Allan Jokinen

Mites se nivustyrä, joko se on leikattu? Jos ei niin tähän samaan konkurssiinhan sekin kannatttaa parsia. Nyt allu tsemppiä, malttia ja keskitytään tervehtymään ja vaikka niihin autoihin.
 
allulle vaan paranemista toivon ja kuuntele hyvä mies lääkäriä ja toimi niin kuin ohjeistetaan. Toivottavasti on oikein asiansa tunteva lääkäri. Kaverilla oli 2007 tulehdus pumpussa ja oletan ettei kuunnellu lääkäriä, kun on ollut pumpun kanssa ongelmia näihin päiviin asti. Kova reeni kovilla aineilla pistää sillä nykysin pumpun rytmin sekasin.
 
Toimii taas herättävänä esimerkkinä siitä, miksi lepo ja kevennykset ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Toisilla keho antaa periksi ennemmin kuin mieli. Paranemisia! Harmi, että näin kävi. Henkisesti ei ole helppoa jäädä noin pitkälle tauolle, mutta asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen.
 
On kuin juoksisin pitkää maratonia ja joskus pääsen jo tosi lähelle maalia ja sitten kaadun ja joudun keskeyttämään pääsemättä ikinä sinne maaliin asti. Turhauttavaa on aina aloittaa alusta ja kuroa sitä menetettyä voimaa tai lihasta takaisin. Olen ehkä ollut turhankin päättäväinen siitä että tällä kertaa pääsisin maaliin ja olen juossut tätä maratonia pienen pieni kivi kengässäni, se pieni kivi ei ensin haitannut, en antanut sen haitata, mutta kun aikaa kului alkoi se pieni kivi jäytää mun askellusta ja metri metriltä tunsin että se pieni kivi satuttaa mua koko ajan enemmän ja enemmän, kunnes taas kerran kaaduin. Tällä kertaa kaatumisen nimi on sydänlihastulehdus. Itselleni on nähtävästi vaikea erottaa päättäväisyys ja kropan kuuntelu toisistaan, sen takia omaan vasemmassa rinnassani 15cm arvenkin, Luulisi että jo näinkin kokenut osaisi kaiken tämän ja oppisi virheistään..
Pienessä mielessäni koitan vähätellä tätä kaikkea mutta se on vaikeaa kun sana KUOLEMA tuli liian monta mun kasvoille lääkärin suusta ihan liian monta kertaa. Lihas kun repeää,siihen ei kuole,mutta tähän voi tosiaan kuollakkin tai saada tästä jonkin kroonisen taudin joka uusii aina ja tekee elämästä todella vaikeeta.
Ennen kuin rikoin itseni ensimmäisen kerran, pidin itseäni lähestulkoon teräsmiehenä,mutta kuinkas kävikään rikoin oikean käteni ja ensimmäisen kerran olin telakalla ja täytyy sanoa että voitin sen vamman henkisesti todella helposti. Toinen loukkaantuminen tuli venäjällä EM kisoissa, oikea olkapää sanoi itsensä irti ja taas olin telakalla parsimassa itseäni kasaan, tämä olikin jo henkisesti paljon vaikeampi voitettava, mutta kaikesta kivusta huolimatta kuntoutin olan ja olinkin kisaamassa jo puolenvuoden päästä tapahtuneesta ja comeback oli loistava. Kolmas loukkaantuminen oli se kun rinta repesi ja voitte uskoa että siitä jäi sellainen henkinen arpi,että enää sen jälkeen ei ihan hirveesti ole tehnyt mielei lastata tankoon enää rautaa paljoakaan.. Mutta nyt kun vaihdoin lajia niin enää en revi lihojani vaan sairastutan itseni toisella tavalla, niin tai näin enää en tosiaan tunne itseäni voittamattomaksi ja mieheksi joka tekee niinkuin haluaa, vaan nyt olen kuin yksi kaikista muistakin elämän sivallukset osuvat minuun ja ne sattuu joka kerralla enemmän ja enemmän, kaikista näistä sivalluksista saan syyttää kuitenkin vain itseäni, olen liian kunnian himoinen, liian päättäväinen (jääräpää) ja liian kova korvainen kuunnellakseni omaa kehoani, mutta se on vaikeaa, sillä silloin kun pitäisi hiljentää on usein joku todella hyvä syy jatkaa tekemistä "vielä vähän matkaa ja sitten heljennän" Kestä vielä hetki" Aivan kuin olisin maalisuoralla loppu kiri on juuri alkanut, maali häämöttää jo, tiedostat että joka ikiseen soluusi sattuu ja jokainen niistä soluista toivoo sinun edes hieman hidastavan tahtiasi, mutta ei sillä tavalla voiteta mestaruuksia tai tehdä uusia ennätyksiä,joten jatkoin kohti sitä maalia,kunnes tielleni tuli kuoppa, kupkka jolla on monta erilaista nimeä,revähdys,repeämä,leikkaus,sydänlihastulehdus, se sama kuoppa joka on ollut siinä maalisuoralla jo niin monta vuotta ja siltikin minä aina astun siihen ja kaadun voimalla maahan ja samassa kun jalkani osuu kuoppaan ja tiedän että kaadun, sillä samalla hetkellä minä kadun ja toivon saavani itselleni yhden askeleen taakepäin (tätä kutsutaan jälkiviisaudeksi) mutta niin ei käy tälläkään kertaa vaan iskeydyin maahan sellaisella voimalla että taas jotain meni rikki,ei nyt ei jäänyt arpea muistuttamaan tästä kuopasta,mutta siltkin tämä oli suurin kaatumisen tähän mennessä. On turhauttavaa taas jälleen kerran koota itsensä uutta yritystä varten, uutta maratoonia. Ei se ei ole koskaan helppoa mutta siltikin osa minusta jo odottaa uutta matkaa, tällä kertaa kun olen vielä maassa minä merrkkaan tämän kuopan isolla merkillä jotta en ainakaan enää tähän kuoppaan kaatuisi vaan osaisin välttää kaatumista seuraavalla kerralla
 
