Bujinkan Budo Taijutsu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Buji
  • Aloitettu Aloitettu

Buji

Liittynyt
15.8.2006
Viestejä
1
No niin eli sellasta kyselisin, että mitäs mieltä olette ko. lajista. Kulkee myös nimellä Ninjutsu
Kommenttia saa laittaa pilkkaa tai kehuja
Vai onko kukaan edes kuullut?
 
Treenasin pari kuukautta, ihan kivaa hikijumppaa mutta käytännöllisyys ns. normaalilla treenifrekvenssillä jäänee todella pieneksi. Ei tuolla miksikään myllyttäjäksi tulla mutta varmasti kunto ja kehonhallinta paranee, ja en usko että tuossa lajissa loukkaantumisiakaan tulee kun vertaa lajeihin jossa otetaan kontaktia.
 
Buji sanoi:
No niin eli sellasta kyselisin, että mitäs mieltä olette ko. lajista. Kulkee myös nimellä Ninjutsu
Kommenttia saa laittaa pilkkaa tai kehuja
Vai onko kukaan edes kuullut?
Click to expand...

frendini on harrastanut jo useamman vuoden ja tuntuu tykkäävän. Ihan näppäriä esim irtaantumisia se esitteli..
..niin ja oli niillä opeteltu treeneissä myös hiipimistä :)
(toi kyllä liittyi johonkin isompaan kokonaisuuteen..)
Sitten paljon asetekniikoita jne..

Tää mun frendi on tuollaista rauhallisempaa tyyppiä ja ei todellakaan mikään kalju podari. Nykyään vaan noi "vanhat" lajit ovat passe ja ainoastaan MMA/BJJ jne on Cool & Pop. *Subotai kärjistää*

Voin kysästä kaveriltani tarkempaa tietoa ko. lajista.
 
Itse en ole koskaan lajia treenannut, mutta yhden treenin (leiri Tampereella) nähneenä voin vain sanoa, että WTF????
 
Koska tää threadi alkaa jo mennä vähän epäoleellisen puolelle niin voisin ehkä jotain kertoa noista meidän treeneistä. Eli treenasin lajia n. 3-4 kuukautta (sanoin ekassa postissani että pari mut oli se enemmän kun nyt mietin tarkemmin).

Treeneissä opeteltiin perusasiat; ukemit, taisteluasennot, joitain kaatoja ja muuta ihan basic settiä. Ei ollut mitään hiipimistä, ninjapukujen kanssa varjoissa hyppimistä yms. Lajihan on siis ns. "ninjojen käyttämä" mutta se ei tarkoita että treeneissä opeteltais mitään vetten päällä kävelemisiä yms. Ninjoja on oikeasti ollut ja heidän käyttämät tekniikat ovat ilmeisesti olleet kohtalaisen toimivia, ja näitä tekniikoita Ninjitsu = Bujinkan nyt opettaa. Lajissa on paljon myös asetekniikoita ja jos nyt joku traditionaalinen laji pitäisi valita vaikkapa esim. sen takia että paikat on niin romuna tai että täyskontakti ei kiinnostaisi niin kyllä Bujinkan olisi siellä kärkipäässä jos valintaa tekisin.

On varmasti ainakin monipuolista, ja meillä ainakin oli tosi mukavaa porukkaa treeneissä ja treenit olivat ns. järkeviä eli juomataukoja pidettiin ja mentiin pitkälti treenaajan ehdoilla eli ei ikinä paha mieli tullut treeneissä.

Ja nämä kommentit siis mieheltä joka treenaa nykyään MMA:ta.
 
Käsittääkseni tuo Bujinkan Budo Taijutsu sisältää 9 eri jujutsutyyliä, ja toi nimitys bujinkan budo taijutsu on nykyisin päämiehen käsialaa. Noi eri jujutsutyylit sitten sisältää melko paljon erilaista tavaraa, liekö niistä joku sitten sitä ninjailua, mene ja tiedä. Mutta potku.netissä vaikuttaa BBT:n 9.dan vyöarvon omaava hemmo, joten jos kiinnostaa niin hän varmaan tietää kyseisestä lajista jotain.
 
Bujinkan Budo Taijutsu on japanilaisen Masaaki Hatsumin 1970-luvulla luoma taistelulaji, joka pohjautuu yhdeksään vanhaan japanilaiseen koulukuntaan. Osalla kouluista on ilmeisesti historiallisia yhteyksiä Japanin ninjaperheisiin, mutta suurin osa koostuu perinteisistä sotataidoista (bujutsu).

Harjoittelu kattaa kaikki kamppailun osa-alueet eli eri etäisyydet, lyönnit, potkut, heitot, lukot ja sekä aseellisen että aseettoman kamppailun. Harjoittelutavat riippuvat jossain määrin opettajasta (lajiliittoja tai kansallisia standardeja ei ole), mutta yleensä kyseeseen tulee muodollinen pariharjoittelu kevyellä kontaktilla. Minkäänlaista kilpailutoimintaa lajissa ei ole. Kyseessä on erittäin laaja kokonaisuus, eli jos haluaa vain oppia tappelemaan mahdollisimman nopeasti, ei Bujinkan välttämättä ole se ensimmäinen vaihtoehto. Toisaalta itselleni se on tarjonnut mielekästä treeniä jo vuosiksi ja edelleen tuntuu, että on vain raapaissut pintaa.

Jo mainitussa potku.netissä on pari informatiivista threadiä aiheesta ja hakukoneilla löytää lisää. Kannattaa myös muistaa, että kyse ei ole ninjutsusta (vaikka vaikutteita olisikin) vaan Bujinkanista, ja googlettamalla vaikka "ninjutsu" löytää 99,9% bashaa.
 
kooma sanoi:
Koska tää threadi alkaa jo mennä vähän epäoleellisen puolelle niin voisin ehkä jotain kertoa noista meidän treeneistä. Eli treenasin lajia n. 3-4 kuukautta (sanoin ekassa postissani että pari mut oli se enemmän kun nyt mietin tarkemmin).

Treeneissä opeteltiin perusasiat; ukemit, taisteluasennot, joitain kaatoja ja muuta ihan basic settiä. Ei ollut mitään hiipimistä, ninjapukujen kanssa varjoissa hyppimistä yms. Lajihan on siis ns. "ninjojen käyttämä" mutta se ei tarkoita että treeneissä opeteltais mitään vetten päällä kävelemisiä yms. Ninjoja on oikeasti ollut ja heidän käyttämät tekniikat ovat ilmeisesti olleet kohtalaisen toimivia, ja näitä tekniikoita Ninjitsu = Bujinkan nyt opettaa. Lajissa on paljon myös asetekniikoita ja jos nyt joku traditionaalinen laji pitäisi valita vaikkapa esim. sen takia että paikat on niin romuna tai että täyskontakti ei kiinnostaisi niin kyllä Bujinkan olisi siellä kärkipäässä jos valintaa tekisin.

On varmasti ainakin monipuolista, ja meillä ainakin oli tosi mukavaa porukkaa treeneissä ja treenit olivat ns. järkeviä eli juomataukoja pidettiin ja mentiin pitkälti treenaajan ehdoilla eli ei ikinä paha mieli tullut treeneissä.

Ja nämä kommentit siis mieheltä joka treenaa nykyään MMA:ta.
Click to expand...

Treenattiinko siellä ne mustat ninjakaavut päällä?
 
Mä en ihan tiedä, millaista kaapua tarkoitat kun en ole ninjakaapuja koskaan nähnyt. Mustia tai muun värisiä. Mutta jos bujinkanin harjoittelua tarkoitat niin treeniasuna käytetään tavallista keikogi:a, kuten yleensä muissakin japanilaisissa lajeissa. Bujinkanissa se vaan on väriltään musta, mikä on ihan käytännöllistä ainakin ulkona treenatessa kun ei kaikki tahrat heti näy. Peruskurssilla yleensä käytetään verkkarit + t-paita yhdistelmää.
 
