Lahjakkuus on kuitenkin eri asia, lahjakkuus on se joka erottaa jyvät akanoista ottelijoiden urien alkupuolella, lahjakas nousee huipulle poikkeuksellisen nopeasti ja vakuuttavasti.
Juuri näin. Jones on epäilemättä yksi lahjakkaimmista ottelijoista ikinä, mutta häviää kuitenkin Weidmanille mielestäni tässä vertailussa. Weidman on tähänastisella urallaan saavuttanut enemmän, nopemmin ja vakuuttavammin mitä Jones vastaavassa vaiheessa urallaan imo.
Listaan tähän muutamia asioita, joiden mielestä itse näen Weidmanin vielä Jonesiakin lahjakkaampana.
a) Weidman on omien sanojensa mukaan treenannut vapaaottelua vasta n.2,5 vuotta. Loppuaika on mennyt hukkaan erilaisten loukkaantumisten takia. Ote parin kk takaisesta haastattelusta:
"I feel like it’s been a very long time, but in actuality it hasn’t been that long. But I feel like I’ve been doing this forever," he said. "I started in 2009 – that’s when I started training.
I’ve had two surgeries where I was out for at least a year, another I was out three or four months, another that had me out three or four months … I’ve only actually been training for two or two and a half years, which is crazy. I’m very new, but it feels like forever."
Chris Weidman: 'I Haven't Shown My True Self Yet' | Bleacher Report
Näin siis tämän vuoden tammikuussa, kun mies oli jo UFC:n mestari, voittanut p4p1:sen ja puolustanut vyötä jo kerran onnistuneesti.
b) Otti UFC debyyttinsa 4 ottelun kokemuksella, kylkivammaisena ja 2 viikon varoitusajalla kokenutta veteraania Alessio Sakaraa vastaan, joka oli 3 ottelun voittoputkessa. Weidman voitti kaikin tuomariäänin. Jones otti myös oman UFC debyyttinsa lyhyellä varoitusajalla Andre Gusmaota vastaan ja voitti myös kaikin tuomariäänin. Jonesilla oli tuossa vaiheessa kuitenkin enemmän ottelukokemusta eikä Gusmaota voi pitää Sakaran tasoisena vastustajana (UFC rekordiksi jäi 0-2, Sakara oli 7-4 UFC:ssa Weidmanin kohdatessaan).
c) Weidman voitti viiden ensimmäisen UFC ottelunsa aikana 2 top10-vastustajaa (Munoz ja Maia) ja lopetti noista vastustajista 3 (Munoz, Lawlor, Bongfelt). Joneskin (käytännössä) voitti 5 ensimmäistä UFC otteluaan, mutta yksikään noista vastustajista ei ollut top10 ja vain 2 lopetuksella (Jake O`Brien ja Brandon Vera). Matt Hamillin kohdalla pitäisi olla lopetusvoitto, mutta toisaalta diskaustappiosta vastuu kuuluu myös ottelijalle itselleen.
d) Voitti Demian Maian tasoisen ottelijan 10 päivän varoitusajalla, 32 paunan painonpudotuksella ja 7 ottelun vapaaottelukokemuksella.
e) Voitti p4p1 ottelijan 9 ottelun kokemuksella ja lähes vuoden ring rustilla olkapääleikkauksen takia. Hallitsi ja ratkaisi ottelun p4p1 ottelijan omalla vahvuusalueella pystyssä, jota pidettiin siihen aikaan yleisesti koko lajin kaikkien aikojen parhaana. Hallitsi samaa ottelijaa toistamiseen ottelun jokaisella osa-alueella vajaa puoli vuotta myöhemmin. Mm.pudotti kanveesiin clinchistä.
f) Weidmanin lahjakkuus BJJ:ssä, jota voidaan pitää merkittävänä osana vapaaottelua. Voitti 3kk BJJ kokemuksella The East Coast Grappler`s Quest kilpailun, jolla lunasti itselleen paikan vuoden 2009 ADCC Barcelonaan. Kaikki 13 voittoa lopetuksella. Selvisi n.6kk BJJ taustalla ADCC:ssa aina neljännesfinaaliin asti häviten yhdelle yleisesti p4p maailman parhaina pidetylle BJJ-spesialistille vasta yliajalla pisteillä.
Tähän voisi pakkiksen BJJ-tuntijat kommentoida tarkemmin, kuinka poikkeuksellisena tällaista saavutusta voidaan pitää.
Matsista sanottua:
Weidman, a 25-year-old understudy of Matt Serra and Ray Longo, won the ADCC East Coast Trials to earn his berth to Barcelona.
In the deep and talented 88-kilogram division, a dominant first-round points victory over Spaniard Daniel Tabera on Saturday assured the native New Yorker nothing but crowd hostility, and a quarter-final match-up
against one of the best pound-for-pound grapplers in the world, Andre Galvao. Yet,
in spite of the gulf in submission experience, the BJJ purple belt was sensational against one of the world's best black belts.
Just seconds into the bout, Galvao locked up a deep omoplata on Weidman, which he used to roll backwards, take Weidman's back, and nearly armbar him. From there, the four-time All-American at Nassau Community College and Hofstra
attacked Galvao with brilliant throws from the clinch before the points period, which against nearly any other grappler in the world, would have landed him in dominant position.
Weidman's potent base allowed him to shut down Galvao's deep half guard game, as well as allowing him to attack with submissions of his own. Rather than play the passive points game that many wrestling converts do at ADCC, Weidman trapped Galvao with both a brabo choke and a Peruvian necktie, forcing the multiple-time BJJ world champion to work far harder than was anticipated. Galvao eventually used his savvy to score during the points period, passing guard and earning a 4-0 points victory.
However, the crucial thing to consider is that Weidman's primary focus is MMA -- a venue he's already looked stellar in through his first two fights.
For such a novice fighter to be so aggressive and technical in a pure grappling competition against one of the world's best speaks volumes to what a great MMA middleweight Chris Weidman may become.
En näe Weidmanin otteissa mitään todella erikoista mutta kun Jones on kehässä niin sen näkee kaikki et nyt on jotain ainutlaatuista kyseessä.
Jones käyttää otellessaan (ehkä hieman vähentynyt vastustajien kovetessa) paljon erilaisia "flashy"- tekniikoita, jotka ovat näyttävämpiä, kuin Weidmanin ottelutyyli. Jones on myös jo pelkästään fyysisesti dominoivamman näköinen suhteessa useimpiin vastustajiinsa, kuin Weidman. Jones onkin mielestäni fysiikaltaan "siunatumpi", kuin Weidman.
En lähde enempää tästä vääntämään, koska minulla ei ole mitään ongelmaa sen kanssa jos pitää Jonesia lahjakkaampana, kuin Weidman. Jones on minunkin mielestä niin lähellä, että näen väittelyn aiheesta turhaksi.