Carnivore Diet

[Dona]

Otetaan jenkeistä iso määrä ihmisiä jotka syö paljon paskaa = näin saadaan punainen liha haitalliseksi.

Suomalaisten suosikkiruoka on yhdistetty muistisairauden vaaraan

Ruokavalio voi vaikuttaa muistisairauden riskiin, osoittaa jälleen yksi tutkimus.

www.is.fi

 

[Pankkipunnertaja]

Tää olis varmaan sellasta mitä vois kokeilla?

Gelatiiniproteiinijauhe 1 kg

Etiketin tiedot : Gelatiiniproteiinijauhe, jonka liimausvoimakkuus 160 bloom.Ainekset: 100% sian gelatiini (valmistettu vain sian nahoista)Ravintosisältö:10 g sisältää noin 9 g proteiinia ja 1 g vettä.Käyttö: Sekoita esim teelusikallinen kuumaan juomaan ja nauti jauheen liuettua.Säilytys...

kauppa.karrikoivula.fi

 

[Pankkipunnertaja]

Otetaan jenkeistä iso määrä ihmisiä jotka syö paljon paskaa = näin saadaan punainen liha haitalliseksi.

Suomalaisten suosikkiruoka on yhdistetty muistisairauden vaaraan

Ruokavalio voi vaikuttaa muistisairauden riskiin, osoittaa jälleen yksi tutkimus.

www.is.fi

Ja se on niin surullista kun suurin osa ihmisistä uskoo noihin. Aivojen filtterit rikki.

 

[darker]

Joo. Kieltämättä pistää miettimään, että kun erään jenkkien oman arvion mukaan 96 miljoonalla jenkillä on insuliiniresistenssi, joista 78 miljoonaa heistä ei edes tiedä asiaa, ja 37 miljoonalla jenkillä T2D, niin sitten lööpeissä on lähinnä lihansyönnin mahtavat riskit. Yli puolella kansasta siis metabolisia ongelmia tällä hetkellä, ja sitten puhutaan jostain muistisairauden riskistä kun popsit leikkeleitä.

Viimeiset 20 vuotta on tehty paljon muistisairauksien tutkimusta ja näyttö on johtanut aika lailla siihen lopputulemaan, että myöhemmällä iällä alkavan muistisairauden takana on pitkän ajan insuliiniresistenssi ja aivojen sekä muutenkin elimistön häiriintynyt metabolia. Jotkut tutkijathan kutsuvat Alzheimerin tautia tyypin 3 diabetekseksi. On huomioitava, että vaikka veren sokeripitoisuus olisikin normaali, niin insuliinitaso voi silti olla liian korkealla, mikä lisää muistisairauden riskiä huomattavasti.

 

[Dona]

Tää olis varmaan sellasta mitä vois kokeilla?

Gelatiiniproteiinijauhe 1 kg

Etiketin tiedot : Gelatiiniproteiinijauhe, jonka liimausvoimakkuus 160 bloom.Ainekset: 100% sian gelatiini (valmistettu vain sian nahoista)Ravintosisältö:10 g sisältää noin 9 g proteiinia ja 1 g vettä.Käyttö: Sekoita esim teelusikallinen kuumaan juomaan ja nauti jauheen liuettua.Säilytys...

kauppa.karrikoivula.fi

Tässä olis halvalla Virosta.

Liivate 1kg - Saksavorst

Liivate on mauton ja hajuton aine, jota käytetään erilaisten ruokien sakeuttamiseen tai jähmettämiseen (esim. kakkujen kreemit, hyytelöt, syltty ja erilaiset makeat ja suolaiset hyytelöt).

saksavorst.ee

 

[testobodari]

Tässä suomalaisten katselma:

View of Meat and meat products – a scoping review for Nordic Nutrition Recommendations 2023

foodandnutritionresearch.net

Tässä jälleen hyvä esimerkki kuinka vähän todisteita lihan haitallisuudesta on, todisteiksi kohtiin ovat valinneet pari mieleistä tutkimusta tai muuta lähdettä, katsotaan yhtä todennäköiseksi merkattua haittaa prosessoimattomalle punaiselle lihalle tarkemmin, teksti alkaa:

Stroke
In the meta-analysis by Zeraatkar et al. (19), lower intake of unprocessed red meat (any stroke: 6 cohorts/102,024 participants; fatal stroke: 3 cohorts/671,259 participants) and processed meat (any stroke: 6 cohorts/101,861; fatal stroke: 2 studies/571,378 participants) was associated with a modestly lower risk of any stroke and fatal stroke (19). There was little evidence of heterogeneity.

