Aaveet ym. yliluonnollinen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja testo
  • Aloitettu Aloitettu
Olis ihan hauska käydä jossain pelottavan maineen omaavassa paikassa, kun ei mihinkään yliluonnollisiin spookyihin juttuihin usko. Tuskinpa tuossakaan tunnelissa mitään pelottavaa päiväsaikaan olisi. Kannattaa mennä sateisena päivänä sieltä alitse, niin saattaa törmätä vaikka johonkin deekuun, joka pitää sadetta :P
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Piti lueskella ketjua läpi ja tuo sormilla ihmisen ilmaan nostaminen oli aika mielenkiintoinen. Varsinkin kun porukka oikeasti väitti täällä sen toimivan. :)
 
Piti lueskella ketjua läpi ja tuo sormilla ihmisen ilmaan nostaminen oli aika mielenkiintoinen. Varsinkin kun porukka oikeasti väitti täällä sen toimivan. :)
Se oikeasti toimii, helevetin montaa kertaa tehty monessa porukassa. :)

Rajansa toki kaikella, kuten kerran kun nostajat oli kaikki max. 60 kilosia likkoja ja tuolissa joku vajaan satakilonen jannu. Noille kun joku 25kg levypaino salillakin kaksin käsin tekis varmaa tiukkaa. :)
 
Vittu, että tekisi mieli kokeilla tuota. Selitäppä vaikka ranskalaisilla viivoilla mitä pitää tehdä?
 
Vittu, että tekisi mieli kokeilla tuota. Selitäppä vaikka ranskalaisilla viivoilla mitä pitää tehdä?
Ei oikeastaan mitään muuta kuin pistää nostettava henkilö tuolille ja neljä henkilöä nostamaan kainaloista ja polvitaipeista. Ekalla kerralla ei nouse, mutta kun pidätte 10-20 sekunnin tauon ja nostatte uudetaan, niin jo nousee. Ei siinä tartte tehdä mitään ihme taikatemppuja välissä, mitkä siihen tietysti kuuluu, kun saa koko homman näyttämään ihmeellisemmältä. Kokeiltiin intissä tätä ja hyvin onnistui ihan molemmilla tavoilla, eikä siihen liity mitään yliluonnollista.
 
Olis ihan hauska käydä jossain pelottavan maineen omaavassa paikassa, kun ei mihinkään yliluonnollisiin spookyihin juttuihin usko. Tuskinpa tuossakaan tunnelissa mitään pelottavaa päiväsaikaan olisi. Kannattaa mennä sateisena päivänä sieltä alitse, niin saattaa törmätä vaikka johonkin deekuun, joka pitää sadetta :P

En minäkään usko kummituksiin ja yliluonnollisiin asiohin, enkä ole tuonne menossa siksi että ajattelisin siellä olevan kummituksia. Mutta se on muutenvaan kuvien ja kuuleman perusteella melko spooky paikka ja siksi sinne on vain kiva mennä käymään. Ja vielä lasten kanssa kun niillä nyt joku kummitteluvaihe on menossa.
 
Minä en usko yleisesti mihinkään yliluonnolliseen. En mihinkään, en näin ollen siis pelkääkkään niitä. Olen hyvin paljolti (tylsä) järki-ihminen, en usko sellaiseen mitä en voi nähdä, tuntea tai todistaa. Olisin kyllä iloinen jos joku pystyisi minulle jotain yliluonnollista todistamaan, olisi siistiä jos jossain oikeasti olisi jotain aaveita :rolleyes: Voihan niitä ollakkin, mutta heti kun alan ajattelemaan asiaa järjellä, niin palaan maan pinnalle. Olen tylsimys.

Miyn:n italialainen aave kyllä sai kohottamaan kulmakarvoja, ja se on jo paljon minulta se !
 