Ymmärrettävää , että mieli on maassa . Voipi olla pitkäänkin . Mutta huonommalla skenaariolla luettas nyt ihan toisenlaista juttua tässä ketjussa . Kun pääset pahimman yli , niin varmasti voitat tämänkin vastoinkäymisen ! Malta nyt kuunnella mitä tohtori sanoo ja jopa tee mitä hän sanoo ( eli huilia ) .Aikaa voi mennä , mutta kun se lupa tulee niin voit jopa yllättyä kun lihasmuisti alkaa pelata treenien alettua . Kerran tehty lihasmassa on helpompi / nopeampi saada takaisin kun tehdä "uutta" lihasmassaa . Kun taas palaat ns normitreeniin sunmuihin mitä asiaan liittyy ....Näitä juttujasi on ollut mukava seurata btw . Tsemiä !
 
Olen seuraillut videoitasi YouTubessa. Niiden kautta olen saanut huomata, miten hieno mies olet. Kyllä sä selviät. Muista, että kelpaat muille ihmisille, vaikka olisit hiukan pienempikin. Nyt sulla on aikaa keskittyä muihinkin asioihin, kuin treenaamiseen. Elämässä tapahtuu joskus asioita, jotka pysäyttävät. Se on vain hyvä asia :).
 
Allua tullut seurattua myös aiemmin tuolta penkkihommista lähtien tänne body projektiin saakka. Itsellä todettiin joskus lievempi sydänpussin tulehdus ja lääkäri lohdutti, että ei sentään sydänlihastulehdus.. Omasta vaivasta toipuminen on lasten leikkiä sydänlihaksen ongelmiin. Silti sydänvaivaisten papparaisten kanssa osastolla maatessani kerkesi tämän suht harmittoman vaivan kanssa kääntämään monta kiveä pääkopassaan. Polvet kuluu, olkapäät kipeytyy ja selkä on jumissa, niistä pääsee aina jollain konstilla eroon ja elämä jatkuu. Kun pumppu reistaa, ollaan aika lopullisten asioiden äärellä. Toivon Allulle tsemppiä toipumiseen ja malttia rauhassa paranemiseen. Harrastelijana sitä ei osaa oikein samaistua siihen, miltä kaiken asiaan satsanneena tällainen takapakki tuntuu, mutta voin vain kuvitella että lievästi sanottuna harmittaa. Kohti kevättä ..pää pystyyn.
 
On turhauttavaa taas jälleen kerran koota itsensä uutta yritystä varten, uutta maratoonia.
Olen nähnyt vuosien varrella kaikki kaatumisesi, mutta samalla nähnyt myös kuinka et ole koskaan luovuttanut, tiedä se että juurikin tästä syystä olet ollut minulle yksi suurimpia motivaation lähteitä. Itsekkin olen kerran kaatunut kunnolla ja se tuntui ihan hirveältä, sinä taas olet monta kertaa päässyt yli moisista kaatumisista. Moni olisi jo luovuttanut. Minun listallani Allu on yksi Suomen kovimpia jätkiä!
 

3 kpl M-Nutrition Anabolic Overdrive 6 kg

Orange - Sweet berry - Rasberry kiwi

-25%
Olen nähnyt vuosien varrella kaikki kaatumisesi, mutta samalla nähnyt myös kuinka et ole koskaan luovuttanut, tiedä se että juurikin tästä syystä olet ollut minulle yksi suurimpia motivaation lähteitä. Itsekkin olen kerran kaatunut kunnolla ja se tuntui ihan hirveältä, sinä taas olet monta kertaa päässyt yli moisista kaatumisista. Moni olisi jo luovuttanut. Minun listallani Allu on yksi Suomen kovimpia jätkiä!
Ihan pieni kyynel vierähti poskelleni.
 
Kovaa rasitusta tosiaan tulee välttää kunnes labra-arvot ja ekg on normaalistunut. Tyypillisesti 2kk tähän menee. Rasitustesti voisi olla paikallaan siinä ennenkuin aloittaa treenit. Jos jotain hyvää yrittää keksiä, niin onpahan ainakin kroppa levännyt kun pääsee taas treenaamaan. Ehtii kaikki nivelten, lihasten ja jänteiden mahdolliset rasitustilat rauhoittua yms.
 
Ihan pieni kyynel vierähti poskelleni.
Melkein tuli kyynel kirjoittaessa. Ei ole helppoa päästää irti sellaisesta asiasta, mistä on unelmoinut, minkä eteen on tehnyt niin kovasti töitä ja mikä on suuri osa identiteettiä. Toivottavasti mieliala kuitenkin lähtee pian nousuun, niin keholla on paremmat lähtökohdat parantua.
 
On se perkeleen hyvä fiilis sitten kuin pääsee treenaamaan pitkän tauon jälkeen. Kroppa on freeshi ja vastaa hyvin reeniin. Aika nopeesti saa lihat takaisin
 
kaappi89 kirjoitti todella hienon tekstin tuossa aikaisemmin! Allulle kaikkea hyvää toipilas aikaan! Tästä viimeisestä kaatumisesta nouset aikoinaan mestarina lavoille! :worship:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom