Betoni, sementti, laastit, valaminen ja muuraus

[Huppe]

Pitäisi valaa kansi tuollaiselle kopille. Kopin leveys on 250cm ja syvyys 60cm. Kannen voi tukea 3:lta reunalta ja tukemattoman reunan päälle muurataan vielä lähes pari metriä korkea tiiliseinä.

Kuinka paksu laatasta tehdä? Rautaverkko toki sisään, mutta tarvitseeko keskelle tukea myös?

Muurari sanoo ettei tukia tarvita, itse en jaksa uskoa tuota... Normaalista kuivabetonista valan tuon.

Eli siitä tulisi tämmönen:

 

[tauros]

Vähän offtopic...
Millä ohjelmalla piirtelet huppe noita kuvia ja onko tuota vaikea käyttää? vaikuttaa kätevältä tuo kun pystyy hyvin hahmottamaan eri juttuja noitten kuvien avulla.

 

[Huppe]

Vähän offtopic...
Millä ohjelmalla piirtelet huppe noita kuvia ja onko tuota vaikea käyttää? vaikuttaa kätevältä tuo kun pystyy hyvin hahmottamaan eri juttuja noitten kuvien avulla.

Google Sketchup:
http://sketchup.google.com/

Noi nyt on vain hutastu läjään, meni noin 30 sekuntia piirtämiseen.

Voi sillä tehdä tämmöstäkin jälkeä:

 

[tauros]

Kiitoksia tuosta. Olen tuota nyt noin tunnin verran testaillut ja vaikuttaa hyvältä. Yksi juttu häiritsee kuitenkin ja se on että mitat eivät ole näitä meidän käyttämiä mm, cm... vaan noita tuumia. Saakohan tuota mistään muutettua?

Sori tätä offtopicia.

 

[Huppe]

Kiitoksia tuosta. Olen tuota nyt noin tunnin verran testaillut ja vaikuttaa hyvältä. Yksi juttu häiritsee kuitenkin ja se on että mitat eivät ole näitä meidän käyttämiä mm, cm... vaan noita tuumia. Saakohan tuota mistään muutettua?

Sori tätä offtopicia.

Asensit liian hätäisesti, kyllä ne jostain sai määriteltyä... Itsellä ainakin millimetrit.

EDIT: otat preferences-template ja valitset vaikka Architectural Millimeters.

 

[Huppe]

Lattiavalu tehtiin, millos se oli, 2kk sitten? Toissapäivänä jouduin luopumaan kalliista (vuokra-) ilmankuivaimesta, semmonen kunnollinen joka imee 40L vuorokaudessa vettä. Vajaassa päivässä kosteus nousi 48%:sta 65%:iin. Eli nyt ollaan ns. kusessa. Pitäs hommata jostain kuivain takas.

Sisällä ei pysty tekemään edes mitään hommia, hiki tulee heti kun menee ovesta sisään, ihan ku saunaan menis.

 

[Ghostrider]

Ei tosta lattiasta enää juurikaan kosteutta nouse. Sen pitäisi kohtapuoliin olla jo pinnoitettavissa, lämmöthän sulla on ollut päällä aika pitkään?

 

[Huppe]

Ei tosta lattiasta enää juurikaan kosteutta nouse. Sen pitäisi kohtapuoliin olla jo pinnoitettavissa, lämmöthän sulla on ollut päällä aika pitkään?

Lämmöt olleet käytännössä jo valupäivästä saakka 20 asteen tuntumassa. Mikähän ton kosteuden noin nosti yhtäkkiä kun kuivaimen vei pois?

 

[modified]

Ilmanvaihtokone ei oo varmaan päällä?

Tottakai kosteus on korkealla jos muovipullotalossa ei ilma vaihdu.

 

[PJK10]

Lämmöt olleet käytännössä jo valupäivästä saakka 20 asteen tuntumassa. Mikähän ton kosteuden noin nosti yhtäkkiä kun kuivaimen vei pois?

No juuri se, kun veit kuivaimen pois. Eikä tuo n. 60% ilman kosteus ole paha tuossa vaiheessa. Oliko teillä valun jälkeen muovit laatan päällä hidastamassa kuivumista/estämässä mahdollista halkeilua? Jos tuosta valusta ei ole kun n. 8 viikkoa, niin ihan hyvin sieltä laatasta voi vielä kosteutta nousta. Onko mittauksia tehty? Millon olisi tarkoitus päästä laattahommiin?

 

[phy73]

Hommaa jostain tuollainen Gree CFM.8M-kuivain. Mä kuivailin tuolla koko kämpän. Maksoi muistaakseni n. 200€.

 

[Samo]

ei missään nimessä ilmanvaihtoa päälle rakennusaikana!!? näin ainakin itse muistelen jostain ohjeesta lukeneeni.

 

[Ghostrider]

Jos tuosta valusta ei ole kun n. 8 viikkoa, niin ihan hyvin sieltä laatasta voi vielä kosteutta nousta.

Nouseehan sieltä vielä jonkin verran, mutta ei millään niin paljoa että tuo aiheuttaisi saunaefektin. Vaikkakaan 20 astetta ja 65% ei kovin kummoiselta saunalta vaikuta.

Onko Hupella puhaltimia sisällä kierrättämässä ilmaa ja onko sementtiliima hiottu pois laatan pinnasta? Noilla saa laatan kuivumista nopeutettua kivasti, kunhan sen kosteuden saa poistettua joko riittävällä ilmanvaihdolla, tai näin talviaikaan sitten kuivaimilla.

