BB Aleksi Peurasaari

No joo todellakin! Rauhallisesti asioita toteutettu ja jätetty useita oljenkorsia tuleville vuosille että kehitystä tulisi mahdollisimman pitkään.
Juuri noin, se lava on siellä joka vuosi ja rauhassa rakentaen se paras fysiikka tulee, eikä sillai, että nyt runnotaan kaikki aseet ja vedellään kroppa päreiksi parissa vuodessa.
 
Ja tuossahan on tuota lihasjännitystä mitattu EMG:llä. Sä saat hulluja lukuja EMGllä ihan vain jännittämällä lihasta ilman vastusta. Mä en yhtään antaisi painoarvoa noille EMG mittauksille juuri tämän vuoksi.

Max. jännittely ilman painoa verrattuna vaikkapa TUMT-tutkimuksiin (time under maximum tension) eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, kun puhutaan valtaosasta ihmisiä. Okei, alalla kiertää huhua näistä Shaolin-munkeista, jotka kykenevät rekrytoimaan koko olemassaolevan motoneuronien päätelevyverkoston kohdelihaksessa ilman näkyvää vastusta, mikä sitten mahdollistaa kaikkea jännää luodin pysäyttämisestä keihäiden kärkien päällä hyppelyyn.

Kuitenkin jos puhutaan tutkitusta tieteestä, on EMG kuitenkin se ainoa luotettava keino lihasaktiivisuuden ulosmittaukseen. Ei näitä mittareita turhaan käytetä mm. liikuntafysiologien ja neurologien piireissä. Ja tuota kuvaa muuten käytetään biomekaniikan ja fysiologian opetuskäytössä, ainakin Suomessa.

Ja kuriositeettina tähän, niin suurimmat EMG-aktiivisuudet ollaan mitattu voimalevymittauksilla, eli maksimaalinen työ liikkumatonta objektia vastaan. Näin on saatu tuo kuvanmukainen taulukkokin laadittua.
 
Max. jännittely ilman painoa verrattuna vaikkapa TUMT-tutkimuksiin (time under maximum tension) eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, kun puhutaan valtaosasta ihmisiä. Okei, alalla kiertää huhua näistä Shaolin-munkeista, jotka kykenevät rekrytoimaan koko olemassaolevan motoneuronien päätelevyverkoston kohdelihaksessa ilman näkyvää vastusta, mikä sitten mahdollistaa kaikkea jännää luodin pysäyttämisestä keihäiden kärkien päällä hyppelyyn.

Kuitenkin jos puhutaan tutkitusta tieteestä, on EMG kuitenkin se ainoa luotettava keino lihasaktiivisuuden ulosmittaukseen. Ei näitä mittareita turhaan käytetä mm. liikuntafysiologien ja neurologien piireissä. Ja tuota kuvaa muuten käytetään biomekaniikan ja fysiologian opetuskäytössä, ainakin Suomessa.

Ja kuriositeettina tähän, niin suurimmat EMG-aktiivisuudet ollaan mitattu voimalevymittauksilla, eli maksimaalinen työ liikkumatonta objektia vastaan. Näin on saatu tuo kuvanmukainen taulukkokin laadittua.
Tiede ja käytäntö lihaksen kasvatuksessa on kaksi täysin eri asiaa jos minulta kysytään. Jos tieteellä olisi niin suuri painoarvo ja se kulkisi kehityksen kanssa käsi kädessä, eikö silloin olisi jo se absoluuttinen lihaksen kasvatusopas jo tehty joka kertoisi sen oikean tavan treenata yksioikoisesti? Näin ollen me kaikki vain luettais se kirja ja ulosmitattais jokainen täydellinen potentiaali kehityksessä. Salit olis täynnä olympiatason bodareita. Katos vaan, sellaista ei ole olemassa! Summa summarum. Jokainen voi omaksi ilokseen mittailla näitä emg lukuja ja hifistellä nenä ruudussa uusimman tutkimuksen ääressä ja koittaa sitten optimoida jokaisen uuden tutkimuksen avulla omaa treenaamista. Itse olen näiden vuosien varrella havainnut sen asian, ettei yksinkeraisesti ole olemassa sitä ainoota ja oikeaa tapaa tehdä asioita. On yksilöitä ja muuttujia niin paljon tässä lajissa ja siksi bodaus kilpatasolla onkin niin vaativaa.
 
On yksilöitä ja muuttujia niin paljon tässä lajissa ja siksi bodaus kilpatasolla onkin niin vaativaa.
Pätee kaikkiin lajeihin kilpatasolla. Kaikki on ihastuttavan ja vihastuttavan yksilöllistä. Tosin, en mä silti menis työntämään esim. EMG-mittausta suohon. Se on hyödyllinen työkalu oikein käytettynä, absoluuttisena vastauksena kaikkeen kehitystä hidastava ja haitallinen.
 
Nimenomaan näin. Hyvä työkalu oikein käytettynä.
Ja ihan mielenkiintoista olisi tietää vaikka eri viparitekniikoilla joita käytän, että mikä aktivoi eniten läpi sarjan sivuolkapäätä. Mutta vaikka viparit enemmän aktivoisikin sivuolkapäätä EMG-mittauksen perusteella, se ei tarkoita koskaan sitä, että se olisi tehokkaampi kuin toinen liike, esim pystypunnerrus kun mekaanista kuormaa ei EMG-mittaus ota huomioon.
 
Tiede ja käytäntö lihaksen kasvatuksessa on kaksi täysin eri asiaa jos minulta kysytään. Jos tieteellä olisi niin suuri painoarvo ja se kulkisi kehityksen kanssa käsi kädessä, eikö silloin olisi jo se absoluuttinen lihaksen kasvatusopas jo tehty joka kertoisi sen oikean tavan treenata yksioikoisesti? Näin ollen me kaikki vain luettais se kirja ja ulosmitattais jokainen täydellinen potentiaali kehityksessä. Salit olis täynnä olympiatason bodareita. Katos vaan, sellaista ei ole olemassa! Summa summarum. Jokainen voi omaksi ilokseen mittailla näitä emg lukuja ja hifistellä nenä ruudussa uusimman tutkimuksen ääressä ja koittaa sitten optimoida jokaisen uuden tutkimuksen avulla omaa treenaamista. Itse olen näiden vuosien varrella havainnut sen asian, ettei yksinkeraisesti ole olemassa sitä ainoota ja oikeaa tapaa tehdä asioita. On yksilöitä ja muuttujia niin paljon tässä lajissa ja siksi bodaus kilpatasolla onkin niin vaativaa.
Vaikka olisi, niin ei niitä olisi silti, koska geenit on se rajoittava tekijä. Suurimman osan potentiaalisesta lihasmassasta saa kehitettyä, jos treenit ja ruokailut on edes jotenkin järkevällä tasolla. (en nyt lääkkeitä ottanut tässä huomioon) Ja tietenkin tarpeeksi kauan treenattu. Lähinnä tuolla pystyttäisiin ottamaan ne viimeiset irti omasta potentiaalista.
Emg mittaukset ja käytäntö. Flyesit näyttää parempaa lukemaa kuin penkki. Eli heippa vaan tutkimusten ihailijat. Mutta eihän se käytäntö, koska tutkimus.
Niin ja millä perusteella flyesit on huonompi liike rinnan kasvattamiseen kuin penkki? Jos kuorma vaan saadaan riittävän suureksi, niin varmasti saa myös flyesseilla rinnan kasvatettua. Ja esim. Arnold teki flyesseja rinnalle todella paljon ja piti sitä parhaana rintaliikkeenä. Eipä semmoisia rintoja nykyaikana edes pro-lavalla paljon näy.. Vaikka muutoin ollaankin lihasmassassa valovuoden edellä.

En siis sano, että penkki on huonompi rintaliike, jos sen saa rinnalle menemään, eikä ojentajat tai olkapäät varasta suurta osaa siitä työstä. Kun flyesit taas menee täysin rinnalle. ( tai kai nekin saa jotenkin muilla lihaksella tehtyä)
 
Kyllä arka ne massat teki raskailla perusliikkeillä. Vinopenkillä ja normi penkillä se rakensi sen mahtavan rinnan, toki lisänä ristikkäin tarkat, dipit ja viparit maaten.

