BB Artturi Kallio
- Keskustelun aloittaja Mike
- Aloitettu
Dopey
Easy like Sunday morning
- Liittynyt
- 8.12.2002
- Viestejä
- 8 305
Mäkin jaksan kevyesti juosta 100m, joten positiivisesti ajatellen voisin parin vuoden treenillä haastaa Usain Boltin. Jos vaan kaikki menisi hyvin.
No siis ne MM-kisat pitää voittaa, että pääsisi ammattilaiseksi. Takavuosina pro-kortteja jaeltiin aika monelle suomalaiselle näyttönä lähinnä SM-kisat, mutta nykyään pitää ymmärtääkseni voittaa painoluokka MM-kisoissa, tai overall ACEssa, että kortin saisi. Ja hyvä niin, sillä ilman tuolla tasolla pärjäämistä ja itselleen nimen tekemistä olisi ihan turhaa lähteä niihin ammattilaiskisoihin sijoitukselle ynnämuut. Ainoa suomalainen mieskilpailija, jonka kohdalla kisamenestys on suurinpiirtein oikealla pallokentällä MM-painoluokkavoittoa ajatellen, on Mika Nyyssölä. Ainoa tällä hetkellä aktiivi ja ainoa moneen vuosikymmeneen. Oisko edellinen ollut Keränen?
Voihan sitä sanoa vaikka mitä, mutta itse tykkään pysyä aika lailla faktalinjalla. Ja ne faktat kertovat Savolaisen Olympiamahdollisuuksista seuraavaa:
1997 Grand Prix Finland - IFBB, 7th
1998 Grand Prix Finland - IFBB, 9th
2001 Ironman Pro Invitational - IFBB, 12th & San Francisco Pro - IFBB, 8th
Jotta olisi tuohon aikaan päässyt osallistumaan Olympiaan, olisi muistaakseni pitänyt päästä top-3:een tämän tasoisessa pro-kisassa, mikä olisi edellyttänyt tietysti ensiksi sitä, että pääsee kuuden parhaan finaaliin. Näiden lisäksi Olympiaan pääsivät kaikki entiset voittajat ja edellisvuoden top-10. Vertailun vuoksi sellainen kaveri kuin Jay Cutler voitti vuonna 2000 New Yorkin Night of Champions kilpailun, joka oli silloin Arnoldin ja Olympian jälkeen arvostetuin ammattilaiskisa. Mr. Olympiassa sijoitus oli samana vuonna kahdeksas. Eli vaikka Make olisi voittanut yllämainitut kisat, olisi Olympian top kymppiin sijoittuminen tehnyt tiukkaa.
Melkein missä tahansa yksilölajissa seuraavalle tasolle nouseminen ja siellä pärjääminen vaatii sen, että sillä edellisellä tasolla on ollut täysin ylivoimainen. Jos nyt ajatellaan, että tasot ovat SM-kisat, ACE/MM, ammattilaisuus, ja Mr. Olympiassa pärjääminen, niin tälläkin mittarilla suomalaisista on pro-kortin saamiseen on edes jotain mahdollisuuksia vain ja ainoastaan Nyyssölällä. Koska kasikympistä 212:een on matkaa lihasmassassa melkein 15 kiloa, on Nyyssiksen tapauksessa positiivisuudelle ja kaiken sujumiselle iso tarve.
- Liittynyt
- 18.4.2002
- Viestejä
- 2 084
Kun sanoin, että edellinen vastauksesi oli varsin asiallinen, niin yllä oleva huomautus taas ei ole sitä. Tuon perusteella voisi tulkita, että et pidä Artturin mahdollisuuksia menestyä kovemmilla tasoilla juuri minään. Ei tuota sanontaa "jos kaikki mensisi hyvin" pidä ylitulkita yltiöpositiivisuudeksi, vaan se on ikään kuin kiertoilmaisu sen ikävän tosiasian myöntämiselle, että kilpabodaus on melko karu laji, jossa voi kilpailla vain harvoin (jos aikoo myös kehittyä) ja jossa myös tarvitaan paljon onnea matkaan.
Nyyssölä on suomalaisista kaikkien lähimpänä MM-kisojen voittoa (tai pro-korttia), Keränen ei taas sille tielle aikanaan halunut lähteä, koska omasta mielestään ei ollut tarpeeksi lahjakas pro-puolelle, mutta syitä oli varmasti muitakin. Mielenkiintoinen kysymys on, voisiko Artturi joskus voittaa amatöörien MM-kisat? Oma näkemykseni on, että voisi, jos terveys säilyy, eikä tule vakavia loukkaatumisia. Tämä on juuri sitä tarvittavaa "fortunea" - onnea - epävarmassa, yllätyksiä täynnä olevassa maailmassa. Mutta jos vielä verrataan näitä kolmea - Nyyssölä, Keränen, Kallio - niin oma subjektiivinen näkemykseni on, että Kallio on heistä vaikuttavin. Vertailu perustuu siihen, että olen päässyt seuraamaan näiden kaikkien herrojen kuntoa mm. saliolosuhteissa, sekä myös Nyyssölää, että Kerästä kisaviimeistelyjen alla. Joku voi nähdä asian toisin, mutta itse olen tätä mieltä.
On hyvä tuoda faktat ja tilastot pöytään, mikä tietysti ei anna Savolaisesta niin hyvää kuvaa, kuin itse olen asian nähnyt. Omasta näkökulmasta Savolaisen heikot kisasijoitustilastot selittyvät sillä, että Make oli melko tuntematon henkilö pro-piireissä eli ei ollut sitä "nimeä" - toisin mies noteerattiin kyllä melko kirkaasti. Ja toiseksi, myös sairastumiset vaikuttivat Maken kuntoon huomattavan negatiisella tavalla, eikä parasta kuntoa saatu koskaan esille pro-kisoissa. Vaikka Make ei koskaan kilpaillut Olympiassa, niin kuitenkaan hän ei ollut millään tavoin altavastaajan asemassa (paitsi siinä, että ei ollut "nimeä"), kun vertailukohtena oli sen ajan kovimmat äijät. KP kirjoitti Makesta NY:n pro-kisojen jälkeen: " Hän olisi syksyisellä kunnolla päässyt kolmen parhaan joukkoon ja sitä kautta myös Mr. Olympia-kilpailuun, mutta nyt hänet raakattiin pois lavalta ja se oli sen kilpailun tulos.". Makella oli siis epäonnea matkassa, koska kova kuume iski kisavalmistelujen alla, eikä kovaa kuntoa voinut millään pitää yllä sairauden tähden. Samoin on käynyt myös Kalliolle. Ja monelle muulle.
Ilman muuta noin se menee, samoin kuin että Nyyssölä on tällä hetkellä se, jolla realistisin mahdollisuus hankkia pro-kortti (ei kuitenkaan ainoa, jos annetaan vähän lisäaikaa muillekin). Ja toki toivon, että Nyyssölä menestyy ja saavuttaa tavoitteensa. Artturilla on vielä edessään voitontikapuilla kapuaminen, alkaen SM tittelistä ja siitä ylöspäin seuraavaan etappiin...Mutta kuten sanottu, Artturilla on ollut loukkantumisia ja kisojen alla tapahtuneita sairastumisia, jotka ovat hidastaneet miehen uran etenemistä. Edelleenkin uskon Artturin mahdollisuuksiin menestyä kansainvälisellä tasolla, mutta se vaatii aikaa ja myös onnea.
- Liittynyt
- 25.8.2015
- Viestejä
- 414
Jep, ja keskivartalotkin pysyny kunnossa
- Liittynyt
- 22.3.2016
- Viestejä
- 162
Mäkin jaksan kevyesti juosta 100m, joten positiivisesti ajatellen voisin parin vuoden treenillä haastaa Usain Boltin. Jos vaan kaikki menisi hyvin.
No siis ne MM-kisat pitää voittaa, että pääsisi ammattilaiseksi. Takavuosina pro-kortteja jaeltiin aika monelle suomalaiselle näyttönä lähinnä SM-kisat, mutta nykyään pitää ymmärtääkseni voittaa painoluokka MM-kisoissa, tai overall ACEssa, että kortin saisi. Ja hyvä niin, sillä ilman tuolla tasolla pärjäämistä ja itselleen nimen tekemistä olisi ihan turhaa lähteä niihin ammattilaiskisoihin sijoitukselle ynnämuut. Ainoa suomalainen mieskilpailija, jonka kohdalla kisamenestys on suurinpiirtein oikealla pallokentällä MM-painoluokkavoittoa ajatellen, on Mika Nyyssölä. Ainoa tällä hetkellä aktiivi ja ainoa moneen vuosikymmeneen. Oisko edellinen ollut Keränen?
Voihan sitä sanoa vaikka mitä, mutta itse tykkään pysyä aika lailla faktalinjalla. Ja ne faktat kertovat Savolaisen Olympiamahdollisuuksista seuraavaa:
1997 Grand Prix Finland - IFBB, 7th
1998 Grand Prix Finland - IFBB, 9th
2001 Ironman Pro Invitational - IFBB, 12th & San Francisco Pro - IFBB, 8th
Jotta olisi tuohon aikaan päässyt osallistumaan Olympiaan, olisi muistaakseni pitänyt päästä top-3:een tämän tasoisessa pro-kisassa, mikä olisi edellyttänyt tietysti ensiksi sitä, että pääsee kuuden parhaan finaaliin. Näiden lisäksi Olympiaan pääsivät kaikki entiset voittajat ja edellisvuoden top-10. Vertailun vuoksi sellainen kaveri kuin Jay Cutler voitti vuonna 2000 New Yorkin Night of Champions kilpailun, joka oli silloin Arnoldin ja Olympian jälkeen arvostetuin ammattilaiskisa. Mr. Olympiassa sijoitus oli samana vuonna kahdeksas. Eli vaikka Make olisi voittanut yllämainitut kisat, olisi Olympian top kymppiin sijoittuminen tehnyt tiukkaa.
Melkein missä tahansa yksilölajissa seuraavalle tasolle nouseminen ja siellä pärjääminen vaatii sen, että sillä edellisellä tasolla on ollut täysin ylivoimainen. Jos nyt ajatellaan, että tasot ovat SM-kisat, ACE/MM, ammattilaisuus, ja Mr. Olympiassa pärjääminen, niin tälläkin mittarilla suomalaisista on pro-kortin saamiseen on edes jotain mahdollisuuksia vain ja ainoastaan Nyyssölällä. Koska kasikympistä 212:een on matkaa lihasmassassa melkein 15 kiloa, on Nyyssiksen tapauksessa positiivisuudelle ja kaiken sujumiselle iso tarve.
Btw, Kyllä sen IFBB Pro -kortin saa esimerkiksi myös voittamalla Ben Weider Legacy Cup:n Overall:n joka on siis NFE:ssä nyt 2016.
- Liittynyt
- 13.6.2016
- Viestejä
- 1 114
Mulle tuo pro-kortin ihanuus ja autuus ei ole oikein selvinnyt. Ensinnäkin, kuka oikeasti haluaa sen kortin ja mitä lisäarvoa se sitten tuo? Wilenius ja Nyyssölä ovat varmaankin lähinnä ammattilaistasoa, mutta ovat jo nelikymppisiä. Euroopan (amatööri)huipuista varmasti osa on käytännössä ammattilaisia ja elävät sillä (meillä ainoastaan Wilenius??). Pro-kortilla pääsee siis ammattilaiskisoihin joissa rahapalkinnot, vai kuinka? Mutta jos ei sijoitu kärkeen? Ymmärrän, että jos joku on niin kunnianhimoinen että haluaa joskus astua mr. Olympia lavalle niin ammattilaiseksi on pyrittävä kaikin keinoin. Mutta noin muuten joku asioista tietävä voisi kertoa, mitä etuja pro-kortti tuo kehonrakentajalle.
- Liittynyt
- 18.4.2002
- Viestejä
- 2 084
Itse en muista, että Artturi olisi itse millään julkisella foorumilla sanonut haluavansa saavuttaa pro-kortin, mutta oman käsitykseni mukaan kansainväliset kisat ovat kuitenkin tavoitteena (saa korjata, jos olen väärässä). Pro-kortin tavoittelu on toistaiseksi vain spekuloinnin varassa. Toisaalta eihän pro-korttia ole mitenkään välttämätöntä edes hakea, vaikka kisasaavutukset siihen riittäisivätkin. Mutta pro-kortin saaminen on kyllä sinänsä erittäin kova saavutus. Onko siitä mitään muuta hyötyä, kuin oikeus osallistua pro-kisoihin, on sitten toinen asia. Jerry Ossi, Ari Kokkonen ja Bull Mentula ovat IFBB:n pro-ukkoja, mutta heidän kisauransa taitaa olla aika lähellä paketointia tai jo ohi. He myös tienaavat rahansa ihan muulla, kun pro-bodauksella. Jos on riittävästi pro-potentiaalia, niin pro-statuksen mahdolliset hyödyt täytyy hakea Suomen rajojen ulkopuolelta. Parhaat ovat usein menneet Jenkkeihin, jossa ovat parhaat markkinat. Kuitenkin tähän saakka kaikki Suomen pro-ukot ovat jääneet Suomeen, vaikka USA:n ovet ovat olleet joillekin jo raollaan.
Dopey
Easy like Sunday morning
- Liittynyt
- 8.12.2002
- Viestejä
- 8 305
Suomalaisista lähimpänä kyllä, mutta eivät kumpikaan absoluuttisesti millään muotoa lähellä. Nyyssölällä on tuo hieno ACE:n alle kasikymppisten luokkavoitto, mutta ammattilaisissa lähin sarja on 212 paunaa, eli suomeksi miehen offipainon paikkeilla oleva alle 96,5 kiloa. Wilenius taas on yli neljäkymppisten raskaan sarjan EM-vitonen, mistä on melkoinen matka raskaan luokkavoittajaksi MM-kisoissa.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, kortin saaminen "halvalla" ei ole mikään oikotie onneen, sillä ne aiemmat MM-voittajat tulevat sitten vastaan ammattilaiskisoissa. Jossakin vaiheessa niitä vastaan pitäisi alkaa pärjäämään.