Sitten itse tutkimusta:

https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/M19-0655

Low-certainty evidence was found that a reduction in unprocessed red meat intake of 3 servings per week is associated with a very small reduction in risk for cardiovascular mortality, stroke, myocardial infarction (MI), and type 2 diabetes.. Inadequate adjustment for known confounders, residual confounding due to observational design, and recall bias associated with dietary measurement.. The magnitude of association between red and processed meat consumption and all-cause mortality and adverse cardiometabolic outcomes is very small, and the evidence is of low certainty.. The magnitude of absolute effect, if indeed it exists, is very small, and the certainty of evidence is low.
GRADE Certainty of Evidence: Very low due to observational design, risk of bias, Plain-Language Summary: Reduction in unprocessed red meat may have little or no effect on stroke.
GRADE Certainty of Evidence: Low due to observational design, Reduction in unprocessedred meat may have little or no effect on stroke.
Risk Difference per 1000 Persons (95%CI): 0
Risk Difference per 1000 Persons (95%CI): 1 (0-2)
Findings from our review raise questions regarding whether—on the basis of possible adverse effects on cardiometabolic outcomes—the evidence is sufficient to recommend decreasing consumption of red and processed meat.

Tämähän meni heti mielenkiintoiseksi, tutkimus siis sanoo, että todisteita ei oikein ole. Seuraavaksi huomaammekin kummallisen asian, ilmaston, ympäristön ja eläimet pelastavan ruokavalion ystävät Jelena ja Jyrki antavatkin tutkimuksesta aivan erilaisen kuvan. Ajattelin aluksi käydä koko osion läpi, mutta kun alkoi näin rankalla sumutuksella pointti taisi tulla jo selväksi.

Seuraavaksi menin katsomaan kirjoittajia, vilkaisu Jelenan X ja nopeasti selviää, että Jelena on Elokapinaan osallistunut vasemmistolainen lihaa vihaava ilmastoaktivisti. Sama meno jatkuu Instagramin puolella.

Olenkin näistä aktivisteista puhunut aikaisemmin, en tiennyt tilannetta ihan näin vakavaksi. Kansaa on helppo sumuttaa, harva osaa lukea tutkimuksia ja arvioida niiden luotettavuutta tai tietää näiden tutkijoiden taustoja ja tarkoitusperiä. Avoimesti somessa julistavat aktivismiaan ja kertovat kuinka suosituksilla on tarkoitus ohjata politiikkaa heidän aktivismillensa mieluisaksi.

 

[mikasa90]

Tässä jälleen hyvä esimerkki kuinka vähän todisteita lihan haitallisuudesta on, todisteiksi kohtiin ovat valinneet pari mieleistä tutkimusta tai muuta lähdettä, katsotaan yhtä todennäköiseksi merkattua haittaa prosessoimattomalle punaiselle lihalle tarkemmin, teksti alkaa:

Sitten itse tutkimusta:

https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/M19-0655

Tämähän meni heti mielenkiintoiseksi, tutkimus siis sanoo, että todisteita ei oikein ole. Seuraavaksi huomaammekin kummallisen asian, ilmaston, ympäristön ja eläimet pelastavan ruokavalion ystävät Jelena ja Jyrki antavatkin tutkimuksesta aivan erilaisen kuvan. Ajattelin aluksi käydä koko osion läpi, mutta kun alkoi näin rankalla sumutuksella pointti taisi tulla jo selväksi.

Seuraavaksi menin katsomaan kirjoittajia, vilkaisu Jelenan X ja nopeasti selviää, että Jelena on Elokapinaan osallistunut vasemmistolainen lihaa vihaava ilmastoaktivisti. Sama meno jatkuu Instagramin puolella.

Olenkin näistä aktivisteista puhunut aikaisemmin, en tiennyt tilannetta ihan näin vakavaksi. Kansaa on helppo sumuttaa, harva osaa lukea tutkimuksia ja arvioida niiden luotettavuutta tai tietää näiden tutkijoiden taustoja ja tarkoitusperiä. Avoimesti somessa julistavat aktivismiaan ja kertovat kuinka suosituksilla on tarkoitus ohjata politiikkaa heidän aktivismillensa mieluisaksi.

Otetaan tuo sinun selektiivisesti valikoitu tutkimus, Kyllä, pitää paikkaansa, että 3 annosta eli 150-360grammaa VIIKOSSA punasta lihaa(prosessoitua) osoittautu todisteet kohtuu vähäiseksi. ELi, jo 150-360g VIIKOSSA saatto aiheuttaa riskin kasvua. Meinaatko että Väheneekö riski kun syödään samanverran päivässä. Useita vuosia? Ilman kasviksia, hedelmiä marjoja


We estimated the exposure-averaged burden of proof RR to be 1.06, indicating that consuming unprocessed red meat in the range of 15th to 85th percentiles of exposure (0 g d−1 to 98 g d−1) was associated with at least a 6% higher risk of colorectal cancer. This corresponds to an ROS of 0.06 and a two-star rating, consistent with weak evidence.

Each additional daily 50 g of processed meat was associated with a risk of all-cause mortality (RR: 1.23; 95% CI: 1.12, 1.36; I2 = 94%; P-heterogeneity < 0.001; n = 7) (Supplemental Figure 29). The observed positive associations and heterogeneity persisted in additional analyses stratified by sex, follow-up duration, geographic location, and number of cases (Supplemental Table 24). We detected evidence of heterogeneity in stratified analyses for geographic location, showing stronger associations in studies from the United States compared with Europe.
--

Eli, tosta voidaan todeta, että jo 50g lisäys punasta lihaa, lisää pienesti riskiä. Ja tämä on sinun valitsemastasi tutkimuskatsaus esimerkistä.

edit. eli nyt pitää päättää, että onko tutkimus pätevä vai ei? Vai oliko se pätevä ENNEN kun osotin SINUN valitsemastasi katsauksesta, että jo 50g päivässä lihan lisäys ruokavalioon lisää terveysriskiä joka ei ole mielekäs tutkimustulos? Vai onko se pätevä ja mielekäs vielä tämän jälkeen?

 

[darker]

^ Diabeteksen suhteen näyttö onkin jo toisenlaista: "Conclusions: We found robust observational evidence for the association between T2DM and colorectal, hepatocellular, gallbladder, breast, endometrial, and pancreatic cancers." Joten jos halutaan vähentää suurten massojen suolistosyövän riskiä, tämä vaikuttaisi huomattavasti tärkeämmältä kohteelta kuin lihansyönti. Näytön vahvuuden perusteella.

Minusta perusteltu kysymys on, että jos syö runsaasti lihaa mutta vähän hiilareita (ja verrokkeina sekaruokavalio / runsaasti lihaa mutta myös kasviksia / pelkästään kasviksia, mutta paljon hiilareita), niin mitä se tekee (suolisto)syövän riskille pitkällä aikavälillä. Vaikka lihansyönnillä olisi oma itsenäinen riskinsä, niin kokonaisriski voi tällaisella ruokavaliolla olla merkittävästi pienempi kun muut riskitekijät pienenevät. Tällaisia populaatiota vain on vaikea tutkia luotettavasti pitkäaikaisella otteella. Syöpätutkimusten kannalta yksittäinen ravinnonlähde on ongelmallinen tutkimuskohde, koska vaikutusta muista tekijöistä on vaikea erottaa. Tämänhän tutkijatkin usein myöntävät. Ihmisten metabolinen tilanne muuttuu elämän aikana ja se vaikuttaa tutkimustuloksiin. Tutkimukset perustuvat usein kyselytutkimuksiin ruokavaliosta ja niissä on tunnetusti iso määrä virhelähteitä.

On joka tapauksessa kiistämätöntä, että krooninen yliravitsemus, insuliiniresistenssi ja sitä myöten T2D antaa syövälle erinomaiset menestymisen mahdollisuudet riippumatta siitä syökö lihaa vai ei. Aiemmin mainitussa kotimaisessa katsauksessa prosessoimaton liha sai T2D:n osalta evidenssiluokituksen "Limited - no conclusion" ja prosessoitu liha "Limited - Suggestive". Mutta tässä on sama muna-vai-kana-ongelma. Jos oletetaan, että normaalipainoinen ihminen siirtyy sekaruokavaliosta syömään pelkästään lihaa, niin on käytännössä kyllä todella vaikea kehittää itselleen T2D. Kun taas jos sekaruokavaliota noudattava ylipainoinen ihminen kasvattaa lihansyöntiään, niin tuloksena voi olla metabolisen tilanteen paheneminen, jos muita muutoksia ei tapahdu.

