Ensinnäkin kaikessa loikkimisessa sen maakontaktin tulisi olla mahdollisimman lyhyt, eli terävä, eli "kova tömäys". Maata ei tömistellä tömistelemisen vuoksi vaan kun työnnät maata voimakkaasti pois altasi, niin hyppäät samalla tehokkaimmin.
Plyometrinen harjoittelu kannattaa jaotella 1) harjoitteen kovuuden, 2) maakontaktien määrän ja 3) lihasryhmän mukaan. Eli
1. Kevyt, keskikova ja kova harjoite. Kevyt = kimmoisa pohjehyppy paikallaan, keskikova = 60cm aidat lähekkäin, kova = 60cm pudotus + 80cm aita + 100cm aita.
2. Plyometriassa kuten muussakin harjoittelussa reeni on progressiivista ja klassisena sääntönä on että volyymia ja tehoja ei saa kasvattaa yhtä aikaa. Eli joko tekee tuttua ohjelmaa määrää kasvattaen tai sitten vaihtaa kovempiin harjoitteisiin ja vähentää määriä. Kovia harjoitteita, eli esimerkiksi pudotushyppyjä ei tulisi tehdä kuin muutama kymmenen per reeni ja kokonaismaakontaktit jäävät tällöin 100 hujakoille.
3. Plyometriaa voi tehdä paitsi loikkimalla, niin myös heitoilla tai vaikkapa hyppypunnerruksilla, eli reeni voidaan jakaa ala-, keski- ja ylävartaloa kuormittaviin.
Ja sitten vastaus kysymykseen. Aita opettaa hyppäämään ylös. Eteenpäin loikat opettavat hyppäämään eteenpäin. Aidassa saavat eniten iskua pohkeet, lonkan koukistajat ja vatsalihakset. Eteenpäin loikissa aktivoituvat korostetusti pakarat ja reidet.