Opiskelen näin vanhoilla päivillä puolihuvikseni tilastotiedettä, ja esitän tässä näille punttisalilta tulevia Mr. Olympioita bongaaville vähän oppimaani sovellettuna kilpakehonrakennukseen. Otetaan yksittäiseksi datapisteeksi yksi kisadieetti, eli siis todellinen aikomus osallistua kisoihin ja sen mukaisten aktiviteettien aloittaminen. Datapisteen arvo on se, millaiseen kuntoon tuo kisadieetti päättyi, oli päättymisen syy sitten ne kisat tai joku muu syy. Sen seuraavan dieetin loppukunnolle voi helposti laskea todennäköisen lopputuloksen, kun tiedetään ne aikaisempien kisadieettien lopputulosten keskiarvo ja keskihajonta. Nyyssölä on yksi niitä harvoja suomalaisia kisaajia, joilla hajonta on pieni, ja kisakunnon keskiarvo vaikka kouluarvosanoin on korkea. Olen seurannut tätä kehonrakennuskilpailutouhua jostain 80-luvulta lähtien, ja omat havainnot kyllä puoltavat tätä teoriaa. On kisaajia, jotka pääosin onnistuvat kisakunnon rakentamisessa (ja yleensä myös kisaavat suhteellisen usein) ja sitten näitä, joilla kisoja on harvoin, ja kisakunnon rakentamisessa just tällä kertaa kävi "huono tuuri", vaikka se dieetin loppukunto olisi täysin odotetulla vaihteluvälillä edellisten dieettien tulosten keskiarvon ja keskihajonnan suhteen.
- Liittynyt
- 5.2.2013
- Viestejä
- 227
Artturilla on hyvät lihasten kiinnitykset ja kolmiulotteista paksua lihaa, jota tarvitaan, mikäli mielii ammattitasolla pärjätä. Mikalla sitä on myös. Ja jos nyt ammattilaisuus on miesten omiin tavoitteiden nähden väärä termi, niin puhutaan MM-voittoon vaadittavasta tasosta. Mikä tärkeintä molempien kohdalla, sitä kolmiulotteisuutta löytyy selästä. Toinen pro-tason vaatimus on isot ja näyttävät kädet, jotka löytyvät molemmilta. Tosin Artturin kohdalla lihasten kiinnitykset käsissäkin ovat vieläpä miehen pituus huomioiden erinomaiset. Ainoa kysymysmerkki on tuo riittävän kireäksi pääseminen, jolloin myös se kolmiulotteisuus todella saadaan esille (mm. reisissä). Ja miten paljon siihen sitten vaaditaan massan kustannuksella.
Mainittakoon totta kai vielä Peter, jolla malli ja kireys ovat raskaan ukoista parasta Suomessa. Hänellä selän yksityiskohtien puute saattaa johtua poseerausongelmista, koska onhan siellä lihaa. Ja kun käsiä priorisoidaan paraikaa, paketti rakentuu koko ajan paremmaksi.
Mainittakoon totta kai vielä Peter, jolla malli ja kireys ovat raskaan ukoista parasta Suomessa. Hänellä selän yksityiskohtien puute saattaa johtua poseerausongelmista, koska onhan siellä lihaa. Ja kun käsiä priorisoidaan paraikaa, paketti rakentuu koko ajan paremmaksi.
- Liittynyt
- 5.9.2003
- Viestejä
- 7 693
Tämä video siis tähän ketjuun.
- Liittynyt
- 23.12.2013
- Viestejä
- 442
Ottaa latseihin :D
- Liittynyt
- 3.12.2006
- Viestejä
- 22 696
Muistaakseni ennenkin sanonut mutta lepposen olonen kaveri.
Erinomainen video, thanks Jukalle!
Artturille tsempit!
Se yksi pömpeli olisi myös voinut olla pultattuna lattiaan kun oli se 100kg/puoli. :D Melkein voisi salilta vemputtaa kotiin asti laitteessa istuen jos vähän vielä rankempi vatkaus.
Erinomainen video, thanks Jukalle!
Artturille tsempit!
Just samassa kohtaa menossa, huikee. :D
Se yksi pömpeli olisi myös voinut olla pultattuna lattiaan kun oli se 100kg/puoli. :D Melkein voisi salilta vemputtaa kotiin asti laitteessa istuen jos vähän vielä rankempi vatkaus.