Aikoinaan syöpätutkimuksen pioneerithan kiinnostuivat siitä, miten alkuperäisheimojen keskuudessa syöpä oli harvinainen sairaus, mutta elintapojen muuttuessa kohti länsimaiden suuntaa, alkoi syöpiä (ja T2D:ta) esiintyä yhä enemmän. Teollistuneissa maissa syöpien ja T2D:n esiintyminen on kasvanut lähes käsi kädessä. Teollistunut sokerin tuotanto ja kulutuksen kasvu todennäköisesti merkittävänä taustasyynä. Pitkällä aikavälillä sokerin kulutus on kasvanut lähes eksponentiaalisesti länsimaissa.

 

[mikasa90]

^ Diabeteksen suhteen näyttö onkin jo toisenlaista: "Conclusions: We found robust observational evidence for the association between T2DM and colorectal, hepatocellular, gallbladder, breast, endometrial, and pancreatic cancers." Joten jos halutaan vähentää suurten massojen suolistosyövän riskiä, tämä vaikuttaisi huomattavasti tärkeämmältä kohteelta kuin lihansyönti. Näytön vahvuuden perusteella.

Minusta perusteltu kysymys on, että jos syö runsaasti lihaa mutta vähän hiilareita (ja verrokkeina sekaruokavalio / runsaasti lihaa mutta myös kasviksia / pelkästään kasviksia, mutta paljon hiilareita), niin mitä se tekee (suolisto)syövän riskille pitkällä aikavälillä. Vaikka lihansyönnillä olisi oma itsenäinen riskinsä, niin kokonaisriski voi tällaisella ruokavaliolla olla merkittävästi pienempi kun muut riskitekijät pienenevät. Tällaisia populaatiota vain on vaikea tutkia luotettavasti pitkäaikaisella otteella. Syöpätutkimusten kannalta yksittäinen ravinnonlähde on ongelmallinen tutkimuskohde, koska vaikutusta muista tekijöistä on vaikea erottaa. Tämänhän tutkijatkin usein myöntävät. Ihmisten metabolinen tilanne muuttuu elämän aikana ja se vaikuttaa tutkimustuloksiin. Tutkimukset perustuvat usein kyselytutkimuksiin ruokavaliosta ja niissä on tunnetusti iso määrä virhelähteitä.

On joka tapauksessa kiistämätöntä, että krooninen yliravitsemus, insuliiniresistenssi ja sitä myöten T2D antaa syövälle erinomaiset menestymisen mahdollisuudet riippumatta siitä syökö lihaa vai ei. Aiemmin mainitussa kotimaisessa katsauksessa prosessoimaton liha sai T2D:n osalta evidenssiluokituksen "Limited - no conclusion" ja prosessoitu liha "Limited - Suggestive". Mutta tässä on sama muna-vai-kana-ongelma. Jos oletetaan, että normaalipainoinen ihminen siirtyy sekaruokavaliosta syömään pelkästään lihaa, niin on käytännössä kyllä todella vaikea kehittää itselleen T2D. Kun taas jos sekaruokavaliota noudattava ylipainoinen ihminen kasvattaa lihansyöntiään, niin tuloksena voi olla metabolisen tilanteen paheneminen, jos muita muutoksia ei tapahdu.

Aikoinaan syöpätutkimuksen pioneerithan kiinnostuivat siitä, miten alkuperäisheimojen keskuudessa syöpä oli harvinainen sairaus, mutta elintapojen muuttuessa kohti länsimaiden suuntaa, alkoi syöpiä (ja T2D:ta) esiintyä yhä enemmän. Teollistuneissa maissa syöpien ja T2D:n esiintyminen on kasvanut lähes käsi kädessä. Teollistunut sokerin tuotanto ja kulutuksen kasvu todennäköisesti merkittävänä taustasyynä. Pitkällä aikavälillä sokerin kulutus on kasvanut lähes eksponentiaalisesti länsimaissa.

Mä näkisin että jos syö paljon lihaa niin entistä tärkeempää ois syödä kasviksia hedelmiä ja marjoja kaverina. D2 suurin riskitekijä on ylipaino (korkee rasvaprosentti). Tai itseasiassa melkeinpä mihin tahansa elintapa sairauteen top3ssa.

Itseasiassa sokerin kulutus on laskenu viimeiset vuosikymmenet.

