Eri B-vitamiinit vaikuttaa vähän eri asioihin:
B1 eli tiamiini: hiilihydraattiaineenvaihdunta, hermoston toiminta. Ruuan runsas hiilihydraatti- ja sokeripitoisuus tai runsas alkoholinkäyttö lisää tarvetta.
B2 eli riboflafiini: useat aineenvaihduntareaktiot ja solujen energiantuontanto, mm. proteiiniaineenvaihdunta ja silmien, ihon ja limakalvojen kunnossa pysyminen. E-pillereiden käyttö lisää tarvetta.
B3 eli niasiini: energian tuottaminen sekä hiilareista, proteiinista että rasvasta.
B5 eli pantoteenihappo: aineenvaihduntaan liittyvät entsymaattiset reaktiot.
B6 eli pyridoksiini: proteiiniaineenvaihdunta, hermoston välittäjäaineiden ja hormonien muodostuminen, hemoglobiinin rakentuminen. Tarve lisääntyy ravinnon proteiinimäärän kasvaessa ja e-pillereitä käyttävillä.
Biotiini: hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihdunta, kasvu ja hermokudosten toiminta, hiukset ja kynnet.
B9 eli foolihappo: aminohappojen ja nukleiinihappojen (DNA, RNA) muodostaminen, luuytimen toiminta ja verisolujen tuotanto.
B12 eli kobalamiini: nukleiinihappojen, proteiinien ja rasvojen muodostus, verisolujen muodostus ja hermokudoksen toiminta.
Tosta listasta voi varmaan tehdä johtopäätöksiä siitä miksi moni treenaaja syö B:tä purkista. Lisäksi lähes kaikkien B-vitamiinien liikasaanti on aika lailla vaaratonta, joten yliannostuksen vaaraa ei juuri ole vaikka näitä popsisi "varmuuden vuoksi". Poikkeuksiakin tosin löytyy (mutta nämäkään rajat ei kyllä helposti ylity...): Niasiinin ylin turvallinen vuorokausiannos on 500mg (ravinnosta saadaan yleensä 30-40 mg), ja pyridoksiinin raja on 50mg (saantisuositus 1,5-2 mg). Joissakin B6-valmisteissa on kuitenkin vitamiinia määrä, joka saattaa aiheuttaa neurologisia haittavaikutuksia (200-300 mg / vrk).
(Lähde: Nurminen / Vitamiinien ja kivennäisaineiden ABC)