Omasta mielestä hyvää rintaa ei voi rakentaa ilman raskaita punnerruksia. Oli sitten tangolla ja käsipainoilla. Voin olla väärässä mut tää on mun käsitys.
 
Kyllä se lihas vaan vaatii sitä mekaanista kuormaa kasvaakseen. Tästä syystä esim juuri penkki tai muu raskas punnerrus pitää olla rintareenin ykkösliike. Toki jos loukkaantumisia ym on, sitten pitää reeni rakentaa niiden mukaan.
Niin vaatii. Mutta eikö Flyeseihin saa riittävästi mekaanista kuormaa? Miten se edes määritetään mikä on riittävä? Sanotaan, että jos pystyisi vaikka 40 kg käsipainoilla tekemään flyeseja, niin varmasti olisi riittävä mekaaninen kuorma monelle. Voisi saada hyvääkin kehitystä rintaan, jos ottaisi flyesit pääliikkeeksi ja toteuttaisi siinä progressiota.

Ja tämä on tässä vaan pohdintaa.
 
Niin vaatii. Mutta eikö Flyeseihin saa riittävästi mekaanista kuormaa? Miten se edes määritetään mikä on riittävä? Sanotaan, että jos pystyisi vaikka 40 kg käsipainoilla tekemään flyeseja, niin varmasti olisi riittävä mekaaninen kuorma monelle. Voisi saada hyvääkin kehitystä rintaan, jos ottaisi flyesit pääliikkeeksi ja toteuttaisi siinä progressiota.

Ja tämä on tässä vaan pohdintaa.

Flaisseissa kehittyminenkin on hiukan rajallista vs penkki. Seinä tulee nopeammin vastaan. Itsekkin tehnyt flaisseja 40 kilolla, mutta parhaat rinta gainssit on tullut tekemällä progressiota raskaissa punnerruksissa.

Ja tosiaan, voi ne flaissit siellä mukana olla. En vaan suosittele sitä miksikään pääliikkeeksi. Rajallisten kuormien lisäksi, loukkaantumis riski on kyseisessä liikkeessä isompi. Varsinkin jos siinä lähdetään hakemaan isompaa kuormaa.
 
Niin ei kukaan varmaan reisiäkään kasvata pelkillä jalan ojennuksilla. Tai varmaan alussa, mutta kuitenkin ei vedä vertoja kyykylle eri muodoissa kun mekaaninen kuorma on suurempi. Tai sitten joku voi sanoa jonku joka on ojennuksilla kasvattanut pelkästään kovat reidet.
 
Penkissä on aina isompi mekaaninen kuorma, piste.
Hieno perustelu. Tämähän nyt ei ihan täysin päde, kun liike on täysin eri. Verrataan vaikka jalkaprässiä ja jalkakyykkyä. Onko mekaaninen kuorma silloin kummassa isompi? Eli pointti on, miten määrittele eri liikkeissä, tuon mekaanisen kuorman määrän? Entä, jos saat flyessilla yhtä suuren mekaanisen kuorman kuin penkkipunnerruksella, silloin lihaskasvu olisi todennäköisesti parempaa, kokonaisvaltaisemman lihasaktivaation kautta. (Ja joo tiedän ei ole kovinkaan helppo yhtä suurta flyesseissa saada)

Mekaaninen kuorma tai oikeastaan lihaksen kokema mekaaninen rasitushan ei ole riippuvainen siitä absoluuttisesta painosta vaan painosta suhteessa siihen liikkeeseen. Tankopunnerruksessa se nyt vaan on helpompi toteuttaa. Lisäksi punnerruksissa ei käytetä koko lihaksen liikerataa vaan toimitaan lihaksen vahvalla alueella yleensä.
Ei sitä määritellä mikä on riittävä, vaan sitä pitää olla mahdollisimman paljon sarjapituuden mukaan. Nyt olet aika kujalla jos luulet, että on joku raja jonka jälkeen ei enää tartte painoa lisätä
No joo ehkä vähän huonosti ilmaistu, mutta riittävä kasvuärsyke mekaanisesta kuormasta ehkä oli se mitä tarkoitin. Lihas ei kuitenkaan voi määräänsä enempää tietyssä ajassa kasvaa. Ei kuitenkaan ollut se viestin pointti, eikä tarvitse siihen nyt tarttua. Typerä esimerkki minulta.

Flaisseissa kehittyminenkin on hiukan rajallista vs penkki. Seinä tulee nopeammin vastaan. Itsekkin tehnyt flaisseja 40 kilolla, mutta parhaat rinta gainssit on tullut tekemällä progressiota raskaissa punnerruksissa.

Ja tosiaan, voi ne flaissit siellä mukana olla. En vaan suosittele sitä miksikään pääliikkeeksi. Rajallisten kuormien lisäksi, loukkaantumis riski on kyseisessä liikkeessä isompi. Varsinkin jos siinä lähdetään hakemaan isompaa kuormaa.
Joo tuo varmaaan on se syy, että helpompi toteuttaa progressiota penkissä vs. flyesit. Plus vittumainen liike.
Tuosta loukkaantumisriskistä nyt taas en ole ihan varma, kun absoluuttiset kuorma on paljon pienempiä ja kädet on paljon luonnollisemmassa asennossa. Toki vaatii tukilihaksilta paljon.
 
Ja tuossahan on tuota lihasjännitystä mitattu EMG:llä. Sä saat hulluja lukuja EMGllä ihan vain jännittämällä lihasta ilman vastusta. Mä en yhtään antaisi painoarvoa noille EMG mittauksille juuri tämän vuoksi.

Tiede ja käytäntö lihaksen kasvatuksessa on kaksi täysin eri asiaa jos minulta kysytään. Jos tieteellä olisi niin suuri painoarvo ja se kulkisi kehityksen kanssa käsi kädessä, eikö silloin olisi jo se absoluuttinen lihaksen kasvatusopas jo tehty joka kertoisi sen oikean tavan treenata yksioikoisesti? Näin ollen me kaikki vain luettais se kirja ja ulosmitattais jokainen täydellinen potentiaali kehityksessä. Salit olis täynnä olympiatason bodareita. Katos vaan, sellaista ei ole olemassa! Summa summarum. Jokainen voi omaksi ilokseen mittailla näitä emg lukuja ja hifistellä nenä ruudussa uusimman tutkimuksen ääressä ja koittaa sitten optimoida jokaisen uuden tutkimuksen avulla omaa treenaamista. Itse olen näiden vuosien varrella havainnut sen asian, ettei yksinkeraisesti ole olemassa sitä ainoota ja oikeaa tapaa tehdä asioita. On yksilöitä ja muuttujia niin paljon tässä lajissa ja siksi bodaus kilpatasolla onkin niin vaativaa.

Nyt meillä on täällä mennyt puurot ja vellit sekaisin :) Itse vastasin tuohon ylempään kommenttiisi EMG:n painoarvosta ja käytännön hyödystä, en ottanut sanallakaan puheeksi lihashypertrofian optimointia tai edes bodausta. Toki ymmärrän, että bodarin ketjussa, bodarin kyykkysuoritukseen viitaten "saattaa" saada sellaisen kuvan, että puhuttiin emg:stä nimenomaan lihaskasvun mittarina.

Emg:tä en toki täysin lyttäisi, koska hyvin usein motoristen yksiköiden rekrytointimäärä, lihas-jännesysteemin voimantuotto ja lihaksen aineenvaihdunnan tehostuminen on suoraan verrannollisia toisiinsa.

Useinhan tutkimusasetelmassa on kolme mitattavaa muuttujaa: lihaksen poikkipinta-ala (biopsia), emg-aktiivisuus ja voimantuotto (1RM). Ja hyvin usein on todettu emg-aktiivisuuden lisääntyvän samassa suhteessa näiden kahden muun muuttujan kanssa.

Yhteenveto: mekaanista kuormaa ja lajitaitoja ei lihashypertrofian optimoinnissa voita mikään, kuten tuossa alempana hyvin asian ilmaiset. Mutta emg:lla saa hyvää dataa aikaan, mitä voidaan sitten yleishyödyllisesti käyttää.
 
Back
Ylös Bottom