 

[timberwolf]

ei missään nimessä ilmanvaihtoa päälle rakennusaikana!!? näin ainakin itse muistelen jostain ohjeesta lukeneeni.

Joo se ilmanvaihto on parempi pitää kiinni ja röörit tukittuna jos ei tahdo heti talon valmistumisen jälkeen pistää IV-nuohouksia käyntiin. Eikä se niille IV-koneillakkaan niin hyvää tee että kaikki rakennuspölyt siellä humisee lävitse.

 

[Huppe]

Nouseehan sieltä vielä jonkin verran, mutta ei millään niin paljoa että tuo aiheuttaisi saunaefektin. Vaikkakaan 20 astetta ja 65% ei kovin kummoiselta saunalta vaikuta.

Onko Hupella puhaltimia sisällä kierrättämässä ilmaa ja onko sementtiliima hiottu pois laatan pinnasta? Noilla saa laatan kuivumista nopeutettua kivasti, kunhan sen kosteuden saa poistettua joko riittävällä ilmanvaihdolla, tai näin talviaikaan sitten kuivaimilla.

Puhaltimia on joo, pitää koittaa tuuletella enempi ja ottaa kuivain ensi viikolla takas.

IV-konetta ei parane rakennusaikana käyttää, turhan kallis puhallin särettäväksi ja kanavia tukkimaan.

 

[Jones]

Eikös kuitenkin olisi näin kuivalla ilmalla pitää tuuletusta yllä ihan ikkunoita avaamalla? Häipyy kosteus muuten aika pikaseen. Toki kondenssikeräimetkin toimii, mutta hidasta on.

 

[D.Yates]

Joo ei tällä ilmalla tarvi pitää kauaakaan ristivetoa päällä ennenkuin on ilma kuivaa. Olikos sulla jo savupiippu? Peltiä kun pitää koko ajan auki ja vielä välillä tulia (takka tais uupua?) niin kyllä ilma vaihtuu.

 

[Huppe]

Hieman pisti jo pelottamaan. Lattiassa huomasin joissain kohdin hiushalkeamia, aika pitkiä. Meidän laattahan on aika monimuotoinen ja isokokoinen. Valvoja kävi tänään noita kuitenkin katsomassa ja kyseessä on (normaalit) kuivumishalkeamat ja ne ovat tulleet niihin kohtiin joissa betonia on vähiten. Useimmiten niitä kyllä tulee jonnekin. Tämä sai itselläni kellot raksuttamaan ja totesin että jokaisen halkeaman alla menee 50mm putkituksia, esim. videotykille, subbarille ja muille AV-laitteille. Halkeamista ei pitäisi olla mitään haittaa.

Eilen oli kyllä pelonsekaisia tunteita ja paremmalla puoliskolla pääsi itkukin. Eipä tuollaisesta kuivumishalkeilustakaan mitään löytynyt taustatietoa.

 

[Juudo]

Hieman pisti jo pelottamaan. Lattiassa huomasin joissain kohdin hiushalkeamia, aika pitkiä. Meidän laattahan on aika monimuotoinen ja isokokoinen. Valvoja kävi tänään noita kuitenkin katsomassa ja kyseessä on (normaalit) kuivumishalkeamat ja ne ovat tulleet niihin kohtiin joissa betonia on vähiten. Useimmiten niitä kyllä tulee jonnekin. Tämä sai itselläni kellot raksuttamaan ja totesin että jokaisen halkeaman alla menee 50mm putkituksia, esim. videotykille, subbarille ja muille AV-laitteille. Halkeamista ei pitäisi olla mitään haittaa.

Eilen oli kyllä pelonsekaisia tunteita ja paremmalla puoliskolla pääsi itkukin. Eipä tuollaisesta kuivumishalkeilustakaan mitään löytynyt taustatietoa.

Halkeamistahan ei vissiin kauheasti ole haittaa kuin raudoituksille jos esim ulkotiloissa ja jos tarpeaksi isoja. Sitä kautta siis pääsee vesi ruostuttamaan raudoituksia.

Tuo että nuo halkeamat ovat noiden putkitusten päällä juuri niin ainakin plastinen painauma aiheuttaa sitä. Se siis tarkoittaa sitä että vaikka betonimassa on hyvin tärytetty siitä erottuu enemmän tai vähemmän vettä pintaa. Tämä johtuu siitä että kiviaines ja sementti vettä painavampina painovoiman vaikutuksesta vajoavat alaspäin. Eli sit jos vajoaminen on estetty esim. poikkileikkauksen muutosten ja raudoituksen kohdalla syntyy noita plastisia painaumia.

 

[Juudo]

Kuivumiskutistuminen: Johtuu siitä, että kuivuminen aiheuttaa betonissa olevaan veteen jännityksiä, jotka imevät vettä pois geelihuokosistaa. Tällöin pienenevät geelihiukkasten välit ja geeli kutistuu pakottaen betonin kutistumaan. Betonin kutistumisen määrään vaikuttavat betonin koostumus ja ympäristöolosuhteet. Mitä enempi betonimassassa on vettä ja sementtiliimaa, sitä suurempi on kutistuma.
Betonin kutistumista lisää: betonin vesimäärän lisääminen, hienoainesmäärän lisääminen, betonin huokostaminen, ympäristön kuivuus.

Itse siis nämä tiedot sain betonitekniikan oppikirjasta by 201. Hyvä kirja alan harrastelijoillekin, tosin sieltä löytyy myös astetta syvempääkin tietoa betonista.