Allan Jokinen

Pohjeliikkeiden kanssa pitää olla kyllä aika tarkkana ettei vaan pomputtele jänteillä. Mahdollisimman pitkä liikerata ja pysäytys alhaalla ilman minkäänlaista pompautusta niin menee perille. Kyllä se siitä kun malttaa pitää painot maltillisina ja tekniikat puhtaina.
 
Pohjeliikkeiden kanssa pitää olla kyllä aika tarkkana ettei vaan pomputtele jänteillä. Mahdollisimman pitkä liikerata ja pysäytys alhaalla ilman minkäänlaista pompautusta niin menee perille. Kyllä se siitä kun malttaa pitää painot maltillisina ja tekniikat puhtaina.
Juu, ilman muuta pysäytys sekä alhaalla että ylhäällä. Muutenhan tuo on tosiaan ihan akillesjänteellä pomputtelua. Lisäksi painoja joutuu laittamaan niin paljon, että loukkaantumisriski taas kasvaa.
 
Tätä kandee venaa.

itk.webp
 
Oli aika ajatuksia herättävä video. En oikein tiedä, minkälaista opetusta tuossa Allulle haettiin, mutta sellainen fiilis jäi, että Mike halusi näyttää Allulle, että raja se on jokaisella ja sitä pitää kunnioittaa. Lepoahan mies olisi varmasti tarvinnut. Tosi hyvin toimittu Mikeltä, että katkaisi tuon jumpan tuohon. Mies oli kyllä niin nurkassa kuin voi olla. Jos tuosta nyt pystyy ottamaan oppia oman kehon kuuntelemisesta ja saa taas vähän lisää mentaalista kovuutta, niin tuo setti palveli tarkoitustaan. Yleensä, kun siihen seinään törmää, seuraavalla kerralla se seinä on vähän kauempana. Mutta varmaan nyt on kyllä tarkkaan palauduttava tuosta kumuloituneesta rasituksesta.

Jotenkin pystyin snadisti samaistumaan tuohon Allun luovuttajafiilikseen. Tuossa syystalvesta oli itselläni sellainen tapposarja hackissa, että kelkassa oli molemmilla puolilla viisi levyä ja tarkoitus oli pudottamalla tyhjentää kelkka, siis kymmenen pudotuksen sarja. Ysillä lähti liikkeelle ja seuraavatkin pudotukset tuottivat ihan hyvin toistoja, mutta lopulta pää sanoi sopimuksen irti ja käskyä ei enää lähtenyt lihakselle. Kolme kiekkoa sinne kelkkaan vielä jäi ja ottihan se päähän ihan tajuttomasti, vaikka tiesi, että siinä oli sille päivälle ihan riittävästi sitä sorttia.

Lisäys: Ja korostan sanaparia "snadisti samaistumaan". En tosiaankaan ollut ihan noin reunalla kuin Allu.
 
Viimeksi muokattu:
mutta sellainen fiilis jäi, että Mike halusi näyttää Allulle, että raja se on jokaisella ja sitä pitää kunnioittaa.
Ei missään nimessä, mä olen hyvin tarkkana paljonko Allulle tehdään. Mä osaan varmistamisen ja mä Peterin kanssa opin niin paljon kovasta treenaamisesta ja siitä miten paljon yli voidaan vetää. Mä elän siinä sarjan mukana kokoajan ja tangossa kiinni tiedän miten se voimantuotto hiipuu ja milloin pettää kokonaan. Mä tein saman setin ekassa treenissä ja tiesin sen olevan vedettävissä läpi.
 
Kovia treenejä ei siitä pääse mihinkään. Ei tarttee Allun hävetä yhtään. Hullu mies siinä mielessä, että tuollaisen piiputuksen jälkeen ei anna siimaa itelleen. Hullut pärjää aina tuossa hommassa.
 
oli vissiin vahingossa jääny audiojunglen vesileimallinen biisi tossa alkuteksteissä
Missä vesileima? Tai ei ainakaan mulla näy mitteen. Eiku joo se mitä se hokee, en ees kuunnellut mitä se sanoo, kuulosti vielä ihan sopivalta siihen :D Kuuntelin vain ton verran sitä.
 
Elämä hymyilee taas ystävät hyvät <3 <3
Eilen oli taas yksi todella kova koitos ja fiilis oli koitoksen jälkeen sen mukainen...
Henkinen kantti oli todellisella koetuksella ja oma fiilis oli hieman luovuttajamainen mutta en ole sellainen ihminen että jäisin omaan sontaani rypeämään, elämä jatkuu, tulee aina uusi treeni missä tuun vetämään kovempaa kuin ikinä ennen! Olen sanonut että tässä lajissa mulla ei ole etua hyvistä geeneistä fysiikan tai lihan kasvamisen suhteen, mun vahvuus sinkoaa mun sisältä ja mun menneisyydestä, olen erittäin sinnikäs enkä pelkää tehdä töitä salilla, nyt kun vielä tämä ehtymätön erogeeninen VOIMA valjastetaan Miken treeneihin niin luoja yksin tietää missä kunnossa ollaan syksyllä.
 
Pohkeet on geneettisin mahdollinen lihasryhmä, eli lähtökohdat vaikuttaa valtavasti. Mähönen sanoi aika osuvasti, että pohkeita kannattaa aluksi treenata pari kertaa viikossa, sitten joka kolmas päivä, ja lopulta edetä tekemään joka toinen päivä.
Itse olen todella paskat pohkeet omaavana huomannut, että se pieni kehitys jota olen saanut aikaan, vaatii vähintään kolme pohjetreeniä viikossa. Eli lähes joka treenissä niitä teen. Aikanaan kun tein kerran viikossa, ei kasvua tullut millin milliä. Joka tapauksessa pohkeiden rakentaminen on vuosien työ, kuten Mähönenkin sanoi. Täytyy jaksaa vuodesta toiseen useita kertoja viikossa niitä nylkyttää, ja hyväksyä se, että kehitys on todella hidasta. Toki joillain kasvaa nopeastikin mutta jos pohkeiden kasvu on heikkoa, niin moni luovuttaa liian nopeasti kun kehitystä ei tule samaan tahtiin kuin muihin lihasryhmiin. Pohkeiden treenaamisessa kannattaa myös edetä maltillisesti. Jos aloittaa liian nopeasti ja kovaa, voi akillesjänne ja jalkapöytä ärsyyntyä. Itse ainakin joskus sain usean kuukauden rasitustilan jalkapöytään.
 
Olet aijemminkin kertonut varpusparvista ja pahasta olosta. Oletko varma, että onko kyseessä ylitreenaus vai olisko joku muu olla syynä?

Tuollaiset oireet yleensä ilmaantuu, jos on suolistossa joki vialla. Yleensä syödään jotain mikä ei sovi tai siiten suolistobakteerikanta on järkkynyt tai suolessa jokin huono tila.

Tämän takia juuri gluteeniton ja madoton ruokavalio on nyt nostessa, kun tuollaiset oireet on saatu kuriin ruokavaliolla.

Onko aikeissa tutustua tähän vaihtoehtoon vai vietkö kakoen ja ripuloiden hommaa eteenpäin jatkossakin?
 
Onkos valmentaja Mike ottanut huomioon että Allulla taitaa juuri nyt olla kuurit pari kuukautta katkolla? Voi pikkasen vaikeuttaa tuota palautumista ..
 
Back
Ylös Bottom