käsittelemättä, on tekniikka. On täysin eri asia tehdä ylösnosto voimanostotyyliin pysäytyksellä kuin pompauttamalla se ilman pysäytystä rinnalta. Viisaampi tietäisi varmasti prosentuaalisen edun minkä pysäyttämättä jättämisellä saa, mutta uskoisin sen olevan vähintään 5%. Saman asian voi hyödyntää monessa muussakin liikkeessä, esim. hauiskäännössä ilman täydellistä alaslaskua ja käsien ojentamista välitön kääntö ylös sopivalta korkeudelta(mahdollisesti vielä selällä vauhtia antaen).