800m juoksu

[Pertti 123]

Pertsa oli muuten taas telkkarissa maaottelussa...

Tolla nopeudella ja hoikalla ruumiinrakenteella 1.50 alitus on haarukassa jo kevyellä 800 m harjoittelulla

Kyllähän vaikka sitä miten päin ajattelee, niin kyllä se 800m on varmaan mulle paras matka.

Luonnostaan aika hyvä nopeuskestävyys ja todella taloudellinen askel. Nopeuttakin on kasille jonkin verran, mutta 400m:lle ei riittävästi. Toki 400m:lläkin on vielä parannettavaa paljon ja nopeuskin paranee vielä.

Jos tässä nyt pari vuotta hinkkais tota tehopuolta ja sitä kautta 400m ja 400m aitoja ja sitten kun seinä tulee siinä vastaan, niin ei tartte kuin panostaa kestävyyteen ja ylläpitää muita ominaisuuksia (ja vois siis siirtyä 800m:lle).

Sitä olen miettinyt, että olen turhan iso 800m:lle, vaikka kevyt olenkin. Mutta ei se toki mikään este ole.

 

[Art2]

3-loikka on kysessä, ja yli ei oo päästy kun nipin napin. Vauhditon 5-loikka n.15.20-15.30. 100m virallinen enkka päälle 12.00 20-l.:2.12. Nelosta en oo ihan täydes kunnos koskaan juossu, mutta tänä kesänä olis treeniaikojen puitteis pitäny mennä suurin piirtein 53, nelosen aidat alle 57. 3-loikka olis kyllä se paras laji jos vaan jalat kestäis. Eihän noi nyt kovin kummosia tuloksia ole 22-sarjalaiselle.

Ainiin tietenkin... ajattelin vauhditonta 3-loikkaa

 

[FrancoC]

Totta tuo, että Sinkkonen ei liene paras esimerkki.
Tuli mieleen siitä, että viimeksi kun oli juttua aiheesta
pika vs. kestävyysmatkat ja kuinka ollakkaan kasi :=)
sattui käteen tuo Sinkkosen viimeisin kirja jota tulkitsemalla
silloin päästiin yhteisymmärrykseen.

Onko muuten kellään muulla tietoa tuosta B:n 10.60 tuloksesta?
Olen nimittäin kuullut samanlaisen pukukoppihuhun.

 

[Art2]

Jos olis tilastopajaan tunnukset niin vois kattoa ulkomaisia kilpailijoita www.tilastopaja.com

 

[Olabade]

Meikäläisen mielipiteet miten liikkeelle vetotreeneissä:

Paljon rentoa ja helppoa juoksua lähellä kilpailuvauhteja. Vaikka lyhyin 100-150m vedoin aluksi. (15-30*100m/1') Myöhemmin kaudella sitten pitempiä vetoja. Kovavauhtinen juoksu on saatava taloudelliseksi, ei takomiseksi. Aerobinen harjoittelu tietysti progressiivisesti ja rauhassa aloitellen. Tästä löytyy tietoa varmasti..

Ja eipäs pojat tuomita määrään merkitystä missään lajissa. Hyvin ohjelmoituna kestävyysharjoittelu ei haittaa nopeuden ja voiman kehittymistä juurikaan.

Kyllä 800m, tuo juoksulajeista harjoittelun kannalta mielenkiintoisin vaatii myös kestävyyttä vaikka pidennetty pikajuoksu onkin. Myös nelkun juoksijoille kestävyyden kehittäminen on paikallaan. Kyllä kovimmat nelkun ukot vetää varmasti tonninkin vetoja todella kovaa, eikä suomalaiseen tyyliin varo kaikkea treeniä jossa tulee hiki..

 

[Pertti 123]

Meikäläisen mielipiteet miten liikkeelle vetotreeneissä:

Paljon rentoa ja helppoa juoksua lähellä kilpailuvauhteja. Vaikka lyhyin 100-150m vedoin aluksi. (15-30*100m/1') Myöhemmin kaudella sitten pitempiä vetoja. Kovavauhtinen juoksu on saatava taloudelliseksi, ei takomiseksi. Aerobinen harjoittelu tietysti progressiivisesti ja rauhassa aloitellen. Tästä löytyy tietoa varmasti..

Ja eipäs pojat tuomita määrään merkitystä missään lajissa. Hyvin ohjelmoituna kestävyysharjoittelu ei haittaa nopeuden ja voiman kehittymistä juurikaan.

Kyllä 800m, tuo juoksulajeista harjoittelun kannalta mielenkiintoisin vaatii myös kestävyyttä vaikka pidennetty pikajuoksu onkin. Myös nelkun juoksijoille kestävyyden kehittäminen on paikallaan. Kyllä kovimmat nelkun ukot vetää varmasti tonninkin vetoja todella kovaa, eikä suomalaiseen tyyliin varo kaikkea treeniä jossa tulee hiki..

Kyllähän nelkullekkin pitää kovaa treenata, mutta ei tonnin vetoja kovaa vedetä, jos niitä edes on ohjelmassa. Ne on ne 0-500m/600m, jotka vedetään kovaa. Pääasiassa 0-300m/400m vedoissa ruvetaan kovaa juoksemaan. Toki riippuen yksilöstä ja ohjelmasta.

1000m vedot ja vastaavat pitäs vetää kevyesti, peruskuntoa parannellen, eikä kieli vyön alla. Toki teitä huipulle on monta, mutta veikkaan, että kovat tonnit on vähemmän käytetty.

PS: sori, että tartun tollaseen yksityiskohtaan, mutta en voinut vastustaa...

 

[Olabade]

Mailerivalmentana olikin tarkoitus vähän provosoida.. tonnin vedot yksi parhaita tapoja kehittää hapenottoa ja siitä ei varmasti haittaakaan ole nelkun juoksijalle. Kovalla meinasin että hapenoton vauhti on selkeästi jo suhteellisen kovalla tasolla(<3min/km) Peruskuntoa sitten tasavauhtisilla pidemmillä tai määräintervalleilla!

Itä-blokin maiden varttimailereiden harjoituksissa kestävyys selkeästi tärkeämpänä osa-alueena, kuin täällä suomessa. (kannattaa tutustua, vaikka itse en ole paljoa tietoa löytänyt) Toki voi johtua myös siitä, etteivät suomalaiset ole tarpeeksi nopeita, jolloin sitä puolta pyritään korostamaan enemmän..

 

[Pertti 123]

Tässä jotain ajatuksia, joita olen muodostanut mm. kirjallisuudesta ym. En tunne tuota vauhtikestävyys ja max hapenotto aluetta kovinkaan hyvin, mutta tässä jotain muistikuvia.

400m juoksijan harjoittelun kuuluisi koostu kahdesta "ääripäästä". Eli aerobinen peruskunto, eli lenkillä ja määräintervalleilla hankittava kunto. Eli kehitetään kykyä palautua nopeasti. Muuhun ei 400m juoksija tota aerobista puolta juurikaan tarvitse.

Sitten se toinen pää on teho pää, johon kuuluu nopeus, ja kestävyydestä kun puhutaan, niin selkeesti maitohappoa tuottavat vedot (tehointervallit ja siitä ylöspäin tehoissa).

Mutta tuolta väliltä harjoittelu jätetään pois, eli max hapenottoa kehittävä harjoittelu jätetään pois, koska se "syö nopeutta", eikä sitä yksinkertaisesti tarvitse 400m:llä.

Peruskunto pitää olla, että voi harjotella paljon ja kovaa nopeuskestävyyttä. Aerobisella kunnolla on melko pieni osuus varsinaisessa kilpailusuorituksessa 400m:llä. Kuntoa tarvitaan siis lähinnä harjoittelua varten, sekä palutumiseen kilpailuissa, joissa on alkuerät jne.

 

[Olabade]

Suoriutuakseen 400m juoksun suorituksesta (45-50s) täytyy tuottaa lihaksistossa energiaa mahdollisimman nopeasti ja pitkään tarjolla olevista substraateista.

Tällöin kyetään juoksemaan kovalla teholla koko matka (eli tarkoituksena on tuottaa mahd. paljon laktaattia(=energian vapauttaminen), voimatuoton (=nopeuden) säilyttäminen kovassa happamuudessa on sitten toinen juttu).

Suurin osa energiasta tuotetaan anaerobisesti maitohappoa tuottaen(n. 75%) mutta aerobisen energiantuoton osuus (25%) on merkittävä. Näin hapenoton merkitys on voisi arvioiden olla n. 15% suorituskyvystä.

Hapenoton harjoittaminen aerobisen peruskestävyyden lisäksi ei kuitenkaan vaadi ihmeitä. Perus intervalliharjoittelulla päästään toki hyvään tulokseen tässäkin, mutta en näkisi minään peikkona juuri esim. tonnien vetämistä kerran viikossa peruskuntokauden loppupuolella. Esim juuri kasin kaverit ovat melkein suomen kärkeä nelkullakin..

Itse näkisin, että nopeutta syövät enemmän usein toistuvat nopeuskestävyysharjoitteet suhteellisen suurilla laktaateilla toteutettuna. Tarpeellisia toki nämäkin.Tämä eri ominaisuuksien oikea balanssi juuri tekee nelkun-kasin treenaamisesta haasteellista ja mukavaa!

Eikun vaan Pertti testaamaan, onnistuu sitten se siirtyminen kasillekin helpommin!

 

[Art2]

Suurin osa energiasta tuotetaan anaerobisesti maitohappoa tuottaen(n. 75%) mutta aerobisen energiantuoton osuus (25%) on merkittävä. Näin hapenoton merkitys on voisi arvioiden olla n. 15% suorituskyvystä.

Ajallisesti on noin... maitohappokäymisessä saadaan vapautettua glukoosista vain 2 ATP-molekyyliä kun taas normaalissa hapellisessa sitruunahappokierrossa 38 ATP:tä

Eli sitä parempi, mitä kauemmin pysyy aerobisella puolella.

 

[Olabade]

Kyllä se aerobinen toimii siellä anaerobisen alla suht kovalla teholla loppuun saakka! Eli mitä isompi aerobinen energiantuotto, sitä vähemmän tarvii anaerobista alkumatkasta. Vauhti on kuitenkin niin kova, että pelkästään aerobisella puolella ei taideta pysyä ollenkaan.

 

[Pertti 123]

Esim juuri kasin kaverit ovat melkein suomen kärkeä nelkullakin..

Täytyy muistaa, että 800m juoksijan täytyy myös olla aika nopea ja nopeuskestävyys on monesti kovempi kuin 400m juoksijoilla (ainakin suomessa).

Lähinnä tarkoitan sitä, että on vaikea tossa arvioida mikä on aerobisen kunnon osuus ja mikä nopeuden ja nop. kest.

Tosin eihän tälläkään kaudella 800m juoksijat ole hirveesti 400m tilastoissa juhlineet.

Tää on kyllä mielenkiintoinen aihe (aerobisen puolen merkitys 400m:llä). Olen lukenut nopeus, voima ja nopeuskestävyys jutuista paljon, mutta tosta aerobisesta puolesta juuri 400m:llä ei tunnu olevan pahemmin materiaalia (tai juuri tästä, että tartteeko max hapenottoa ym.).

EDIT: nelkullahan käytetään alussa noita välittömiä energian lähteitä (kuten pikamatkoilla muutenkin) ja sitten siirrytään siihen anaerobiseen. Toki aerobinen siellä taustalla koko ajan.

EDIT2:

Urheiluvalmennus 2005:

400m KP:12,5%, anaerob.glyko 62,5%, aerob.glyko 25%

 

[Olabade]

T

Tää on kyllä mielenkiintoinen aihe (aerobisen puolen merkitys 400m:llä). Olen lukenut nopeus, voima ja nopeuskestävyys jutuista paljon, mutta tosta aerobisesta puolesta juuri 400m:llä ei tunnu olevan pahemmin materiaalia (tai juuri tästä, että tartteeko max hapenottoa ym.).


400m KP:12,5%, anaerob.glyko 62,5%, aerob.glyko 25%

Joo, näkeehän sen jo tuostakin, ettei pääpaino tosiaan ole aerobisella puolella 400m juoksussa. Anaerobinen kapasiteetti on kuitenkin melko rajallisesti harjoitettavissa, ja nopeasti saatavissa huippuunsa. Aerobisen energiantuoton puolella tätä kehittymisreserviä on hieman enemmän.

Suurin rajoite suomalaisten menestykseen kuitenkin tuntuu olevan nopeus..voimatreeneillä, rentoudella, paremmalla nopeusharjoittelulla????

Ota siitä nyt sitten selvä, että mitä pitäisi tehdä ja harjoitella..jokaiselle sopiva kombinaatio..ja vielä sopivilla harjoitteilla. Mutta mukava näitä juttuja on pohdiskella.

 

[Pertti 123]

Suurin rajoite suomalaisten menestykseen kuitenkin tuntuu olevan nopeus..voimatreeneillä, rentoudella, paremmalla nopeusharjoittelulla????

Ota siitä nyt sitten selvä, että mitä pitäisi tehdä ja harjoitella..jokaiselle sopiva kombinaatio..ja vielä sopivilla harjoitteilla. Mutta mukava näitä juttuja on pohdiskella.

Näitä on tosiaan mukava pohdiskella.

Mulla on aika selkeä kuva siitä, miksi 400m ei kulje suomalaisilla.

100m ja 200m on enemmän "in". Ne ovat myös helpompia harjotella ja kilpailla. Eli kevyempiä lajeja.

Monet joiden "pitäs" juosta 400m, juoksee lyhyempiä matkoja. Hyvänä esimerkkinä Tommi Hartonen, jolla olis ollut edellytykset juosta alle 46 sekuntia.

Aika vähän on 400m juoksijoita. Tästä seuraa se, että ei ole kovinkaan montaa lahjakasta juoksijaa radoilla.

Ne jotka Suomessa 400m juoksee ovat liian hitaita (toki tämä on yleistys). Monesti askel on liian lyhyt, eikä juoksu ole rentoa.

400m juoksussa olisi suuri apu porukassa harjottelusta, mutta kaikki treenaa käytännössä yksin.

Valmennuksessakin on varmasti puutteita, kun ei ole tietoa, miten tehdä huippu 400m juoksija (siis käytännön kokemusta).

Tässä nämä mitä tuli äkiseltään mieleen. Onhan näitä tullut mietittyä ja varmaan enemmänkin keksis.

 

[Olabade]

Tottahan se on että monta hyvää nelkun tyyppiä vetää tuolla 21-22s 200m aikoja ja sitten poseeraa tyytyväisenä kun on suomen parhaita..

Mainitsemiesi seikkojen lisäksi ongelmia on junioripuolella..

Minusta pitäisi olla vielä 10-15-vuotiaillakin juoksuryhmä, jossa saisi valmiuksia mille matkalle tahansa (ja tietty muihinkin yu-lajeihin). Ei pitäisi erotella pika- ja kestävyysjuoksijoita ollenkaan, kyllä ne omat kyvyt eri matkoilla hahmottuvat sitten helposti ja ohjelmaa voidaan rukata palvelemaan enemmän päälajissa tarvittavia ominaisuuksia.

Näin tulisi enemmän yleisprinttereitä ja kenties mailereitakin tällaisista keskitason pikajuoksijoista, kun pelko vähän kovempia matkoja kohtaan saataisiin poistumaan. Kyllä USA:n high-school ja yliopiston kasvatit vetää ihan kaikkia matkoja kilpaa, ainakin sinne neloseen asti. Ja maastojuoksua tietysti kanssa..

Valmentajia joilla kokemusta on ei tosiaan paljoa löydy. Tätä en näe kuitenkaan ongelmana. Valmentaja yleensä kasvaa urheilijan mukana, kun ns. kovat tulokset alkavat tulla. Seuraava urheilija sitten on jo helpompi..

Palkkaa vaan valmentajille ja 4-8 urheilijan ryhmä tiukkaan otteeseen..

 

[trainer123]

minkälainen juoksutaktiikka on hyvä?
mitä oon seurannu niin aika tasasesti mennään kumpikin kierros

ajattelin ruveta harrastamaan tätä matkaa
kannataskohan ruveta yu seurassa kasia juoksemaan kun ennätys ehkä 2:30 luokkaa
onko se hyvä tulos 15 v?

 

[Jakeri]

Joo-o, Kuukauden päästä on sitte ensimmäinen koitos, hallissa pm-kisoissa 800m.

Valmentajan ohjelman mukaista harjoittelua takana puolisen vuotta (+aikaisemmin monipuolista liikuntaa). Saa ny nähdä sitten että kuinka menee, 65-75km/vko on tullu kilometrejä juosten, lähinnä pk-harjoituksia. Erilaiset "nopeat/kovat" vedot jääneet vähemmälle, mutta vauhtikestävyyttä on haettu vauhtileikittelyillä ja 5x1000m 165,170,175,180 ja 185 sykkeillä vedot. Toki ihan nopeus harkkaa on ollut mutta vähemmän.

Joo, pitää kattoa että kuinka kovaa pääsee, mutta tavoite olis että alle 2.20. Postailempa sitten että kuinka meni... ;)

 

[Jakeri]

Joo-o, Kuukauden päästä on sitte ensimmäinen koitos, hallissa pm-kisoissa 800m.

Valmentajan ohjelman mukaista harjoittelua takana puolisen vuotta (+aikaisemmin monipuolista liikuntaa). Saa ny nähdä sitten että kuinka menee, 65-75km/vko on tullu kilometrejä juosten, lähinnä pk-harjoituksia. Erilaiset "nopeat/kovat" vedot jääneet vähemmälle, mutta vauhtikestävyyttä on haettu vauhtileikittelyillä ja 5x1000m 165,170,175,180 ja 185 sykkeillä vedot. Toki ihan nopeus harkkaa on ollut mutta vähemmän.

Joo, pitää kattoa että kuinka kovaa pääsee, mutta tavoite olis että alle 2.20. Postailempa sitten että kuinka meni... ;)

(Anteeksi kaikille, kun käyn julkisesti pohdintaa omista treeneistä täällä. Kiinnostaa varmaan tosi paljon.)

 

[maileri94]

Kisaatteko pitemmil matkoil ku kasi. Ite kisaan 2000m.

 

[maileri94]

minkälainen juoksutaktiikka on hyvä?
mitä oon seurannu niin aika tasasesti mennään kumpikin kierros

ajattelin ruveta harrastamaan tätä matkaa
kannataskohan ruveta yu seurassa kasia juoksemaan kun ennätys ehkä 2:30 luokkaa
onko se hyvä tulos 15 v?

Useimmat kasin juoksijat juoksevat ekan kierroksen 2-4 sekunttia kovempaa kuin tokan. Esim. eka 53 ja toka 56. Sinun kannattaisi mennä yu seuraan koska toi 2.30 on ihan hyvä tulos jos et ole ollut valmennuksessa. Sm tasolla tolla ei kyllä pärjää. Otetaan esimerkiksi viime kauden p15 sarjan kärki aika Tegegne Kasahun 1.59. Ja p14 sarjan sm voittaja (Miika Eskuri) juoksi jotain 2.05. 20 sekkaa ajastasi pois niin pärjäät jo Pm tasol. Minä ite alotin yu:n viime kesänä mun kasin aika oli silloin jotain 3 min ja 2 000m aika 7.59. 2000m aika parantui 6.56.66 tekniikan korjaamisella ja kovalla harjoittelulla. Ja viime marraskuussa juoksin kasin 2.25. (olen 14, täytän 15 syyskuussa). Kauden tavoitteet ovat korkealla. Kasi alle 2.10 ja 2000m alle 6 min.

Mitä mieltä muuten ootte. Kannattaisko alkaa tekee 100m vetoja kun ei ole kaupungissa ku 110m suora. Vai kannattaisko tehdä maastossa 200-600m vetoja. Nyt teen viikossa 3 kertaa 1 500 vetoja ja 1 kerran 400 ja 800 vetoja. Myös teen yhen 5-20 km lenkin (aerobisen) per viikko.