Minä en usko yleisesti mihinkään yliluonnolliseen. En mihinkään, en näin ollen siis pelkääkkään niitä.
En minäkään usko, mutta ehkä just sen takia hirvittää paljon enemmän elokuvat joissa on jotain yliluonnollista, kuin elokuvat joissa on joku sekopää murhaaja. Itse järkeilen sen jotenkin niin, että oikean ihmisen pystyy sentäs mahdollisesti pistämään pakettiin. :rolleyes:
 
Mitvit? En ole edes tiennyt että siellä on kaksi tunnelia. Tuonnehan on joskus lähdettävä seikkailemaan, kiitos vinkistä.
Urbaanilegendat kertovat suuresta veturivarastosta Pönttövuoren sisällä, sekä umpeen muuratusta sivuraiteesta joka alkaisi noin puolesta välistä tunnelia:rolleyes:
 
Oon käyny Pönttövuoressa noin 15 kertaa, kuvaamassa ja paristi piknikillä (lue: termoskahvia) siinä puolessa välissä... Hieno paikka, talvella siellä löytyy hattivatteja. Muutenkin jää tekee hienoja teoksia sinne, kameran ja valojen kaa saa hienoja kuvia. Laitoinkin joskus linkin tonne valokuvaus -ketjuun, mut eihän ne ketään kiinnostanu, ku ei ollut digijärkkäri, vaan ihan oikea järkkäri.

Pönttövuoresta on kuulemma löytynyt joskus ruumis ja siellä kuuluu ääniä...kuulemma, itse en ole koskaan kuullut mitään ihmeellistä. Hienoja kaikuja kyllä tulee.
61233_10150090839515744_684642_n.jpg

61233_10150090839520744_2510656_n.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Urbaanilegendat kertovat suuresta veturivarastosta Pönttövuoren sisällä, sekä umpeen muuratusta sivuraiteesta joka alkaisi noin puolesta välistä tunnelia:rolleyes:

Noniin, nyt alkaa jutut kuulostaa samalta kuin ne Vekaranjärven varuskunnan alla olevasta luolasta kertovat tarinat:D

Vanhat kaivosalueet on myös kiinnostavia, tuolla vähän tarinaa niistä http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2011/05/toukoretkella-kaivoshistoriallinen-osio.html
Sivun loppupuolelta löytyvällä Virtasalmen kuparikaivoksella olen joskus käynytkin hiippailemassa, ei tosin tullut käytyä katsomassa pääsisikö sinne vanhaan kaivoskäytävään. Tuskin, muutenhan sinne kaikki indianajonesit pyrkisi sisään.
 
Elettiin 90-luvun puoliväliä ja asuttiin äitin ja veljen kanssa kolmistaan neljähuoneisessa kerrostalossa. Oli jouluaatto. Isoveljellä oli aina tapana aattona mennä kaverinsa kanssa puolenyön tietämillä pulkkamäkeen laskettelurinteeseen ja niin myös tänä jouluaattona tapahtui. Kello oli noin kymmenen illalla. Oltiin äitin kanssa kaksin ja minä olin nukahtanut olohuoneen sohvalle. Äiti istui vieressäni sohvalla, olohuoneesta ei ollut näkyvyyttä keittiöön väliseinän vuoksi. Ja sitten se alkoi, noin minuutin kestävä hakkaaminen keittiönkaappeihin. Äiti oli painanut kädet mun korville etten heräisi ja onneksi unessa pysyinkin.

Hakkaaminen oli loppunut ja ketään ei ollut missään. Isoveli tuli tunteja myöhemmin kotiin. Olimme muuttaneet kyseiseen asuntoon 90-luvun alussa ja kiinteistövälittäjä kertoi siinä asuneen pariskunnan, miehen tehneen itsemurhan asunnon vessassa ja tarina sai myös vahvistuksen talossa asuvilta muilta asukkailta. Voin sanoa etten ole ikipäivänä pelännyt mitään niin paljon kuin kyseisessä kämpässä olemista. Olin toki lapsi mutta siinä asunnossa oli jotain ihan helvetin pelottavaa. Siellä tapahtui myös paljon muita outoja asioita ja äitikin kertoi usein pelänneensä ja kokeneensa siellä kummallsia asioita. Onneksi äiti kertoi tämän kyseisen jutun minulle vasta kun olin aikuinen ja vuosia siitä, kun tästä asunnosta oltiin muutettu pois.
 
Jahas, uskallankohan mä sitten ees, mielikuvitus alkaa aina laukkaamaan enkä tykkää katsoa kauhuleffojakaan, esim Paranormal activity, koska heti nukkumaan mennessä rupean kuvittelemaan juttuja ja hahmoja milloin mistäkin rievusta... Pilkkopimeä metsä vaikka ihan tutullakin alueella on nounou, en mene läpi jos ei ole pakko :D

Siis, kyllä minäkin saan järkiajattelulla nuo yliluonnollisten tapahtumien "pelot" pois enkä todellakaan usko kummituksiin yms, mutta mielikuvitus on kova harhailemaan, liikaa elokuvia ehkä? Ja pimeässä metsässä taikka sitten siellä tunnelissa pelottaa juurikin enemmän, jos joku hullu hyökkää pimeydestä päälle. Lapsuudesta on jäänyt hassu trauma, nukkumaan mennessä pitää olla kaikki varpaat peiton alla ettei kukaan nappaa, kissa herätti usein saalistamalla peiton alta vilkkuvia varpaita ja unta nähdessä on kiva herätä kun joku/jokin "raatelee" varpaita :D
 
Elettiin vuotta 2007 kun seukkasin yhden likan kanssa tuolta kauempaa. Olin hänellä käymässä ja kävi ilmi että hänellä on mediaalisia kykyjä. Olin reilu vuosi aiemmin aloittanut äänittelemään EVP (Electronic Voice Phenomena) -ääniä ja saanutkin taltioitua "ääniä tuonpuoleisesta". Silti kaikki mitä tämän likan luona tapahtui oli vertaansa vailla siihen mennessä.
Olin ottanut mukaani tikkukaramelleja jotka olin asettanut pöydälle. Seuraavana päivänä katsoin että nyt puuttuu yksi tikkari (olen tarkka ja täsmällinen kaikesta joten tiesin tasan tarkkaan montako niitä tikkareita siinä vielä piti olla). Ihmettelin ja etsin sitä tikkaria kaikkialta mutta en löytänyt mistään. Kerroin asiasta heti sille likalle ja hän sanoi että hänen mummonsa on vienyt sen (kuollut siis) ja se kuulemma maistui mansikalle, ja hän sanoi mummonsa vieneen tavaraa "mukanaan" ennenkin. Ja tiedän että se ei ollut todellakaan mitään kusetusta. Kukaan ei missään välissä olisi voinut tikkaria mun huomaamatta varastaa tai syödä.

Yksi ilta oltiin menossa nukkumaan ja siinä jutellessamme se likka menee aivan veltoksi ja tiedottomaksi, säikähdän aivan saatanasti. Kohta se herää ja sanoo käyneensä rajan tuolla puolella. Samana tai toisena iltana hän näki mummonsa nurkassa eikä uskaltanut katsoa sinne, minä en nähnyt mitään vaikka rupeskin jo pulssi nousemaan pelosta.

Yhtenä iltana taasen istuttiin olohuoneessa ja puhuttiin mm. siitä hänen mummostaan. Yhtäkkiä tunnen että joku on vasemmalla puolellaniläsnä, kysyn likalta onko se sun mummos tuossa ja hän vastaa että on.

Kotiin päästyäni kävin katsomassa oliko niissä mun ostamissa tikkareissa mansikan makua ja löytyihän sieltä sellainenkin tikkari.

Tämmönen tosielämän kertomus tuli mieleen. Onhan noita muitakin pieniä tapauksia mm. heräsin kerran aamuyöllä ja olin vielä hieman unenkin puolella kun joku kuiskaa korvaani mun nimeni, siis kuiskaa kuin joku olisi siinä tässä ja nyt kuiskaamassa mun nimeäni korvan juuressa.

Tällasta. Uskokaa tai älkää mutta kaikki nämä on olleet mulle voimaannuttavia ja vahvoja asioita.
 