 

[THE CRONOS]

Jep. Aika väsynyttä on tämä lihan demonisointi. Autoimmuunisairaudet, syöpä, mielenterveysongelmat, ylipaino, kaikki räjähdysmäisessä kasvussa. Lihansyönti kuitenkin jopa vähenemään päin.
Conclusion -> Liha aiheuttaa nämä kaikki edellä mainitut sairaudet . Jotenkin tuntuu että ihmiset ei enää nykyisin osaa ajatella itse ollenkaan. Uskotaan jotain Ylen Vihervassari paskaa ja syödään sitä täysjyväleipää kottikärryllinen päivässä, sitten kävellään vatsa pinkeenä laihaläskinä piereskellen kohti auringon laskua kun ollaan niin helvetin terveitä.

 

[mikasa90]

Mä näkisin että jos syö paljon lihaa niin entistä tärkeempää ois syödä kasviksia hedelmiä ja marjoja kaverina. D2 suurin riskitekijä on ylipaino (korkee rasvaprosentti). Tai itseasiassa melkeinpä mihin tahansa elintapa sairauteen top3ssa.

Itseasiassa sokerin kulutus on laskenu viimeiset vuosikymmenet.

Jep jep. Sokeri syynä..

 

[THE CRONOS]

Tässä olis halvalla Virosta.

Liivate 1kg - Saksavorst

Liivate on mauton ja hajuton aine, jota käytetään erilaisten ruokien sakeuttamiseen tai jähmettämiseen (esim. kakkujen kreemit, hyytelöt, syltty ja erilaiset makeat ja suolaiset hyytelöt).

saksavorst.ee

Onko kellään mitään hajua että onko sillä väliä että onko gelatiini naudasta vai possusta?

 

[mikasa90]

Mutkun rasva pitää niin hyvin nälkää.

 

[THE CRONOS]

Jep jep. Sokeri syynä..katso liitettä 269913

Vaikka kotitalouksien suoran sokerinkäytön on todettu vähentyneen, teollisuuden käyttämän sokerin määrä on kasvanut. Tämä johtuu osittain siitä, että valmiiden elintarvikkeiden kulutus on lisääntynyt, mikä on siirtänyt sokerinkulutusta kotikeittiöistä teollisiin tuotteisiin.

Kansainvälisesti tarkasteltuna sokerinkulutus vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sokeria kulutetaan keskimäärin 126,4 grammaa päivässä, kun taas Suomessa vastaava luku on 91,5 grammaa.

On tärkeää huomata, että vaikka kokonaiskulutus on laskenut, sokeria saadaan edelleen runsaasti piilosokerina prosessoiduista elintarvikkeista.

 

[darker]

Mä näkisin että jos syö paljon lihaa niin entistä tärkeempää ois syödä kasviksia hedelmiä ja marjoja kaverina. D2 suurin riskitekijä on ylipaino (korkee rasvaprosentti). Tai itseasiassa melkeinpä mihin tahansa elintapa sairauteen top3ssa.

Itseasiassa sokerin kulutus on laskenu viimeiset vuosikymmenet.

Itsekin kyllä syön kasviksia ja marjoja. Ja juu, riskit kasvavat läskin määrän kasvaessa. Mutta metabolinen tilanne voi silti olla erilainen läskistä huolimatta, riippuen siitä mitä syö. Insuliiniresistenssi voi myös olla ongelma ilman ylipainoa.

Sokerin kulutuksesta. Kysehän on pitkästä aikavälistä ja siitä mikä otetaan vertailukohdaksi. Sekä siitä, mikä taso on terveyden kannalta suotuisa. Tuossa laittamassasi kuvassa, vaikka kulutus onkin laskenut, niin se on silti erittäin korkealla tasolla verrattuna aikaan ennen massiivista teollista sokerin tuotantoa (lasketaanko muuten kuvassa pelkästään sokeri vai huomioidaanko siinä kaikki hiilihydraatit?). Alla olevassa kuvassa vuonna 1815 n. 18,5g/nassu/päivä ja v. 1955 n. 135g/nassu/päivä. Kuvassa näkyy myös maailmansotien vaikutus, tällöinhän T2D:n esiintyvyys laski.

Paras nälkäkontrolli on varmaankin proteiinilla tai proteiinin ja rasvan yhdistelmällä. Moni on esim. ketolla huomannut, että korkeasta rasvamäärästä huolimatta nälkä voi kurnia, mutta suuremmalla proteiinin saannilla nälkä pysyy kurissa.

 

[darker]

Vaikka kotitalouksien suoran sokerinkäytön on todettu vähentyneen, teollisuuden käyttämän sokerin määrä on kasvanut. Tämä johtuu osittain siitä, että valmiiden elintarvikkeiden kulutus on lisääntynyt, mikä on siirtänyt sokerinkulutusta kotikeittiöistä teollisiin tuotteisiin.

Kansainvälisesti tarkasteltuna sokerinkulutus vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sokeria kulutetaan keskimäärin 126,4 grammaa päivässä, kun taas Suomessa vastaava luku on 91,5 grammaa.

On tärkeää huomata, että vaikka kokonaiskulutus on laskenut, sokeria saadaan edelleen runsaasti piilosokerina prosessoiduista elintarvikkeista.

Redditin ryhmissä jenkit tuskailevat tuon asian kanssa todella paljon. Siellä on ilmeisesti hieman erilaiset säädökset ja velvoitteet ravintosisällön ilmoittamiseen. Sekä tunnetusti monilla firmoilla bisnes menee moraalin edelle. Koska harva tekee jenkeissä sapuskansa raaka-aineista lähtien, niin kyllähän se on melkoinen ongelma. Käytännössä jopa monissa very low carb-tuotteissa on yllärisokeria. Jengi ostaa "keto friendly" -tuotteita ja ihmettelee, kun verensokeri nousee kovasti, ja ketoositila tykkää kyttyrää. Sitten kun vaihtavat raaka-aineista itse tehtyihin ruokiin, niin kas kummaa - problem solved. Ja tätä ongelmaa ei siis välttämättä voi muuten todentaa kuin mittaamalla verensokerin, koska etiketti ei sitä kerro, eikä oma kroppakaan välttämättä siitä huutele.

Minusta 91,5g sokeria päivässä kuulostaa erittäin suurelta määrältä. Noin 34kg vuodessa. Kyllähän sillä on väistämättä metabolisia vaikutuksia, koska vaikka olisi normaalipainoinen, se väistämättä vaikuttaa verensokeri- ja insuliinitasoihin. Toki muitakin tekijöitä sitten on. Mutta puhtaasti terveydellisestä näkökulmasta sokerin käyttöä on kyllä vaikea perustella.

 

[Dona]

Mutkun rasva pitää niin hyvin nälkää.

katso liitettä 269914

Kasvisöljyssä oli ainakin joku komponentti mikä vaan lisää nälkää ja sitähän tuolla jenkeissä pääasiassa kulutetaan eniten.

Prode ja rasva luontaisista lähteistä niin kyllä pysyy nälkä. Tästä nyt alkaa olla jo varmaan tuhansia esimerkkejä kun jengi pudottanu keto/carnivorella useita kymmeniä kiloja ilman nälkää.

 

[Dona]

Tohon vois vielä lisätä sen verran, että kun jenkeissä syödään se rasva pääasiassa roskaruuasta niin toki himot kasvaa, mutta ei sitä voi mitenkään verrata siihen jos rasva sydään jotain ruoholla ruokitun naudanlihaa tai kananmunia. Jenkeissä muuten eläinrasvakin huonompaa kuin Suomessa johtuen nautojen ruokinnasta.

 

[Iso-Allu]

Minusta 91,5g sokeria päivässä kuulostaa erittäin suurelta määrältä. Noin 34kg vuodessa. Kyllähän sillä on väistämättä metabolisia vaikutuksia, koska vaikka olisi normaalipainoinen, se väistämättä vaikuttaa verensokeri- ja insuliinitasoihin. Toki muitakin tekijöitä sitten on. Mutta puhtaasti terveydellisestä näkökulmasta sokerin käyttöä on kyllä vaikea perustella.

Riippuu sokerin käyttäjästä, lihasmassasta ja metaboliasta. Toi määrä nyt on vielä helppo hyödyntää lihaksen rakennuksen yhteydessä, vaikuttamatta silti millään tapaa negatiivisesti terveyteen.

 

[darker]

Riippuu sokerin käyttäjästä, lihasmassasta ja metaboliasta. Toi määrä nyt on vielä helppo hyödyntää lihaksen rakennuksen yhteydessä, vaikuttamatta silti millään tapaa negatiivisesti terveyteen.

Toki näin. Ongelmahan usein tulee vasta sitten, kun aktiivisuus ja atleettisuus syystä tai toisesta vähenee tai lakkaa kokonaan, mutta sokerin käyttö ei. Eikä se silloinkaan välittömästi katastrofiin johda, mutta tuo insuliiniresistenssi on siitä kavala ilmiö, ettei sen kehittymistä välttämättä huomaa. Perus-sohvaperunalla on tietenkin aivan eri lähtökohta kuin perus-pakkislaisella.