Ninjutsu kuuluu taas niihin tällä palstalla paljon parjattujen perinteisten lajien joukkoon. :) Kyseessä on vanha taistelulaji, jota nykyinen suurmestari Soke Masaaki Hatsumi on tosin kehittänyt itsepuolustuksen suuntaan periaatteella "martial arts for peace".
Ninjutsulla on hyvin paljon yhteistä perinteisen jujutsun kanssa, mikä ei ole mitenkään yllättävää lajien synnyinmaa ja historia huomioonottaen. Aseeton kamppailu on melko lukko- ja heittopainotteista, vaikka lyönnit ja potkut ovatkin mukana. On kuitenkin selvästi havaittavissa, että tekniikat on suunnattu haarniskoitua vastustajaa vastaan, jonka haavoittuvimmat kohdat ovat sijainneet nivelissä. Tästä johtuen esimerkiksi merkittävä osa potkuista on työntöpotkuja, joiden tarkoituksena ei ole niinkään ollut iskeä vastustajaan kipeästi, vaan horjuttaa tasapainoa tai kaataa. Asetekniikkaa harjoitellaan myöhemmin ilmeisesti melko paljon, mutta peruskurssilla sitä tuskin on mukana.
Ninjutsun harrastajat käyttävät treeneissä mustaa gi:tä, eli ainoa ero muihin japanilaisiin lajeihin verrattuna on puvun väri. Musta ninjapuku josta vain silmät näkyvät on pitkälti Hollywoodin keksintöä, sillä huomaamattomuuden kannalta munkiksi tai kiertäväksi kauppiaaksi naamioituminen on ollut tarkoituksenmukaisempaa. Akrobatiaa on ollut nähdäkseni mukana sen verran, että alkulämmittelyissä on ukemeiden lisäksi usein tapana tehdä vaikkapa kärrynpyöriä tai harjoitella puolivoltteja. Kenenkään niskaan ei kuitenkaan harjoitella hyppäämään katosta kolmella voltilla kerien. :D

Edit: Eikös vapaaottelija Mika Petralla muuten ole kohtalaisen vahva ninjutsutausta? Tosin sillä miehellä taitaa olla taustaa vähän kaikesta. :)
 
Vuoden päivät ja "muutaman tähden verran" tuli ninjutsua treenailtua. Itse pidin ihan kivana vaihteluna kun takana oli liki 10 vuotta judoa. Erona judoon ehkä se, että että vaikka lukot, irtautumiset jne tekniikat vaikuttivat ihan päteviltä, ei jäänyt mitään käsitystä niiden toimivuudesta käytännössä koska lajissa ei kilpailla.

Pidin ihan vakavasti otettavina tekniikoina, ei mitään hujahajakaratekid+ninjahypeä tai hienoja geishapallokiertopotkuja joita ei ikinä käytännössä tehdä. Lajissa on kuitenkin omien oppiensa mukaan tarkoitus keskittyä vain olennaiseen, vastustajan eliminoimiseen. Omalta osaltani laji kiinnosti pitkälti myös sen historian puolesta.

Oma kuvani lyhyesti: perinteikäs laji, historian siipien havinaa (varsinkin jos on Japanin historiasta kiinnostunut), kohtuullista rannevääntelyä ja asekilkuttelua ja peruskuntojumppailua :). Parempaan kunnon kehittämiseen ja vääntämiseen suosittelisin kuitenkin puolueellisesti judoa :)
 
Ihan huuhaata koko homma, tai oli ainakin viime vuosikymmenellä, jolloin itse lajia treenasin. Parin vuoden ja usean vyökokeen jälkeen kuvittelin osaavani jotain. Pyysin lajeja treenamattomia kavereita tarttumaan rinnuksiini kiinni ja yritin irtautua...no eihän siitä mitään tullut, kun jätkät laittoi oikeasti hanttiin, eikä vain staattisesti seisoneet paikallaan. Varsinkin lyöntitekniikat yms. perusjutut oli lajissa ihan retuperällä. Jos ninjojen erikoinen koko vartalon voimaa hyödyntävä lyöntitekniikka on tehokas, miksei kukaan koskaan kuitenkaan lyö niin oikeassa elämässä tai kehässä? Ja lyönnin iskupintana käytetään sormien niveliä, sormenpäitä, peukaloa tms, ei kuitenkaan rystysiä. Ukemeita veivattiin varmaan puolet ajasta. Koskaan ei sparrattu, koska tekniikat ovat kuulema tappavia. Miten sitten voidaan olla varmoja niiden toimivuudesta, jos niitä ei voi testata?
Kuntoilua ei ollut, mitä nyt kerran kuussa tehtiin muutamia vatsaliikkeitä.
Muille lajeille ja varsinkin kamppailu-urheilulle naureskeltiin yleisesti. Ainahan pientä lajien välistä naljailua esiintyy, mutta en ole 15 vuoden kamppailulajiharrastuksen aikana törmännyt vastaavaan panetteluun missään muualla.
Ehkäpä touhu on muuttunut, mutta itse en keksi mitään positiivista. Varsinkaan jos harjoittelee oppiakseen itsepuolustusta tai kohottaakseen kuntoaan.
 
Noh, harjoitustavathan riippuvat viime kädessä opettajasta ja oppilaasta. Se paikoillaan seisoskelevan uken kaataminen tms. on se mistä lähdetään liikkeelle, mutta kyllä homman pitäisi jossain vaiheessa muuttua elävämmäksi. Eli kun on oppinut tekniikan, sitä pitää oppia soveltamaan. Erikoisella lyöntitekniikalla tarkoittanet sitä askelen kanssa tehtävää perushyökkäystä jossa "takakäsi" muuttuu "etukädeksi"? Aiheesta on mielestäni hyvä keskustelu Martial Arts Planetilla. Lukekaa sieltä jos kiinnostaa. Sen verran tosin korjaan, että rystysiäkin kyllä käytetään iskupintana lyönneissä ainakin niillä dojoilla, joilla olen harjoitellut.

Sparrausta kontaktilla ei juuri omankaan kokemukseni mukaan harrasteta (tämäkin saattaa olla dojokohtaista, en tiedä) ja lähestymistapa kuntoiluun on se, että jokainen on viime kädessä vastuussa omasta suorituskyvystään. Yhteinen treeniaika käytetään mieluummin lajiharjoitteluun ja kuntopiiriä tms. voi jokainen tehdä omalla ajallaan. Jos joku ei tee niin se lienee hänen ongelmansa. Itse en juuri harrasta muille lajeille tai kamppailu-urheilulle naureskelua. Ehkä jotkut sitten. :(
 
Eräs suomalainen korkean tason Bujinkan-opettaja vertasi Bujinkan Budo Taijutsua Thai nyrkkeilyyn jollain tämän kaltaisella vertauksella:

Thainyrkkeily on pikahissi kamppailutaidon viidenteen kerrokseen, kun Bujinkan on se hyvin hidas tavarahissi 15. kerrokseen.

Eli idis oli se että jos on tarve saada nopeasti toimivaa kamaa, mene johonkin yksinkertaiseen sparrilajiin, kuten Muay Thai. Jos taas on aikaa opetella, jopa vuosia, tekniikan hienouksia ja tehokkaita konsepteja, sitten pääsee vähemmällä voimalla suurempaan teholuokkaan, mutta vasta pitkän harjoitusajan kautta.
 
AndyS: -Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että kuinkas paljon sulla on itsellä kokemusta näistä ns. perinteisistä lajeista? Sen vuoksi tällaista utelen, koska olen huomannut että aina kun täällä keskutellaan ns. perinteisitä lajeista (on se sitten ninjutsu tahi kung fu), niin olet suoralta kädeltä teilaamassa nämä lajit "huuhaaksi". Usein sen pohjalta ettei kyseisten lajien harrastajat ole menestyneet kisoissa.

Voisitko joskus kuvitella että kaikki ihmiset EIVÄT treenaa kisoja varten, vaan haluavat vain harrastaa tykkäämäänsä lajia ja kehittää itseään siinä. Ja se että lajissa ei kilpailla, tekeekö se lajista automaattisesti huonomman lajin kuin laji jossa kilpaillaan?

Eikä minun todellakaan ole tarkoitus arvostella sinua, vaan kysyä hieman perusteluita mielipiteisiisi.
 
Andy on valinnut 5. kerroksen hissin, joten häneltä on turha kysyä millaiselta se matka tuntuu tavarahissin kyydissä. Ei se sen kummempaa ole.
 
Back
Ylös Bottom