Elettiin vuotta 2007 kun seukkasin yhden likan kanssa tuolta kauempaa. Olin hänellä käymässä ja kävi ilmi että hänellä on mediaalisia kykyjä. Olin reilu vuosi aiemmin aloittanut äänittelemään EVP (Electronic Voice Phenomena) -ääniä ja saanutkin taltioitua "ääniä tuonpuoleisesta". Silti kaikki mitä tämän likan luona tapahtui oli vertaansa vailla siihen mennessä.
Olin ottanut mukaani tikkukaramelleja jotka olin asettanut pöydälle. Seuraavana päivänä katsoin että nyt puuttuu yksi tikkari (olen tarkka ja täsmällinen kaikesta joten tiesin tasan tarkkaan montako niitä tikkareita siinä vielä piti olla). Ihmettelin ja etsin sitä tikkaria kaikkialta mutta en löytänyt mistään. Kerroin asiasta heti sille likalle ja hän sanoi että hänen mummonsa on vienyt sen (kuollut siis) ja se kuulemma maistui mansikalle, ja hän sanoi mummonsa vieneen tavaraa "mukanaan" ennenkin. Ja tiedän että se ei ollut todellakaan mitään kusetusta. Kukaan ei missään välissä olisi voinut tikkaria mun huomaamatta varastaa tai syödä.

Yksi ilta oltiin menossa nukkumaan ja siinä jutellessamme se likka menee aivan veltoksi ja tiedottomaksi, säikähdän aivan saatanasti. Kohta se herää ja sanoo käyneensä rajan tuolla puolella. Samana tai toisena iltana hän näki mummonsa nurkassa eikä uskaltanut katsoa sinne, minä en nähnyt mitään vaikka rupeskin jo pulssi nousemaan pelosta.

Yhtenä iltana taasen istuttiin olohuoneessa ja puhuttiin mm. siitä hänen mummostaan. Yhtäkkiä tunnen että joku on vasemmalla puolellaniläsnä, kysyn likalta onko se sun mummos tuossa ja hän vastaa että on.

Kotiin päästyäni kävin katsomassa oliko niissä mun ostamissa tikkareissa mansikan makua ja löytyihän sieltä sellainenkin tikkari.

Tämmönen tosielämän kertomus tuli mieleen. Onhan noita muitakin pieniä tapauksia mm. heräsin kerran aamuyöllä ja olin vielä hieman unenkin puolella kun joku kuiskaa korvaani mun nimeni, siis kuiskaa kuin joku olisi siinä tässä ja nyt kuiskaamassa mun nimeäni korvan juuressa.

Tällasta. Uskokaa tai älkää mutta kaikki nämä on olleet mulle voimaannuttavia ja vahvoja asioita.

Likka vaan vei sen tikkarin ja huomas että oot säikky, pelas vähän sun kaa ku oot tollanen nössö.

Aaveita, lol.
 
Oltiin kaverin kanssa muistaakseni ala-asteella kuudennella luokalla kun tämä tapahtui.
Aiemmin samana päivänä koulussa tuli jostain syystä puhetta spiritismistä ja miten sitä tehdään. Parin kaverin kanssa tietenkin innostuttiin asiasta ja päätettiin saman tien kokeilla sitä meillä koulun jälkeen. Teimme "pelilaudan" itse leivinpaperista ja vesilasista. Päätimme mennä testaamaan tekelettä kotimme vaatehuoneeseen. Alussa jännitti, mutta hyvin pian jännitys raukesi kun mitään ei tapahtunut. Samalla kuulimme kuinka koira alkoi haukkumaan vimmatusti viereisessä huoneessa. Menimme kavereiden kanssa katsomaan, ja näimme kuinka toisen kaverin koira (kaveri asui naapurissa) haukkui tyhjässä huoneessa kuono seinään päin. En tiedä miten koira oli päässyt sisälle, mutta ilmeisesti ovi oli jäänyt raolleen. Mitään syytä mille koira olisi haukkunut ei ollut.
En usko henkimaailman asioihin, mutta ko. tapahtuma oli todella kuumottava.
 
"Ei kulta nyt kun mun päätä särkee/väsyttää/mummo kattoo"
Toi mummo kattoo on varmaan parhaiten toimiva näistä kaikista jos tyyppi on oikeasti niin helposti vietävissä että uskoo siihen. Kyllä mä vielä yritän vaikka päätä särkee tai väsyttää, mutta jos voisin olla varma, että kuollut mummo katsoo, niin taitaisi jäädä väliin siltä erää.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom