5 päivän krapulat

Varsinkin ennen nukkumaan menoa kannattaa tietoisesti valvoa ylimääräisest tunti tai pari (tämä varmistaa, ettei laskuhumalan pahin vaihe iske nukkuessasi) , kitata tänä aikana mahdollisimman paljon vettä ja syödä samalla jotain ( puolikas subi on hyväksi havaittu jos sellainen sattuu lähellä olemaan )
Tuohan on loistava kidutuskeino ainakin omalla mittapuulla. Tuopillinen vettä huiviin kun on menossa maate ja toinen vierelle, jos sattuu vahingossakaan herään. Pahimman laskuhumalan ohi kun nukkuu, niin elämä on paljon helpompaa. Ruualla leikkiminen aamuyöllä on itselle vain mielitekoja. Ei ole ollut vaikutusta aamun oloihin syönkö vai en.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kannattaa harjoitella sitä viinalla läträämistä siten, että kokeilee, missä se oma raja kulkee. Ja tarkoitan rajalla sitä alkoholimäärää, jolla pääsee sopivaan humalaan, mutta välttää seuraavan päivän krapulan kokonaan. Monesti ne baarissa kolmen jälkeen juodut shotit on ihan turhia siinä mielessä, että niistä saa ainoastaan kovemman darran seuraavalle päivälle. Ne nousevat päähänkin vasta silloin, kun on jo sammunut sänkyyn. Minä pystyn naisena juomaan 7 alkoholiannosta (huom annosta, ei tuoppia) ja en saa krapulaa ollenkaan. En siis minkäänlaista. Jos juon 8-9, tulee sellainen pieni parin tunnin päänsärky aamulla ja ehkä hieman niitä masennus/ahdistus-fiiliksiä. Ja sitten, jos juo tuosta enemmän niin menee jo pahimmassa tapauksessa oksentamiseksi ja sikiö-asennossa makaamiseksi. Onhan se tavallaan kivaa ja vapauttavaa vain kiskoa sitä juomista kaksin käsin koko ilta, mutta muullakin tavalla voi alkoholia nauttia, jos haluaa sen krapulan välttää. Ja silti on hauskaa, vaikka vähän kontrolloikin sitä juomistaan illan aikana. Sen juomisensa voi myös ajoittaa niin, että alkaa juomaan enemmän vasta silloin klo 22 jälkeen niin ei tule baarissa väsymys ja nälkä, kun laskuhumala alkaa liian aikaisessa vaiheessa iltaa.

Teen nykyisin ihan samaa. En ole koskaan oksentanut darrassa enkä aio sitä tulevaisuudessakaan tehdä. Itse pystyn miehenä (n. 70kg) juomaan sellaisen 10-11 annosta mietoja ilman sen kummempia oloja, jos ilta alkaa sanotaanko noin 18-20 välillä. Tosin saman fiiliksen saan hankittua jo 5-7 annoksen voimin, niin tätä enempää tulee harvemmin otettua. Herään aina baari-illan jälkeen 8-9 välillä unirytmin takia ja yleensä ekana tulee lapioitua puuroa tai muuta naamari täyteen, niin ei iske alhaisen verensokerinkaan takia sitä darramaista olotilaa. Annoksien määrän ohella tukeva syöminen alkuillasta ja riittävä vedenjuonti, niin tuntuu ettei ole edes käynyt missään.
 
Mitä tässä nyt ketjua lueskellu niin jotenkin hassua miten näinkin yksinkertasesta asiasta pitää tehä älytöntä ylianalysointia..? Jos ryypätään niin ryypätään ja sillä se. Joku vetää sen muutaman bissen illassa ja on tyytyväinen siihen, mutta joku(esim allekirjoittanut) tykkää rehellisistä räkäkänneistä yli kaiken!

Jos törpöttelystäkin pitää tehä joku suunniteltava kohde, niin varmaan parempi jättää se velli sinne kauppaan.

"Tää on niin hauskaa ettei tähän totu
Eikä tää vielä tänäänkään lopu
Hah, mul ei oo huolen häivää
Darra tulee kyllä mutta minä määrään päivän!"
 
Jos ryypätään niin ryypätään ja sillä se. Joku vetää sen muutaman bissen illassa ja on tyytyväinen siihen, mutta joku(esim allekirjoittanut) tykkää rehellisistä räkäkänneistä yli kaiken!
Ehdottomasti samoilla linjoilla. Tapana on itsellänikin vetää alkoholia aina sammumispisteeseen asti eikä minusta olisi menemään kukkahattutätien muottiin että korkeintaan kerran kuukaudessa alkoholia korkeintaan 4-6 annosta kerralla. Pieni määrä kerralla on minulle täysin sama asia kuin olla kokonaan ilman joten silloin kun juodaan niin juodaan kunnolla.
 
Puuh, toissapäivänä tuli riehuunnuttua oikein pitemmän kaavan kautta opiskeluajan muistoja verestellen. Alkuvalmistelut olin tehnyt parin tunnin "juoksentelulla" mettässä auringossa. Lopputuloksena eilinen kului vaakatasossa vatsansisältöjä sisällä pidätellen, jotenkin mystisesti onnistuin pinaattikeiton ja kaks kananmunaa vetämään aamupalaks (?!). Iltaysiltä lähihuoltsikalta jätskiä ja sipsiä, jotka vetäisin melkein jo matkalla. Tänään töissä yrittänyt istua hiljaa yksinään jossain piilossa, koska ei kyennyt muodostamaan yhtäkään positiivista lausetta kenellekään. Kaikki asiakkaat tuntui tuijottavan omituisesti. Salille ei ollut asiaa. Nyt pelottaa mennä nukkumaan... Koko elämä tuntuu täysin randomilta.

Joo, jospa ne ois mun juopottelut taas vähäks aikaa koettu, ei tällaiseen henkiseen ja fyysiseen vuoristorataan kykene ihan lähikuukausina uudestaan. Sievää ja pientä juomista en oo oikein koskaan ymmärtänyt eli olenpa sitten kokonaan ilman.
 
kyllä tässä 30 v toisella puolella krapulat alkaa olemaan niin älyttömiä että koko juomisessa ei ole mitään järkeä. silti muutaman kerran vuodessa tulee otettua aivan tajunnan toiselle puolelle ulottuva kumara. viimeisin kokemukseni viime perjantailta .

klo 18.00-06.00 välisenä aikana juotu luultavasti lähemmäs 30 annosta alkoholia , voi olla enemmänkin. painan 94 kg ja olen fyysisesti ihan hyvässä kunnossa niin tuota viinaa kestää kyllä. arvioni on n. 8-10 tölkkiä kaljaa, ja erilaisia viinoja siihen loput päälle.

krapulapäivä 1.
-herään 5 h unien jälkeen mustelmilla toverillisten painimatsien jäljiltä
-mustelmia ympäri kehoa ja käsi kipeä
-täysi humalatila päällä, pää aivan sekaisin
-on oikeastaan ihan hauskaa ja ruokaakin saan alas
-lähen töihin =D krapula alkaa tulemaan
-työni poikkeavan luonteen takia hoidan välttämättömät hommat ja nukun autossa lopun päivää
-illalla ahdistusta ja huonoa oloa joka lähtee muutamalla oluella
-nukkumaan meno pelottaa niin että unilääke on otettava

krapulapäivä 2.
-yöksi pienempi annos unilääkettä kuin eilen
-surrealistinen olo ja ahdistaa jatkuvasti
-juon pari kaljaa korjatakseni tilannetta
-epätodellinen fiilis ja väsymys jatkuu iltaan
-jalat täysin palautumattomat kun treenasin päivää ennen kännejä ...

krapulapäivä 3.
-taas pienempi annos unilääkettä kuin eilen..seuraava yö jo ilman ?
-ruoka maistuu jo täysin normaalisti
-ahdistus ja morkkis jatkuu vaan päivästä toiseen
-paikkoja särkee
-käyn 6 km kävelyllä joka parantaa oloa

krapulapäivä 4
-herään ahdistavaan oloon ja pyöritän viikonlopun tapahtumia päässä
-fyysinen puoli alkaa olla jo aika ok
-vieläkin sumuinen ja ahdistava olo päässä

luultavasti huomenna rupeaa taittumaan jos vanhat merkit pitää paikkansa. Kyl on hieno laji.
 
kyllä tässä 30 v toisella puolella krapulat alkaa olemaan niin älyttömiä että koko juomisessa ei ole mitään järkeä. silti muutaman kerran vuodessa tulee otettua aivan tajunnan toiselle puolelle ulottuva kumara. viimeisin kokemukseni viime perjantailta .

klo 18.00-06.00 välisenä aikana juotu luultavasti lähemmäs 30 annosta alkoholia , voi olla enemmänkin. painan 94 kg ja olen fyysisesti ihan hyvässä kunnossa niin tuota viinaa kestää kyllä. arvioni on n. 8-10 tölkkiä kaljaa, ja erilaisia viinoja siihen loput päälle.

krapulapäivä 1.
-herään 5 h unien jälkeen mustelmilla toverillisten painimatsien jäljiltä
-mustelmia ympäri kehoa ja käsi kipeä
-täysi humalatila päällä, pää aivan sekaisin
-on oikeastaan ihan hauskaa ja ruokaakin saan alas
-lähen töihin =D krapula alkaa tulemaan
-työni poikkeavan luonteen takia hoidan välttämättömät hommat ja nukun autossa lopun päivää
-illalla ahdistusta ja huonoa oloa joka lähtee muutamalla oluella
-nukkumaan meno pelottaa niin että unilääke on otettava

krapulapäivä 2.
-yöksi pienempi annos unilääkettä kuin eilen
-surrealistinen olo ja ahdistaa jatkuvasti
-juon pari kaljaa korjatakseni tilannetta
-epätodellinen fiilis ja väsymys jatkuu iltaan
-jalat täysin palautumattomat kun treenasin päivää ennen kännejä ...

krapulapäivä 3.
-taas pienempi annos unilääkettä kuin eilen..seuraava yö jo ilman ?
-ruoka maistuu jo täysin normaalisti
-ahdistus ja morkkis jatkuu vaan päivästä toiseen
-paikkoja särkee
-käyn 6 km kävelyllä joka parantaa oloa

krapulapäivä 4
-herään ahdistavaan oloon ja pyöritän viikonlopun tapahtumia päässä
-fyysinen puoli alkaa olla jo aika ok
-vieläkin sumuinen ja ahdistava olo päässä

luultavasti huomenna rupeaa taittumaan jos vanhat merkit pitää paikkansa. Kyl on hieno laji.

Tuossahan kerkeät sopivasti perjantaiksi palautua, joten ei muuta ku kierto alusta :D
 
krapulasta:
-rento elämäntyyli ja asenne auttaa kestämään krapulaa. eli vähän vastuullinen työ, joka ei sisällä liikaa ajattelua ja kiirettä. sitten voi olla sen 5 päivää krapulassa töissä viikonlopun jäljiltä ilman että ahdistus vaivaa.
-asenne auttaa. juomiseenhan on joku syy, jos menee baariin ryyppäämään sen takia että elämäntilanne on sellainen, niin sitten käsittelee asian niin että siellä baarissa ollessa ei mitkään arkihuolet huoleta ja huominen ei paina, ja energiaa riittää siellä baarissa aitoon rennosti ottamiseen oluen kanssa kännipäissään. silloin krapulakaan ei oo mörkö, koska juominen on tehty syystä.
-ei kannata joka viikonloppu juoda, koska sitten joka viikko menee rappiolla ja sit alkaa kyl koko elämä olee aika kummallista. mutta joka toisen viikon jaksaa hyvästä syystä olla riekaleina. ei krapulaväsymystä pidä ruveta ajattelemaan ja ihmettelemään. krapula aiheuttaa itsellä myös unettomuutta, mutta en syö siihen lääkkeitä. oon pyrkiny järjestää muun elämän elämäntilanteelle suotuisaksi, toisinsanoen mahdollisimman stressaamattomat työt ja aivottomat hommat, joka kuitenkin jotakuinkin kiinnostavia. palkka toki on pieni tässä tilanteessa. mutta säätelyksymyksiä. eipä stressi paina ja jaksaa univelassa ja krapulan huonontamassa toimintakyvyssä suoriutua viikostaan läpi, ilman että se huoleton baareissa sillon tällön käyminen pitäisi jättää väliin. sitä rahaa kerkeää tahkoamaan myöhemmin, jos elämäntilanne sitä joskus vaatisi. jos elämäntilanne vaatii jo rahan tahkoamista ja stressaamista, niin en tiedä kannattaako sinne baariin mennä ylipäätään sillon ryypylle? sit krapula ahdistaa ja sitä tulee ajateltua ja hirvee itku että ei ikinä enää.
-krapulassa kannattaa ottaa kotona rennosti, pc-pelejä, lepäilyä, leffaa, mitä nyt ikinä...mut huoleton asenne. mukavia asioita on baarissa myös tapahtunut. siellähän näkyy vastakkaista sukupuoltakin. ehkä joku on tullut juttelemaankin tai muuta kivaa on käynyt. nää positiiviset kokemukset ja muistothan on mukavia. kuka jaksaa oikeesti valittaa jostain krapulasta nyt kun näin miettii?
-krapulaviikon aikana voi käydä treenaamassa vaikka 3 kerta viikkoon, tekee pääkopallekkin hyvää, mutta treenien teho kantsii kyl pitää löysänä ja laiskana, vähän sellasena joogamaisena että pitää huolen siitä ettei ylitä omia rajojaan, eikä oikeestaan mielellään mee lähelle omia rajojaan. sitku treenaa kovaa kehonrakennus treenii krapulaviikolla niin sit kyllä lähtee loputkin yöunet pois ja hermo menee kireeks ja pettää.
-jos tosiaan elämäntilanne on se, että baareissa tulee käytyä, niin kannattaa pitää siitä omasta toimintakyvystä huoli kokoajan, se mielessä pitäen että se on nyt osa elämää käydä siellä baareissa. eli sit muuna aikana kun ei käy baarissa niin meditoi, välttelee röökiä jos pystyy,vetää vitamiineja välttelee kahvia, treenaa, tutkii muita elämän osa-alueita. järjestelee juttuja sillee että hommat on reilassa ku baariin lähtee. jnejne.
-välillä elämässä pitää kestää rankkoja juttuja ja krapulat on sellainen. siitä pitää tehdä muuta elämää järjestelemällä mahdollisimman helppo siedettävä. sit ku asenne on oikee ja meininki kova, ni kuka jaksaa itkeä jotain krapulaa? ottaa rennosti eikä ajattele. syö vitamiinilisää ja juo vettä jne. jos uni ei tuu ni meditoi tai kattoo netistä jotain kiinnostavaa. kuhan ei jää ajattelee sitä krapulan kauheutta niin ei se oo niin kauhee.
-b-vitamiinia kannattaa ottaa purkista krapulaan, alkoholihan vie aivoista b-vitamiinit tyhjiin, noita tosi juoppojahan hoidetaan antamalla niille eri b-vitamiineja. vaikuttaa muistaakseni muistiin toi b-vitamiinivaje.

täytyy sanoo että itellä viime viikolla oli yhtenä yönä joku ihan ihmeellinen unihalvaus ja yöunet on ollu koko viikon jotain 4-6 tuntia pitkiä ja toimintakyky on ollu kyl jotain 20-50% siitä mitä parhaimmillaan vois olla, mut hyvin on menny ku pysyy jämptinä. itellä oli aikasemmin niin stressaava työnkuva että se vaikutti asiaan, esim tollasella univelalla olisin kyllä saanu aivohalvauksen, nyt kun työnkuvaa on sorvattu niin alkaa pystyy univelkasenakin pitämään toimintakykyään yllä. se niinku sattuu ja kirpasee kokoajan mutta ei ahdista.
 
Tossa on ihan saatanasti epähuomioita etten jaksa puuttua edes kaikkiin.

Juomiseen riittää pelkästään se syy että vaan ryyppää, koska alkoholi on koukuttava aine. Vetämättömyys ja krapula taas voi johtua monesta eri asiasta, esim. huonot testotasot. Testotasot piikkaa nousuhumalassa, mutta romahtaa kahta kauheammin krapulassa, ja krapulat saattaa olla erittäin vittumaisia monta päivää.

On tullu vedettyä viinaa testotasot nollan ja kuun välillä monta kertaa, ja sillä on selkeä yhteys krapulaan ja viinansietokykyyn. Sillä ei ole ollut mitään vaikutusta kuitenkaan siihen kuinka paljon tai usein juo, koska viina vaan koukuttaa. Jos on pari kuukautta ryyppäämättä, on helppo olla lähtemästä ulos. Jos taas ryyppää kahtena viikonloppuna peräkkäin, keksii paljon herkemmin jonkun kivan tekosyyn kun tekisi mieli vähän ottaa.
 
Mulla kestää 3-4 vrk krapulat. Ikää reilu 30 vuotta ja juon 2-4 päivänä viikossa. Yleensä juon 2 päivää ja en nuku ollenkaan sinä aikana ja viinaa 40% menee yli 2li traa helposti joka kerta.
 
Juuri tuli kaverin kanssa aiheesta puhuttua että olisi parempi kun juodessa tulisi ensin se krapula. Kuinka moni oikeasti joisi alkoholia jos kaljottelun jälkeen olisi ensin kestettävä se krapula jonka jälkeen ihana humalatila iskee päälle.
Sitä aina ajattelee krapulapäivänä etten juo enää ikinä, mutta parin viikon jälkeen on sopivasti unohtunut se krapulapäivän kaameus ja muistoissa vain kuinka mukavaa se oli olla kännissä, jos uuteen humalaan tulisi aluksi kestää se krapula uudelleen ei houkutus olisi niin suuri =)
 
Itselläni ei kyllä ole koskaan kestänyt darude yhtä päivää kauempaa, muutaman päivän rännienkään jälkeen. Ja tulee kyllä juotua useasti ilman mitään tolkkua ja se yksikin darrapäivä on ollut yhtä helvettiä. Olen huomannut, että mitä useammin juo niin sitä lievemmät darrat tulee, vaikka ottaisi oikein reilustikin kuppia.
 
Juuri tuli kaverin kanssa aiheesta puhuttua että olisi parempi kun juodessa tulisi ensin se krapula. Kuinka moni oikeasti joisi alkoholia jos kaljottelun jälkeen olisi ensin kestettävä se krapula jonka jälkeen ihana humalatila iskee päälle.
Tuohan olisi loistava systeemi. Kun itselläni tuppaa olemaan sellainen save the best for last -elämänasenne, ehkä voidaan myös kutsua nimellä ensin työ, sitten huvi. Ryyppääminen kun on tavallaan kaksiosainen progressi, jossa on krapulaosuus ja humalaosuus, niin itselleni sopisi enemmän kuin hyvin, että se vittumaisempi osuus lusitaan ensin pois ja sitten nautitaan täysin rinnoin :D
 
Olen huomannut, että mitä useammin juo niin sitä lievemmät darrat tulee, vaikka ottaisi oikein reilustikin kuppia
Jos tiputtelee kovin usein, tyyliin useammin kuin kerran viikossa, niin ne darrat alkaa sotkeutumaan siihen, että on jatkuvasti vähän heikko ja väsynyt olo. Sitä ei vaan huomaa samalla tavalla kuin silloin, kun on pidemmän aikaa ottamatta, ja olo on pidemmän aikaa ollut hyvä ja virkeä. Voi kai siinä jotain sopeutumista tulla darrankin suhteen, mutta kyllä näissä vaan vaikuttaa kuitenkin loppuviimein aina juodut määrät, juomien laatu, valvominen, syöminen ja sen sellaiset.
 
Jos tiputtelee kovin usein, tyyliin useammin kuin kerran viikossa, niin ne darrat alkaa sotkeutumaan siihen, että on jatkuvasti vähän heikko ja väsynyt olo. Sitä ei vaan huomaa samalla tavalla kuin silloin, kun on pidemmän aikaa ottamatta, ja olo on pidemmän aikaa ollut hyvä ja virkeä. Voi kai siinä jotain sopeutumista tulla darrankin suhteen, mutta kyllä näissä vaan vaikuttaa kuitenkin loppuviimein aina juodut määrät, juomien laatu, valvominen, syöminen ja sen sellaiset.
No itse kutsun varsinaisesti darraksi vasta sitä kun on huono olo, päätä särkee, oksettaa ja/tai huimaa. Jos nyt on pelkästään pieni alavire niin olen melko tyytyväinen, ettei se "kunnon" darra tullutkaan. Seuraavan päivän väsymystä itse pidän siis ihan normaalina, enkä itse sano krapulaksi edes. Mutta jos tosiaan on pidempään juomatta niin todella helposti tulee tuo kunnon darra, että seuraavana päivänä saa pidättää oksennusta eikä pysty juuri tekemään muuta kuin makoilemaan. Jos taas pidän tasaisen joka viikonlopun ryyppytahdin tai kenties jopa näinä opiskeluaikoina viikollakin tulee juotua, niin tuota kunnon darraa ei vain tule, vaikka kuinka tinuttelisi menemään. En tiedä onko se darraan nähden lieventävä vai pahentava asianhaara jos juo ajallisesti pitkään, mutta tässä juuri tuli juotua yli 16h putkeen (eli klo 20 etkot, siitä baariin klo 23, jatkoille 04 ja lopetettiin seuraavana päivänä klo 12:30) eikä juuri missään tuntunut seuraavana päivänä vaikka kalja oli oikeastaan koko tuon ajan kädessä ja väliin teräviä. Ja itse punnitsin juuri sitä, että johtuuko se siitä, että on tässä viime aikoina ollut se väh. 1krt viikkoon tahti ryyppäämisessä. Ja aina kun juon, juon reilusti.

Olen myös tarkkaillut muita tekijöitä, eli syömistä, nukkumista edeltävänä ja känniyönä sekä juomien laatuja ja määriä. Olen pitänyt ne suhteellisen vakiona, eli niistä en usko ilmiön johtuvan.

Yksi asia millä olen huomannut merkittävänkin vaikutuksen krapulaan on se, että jos ryyppyiltaa edeltää kovat treenit. Vedin yhtenä perjantaina 1,5h punttitreenin ja 2h salibandytreenin perään, niin kyllä humahti tehokkaasti hattuun ja kova kanuuna seuraavaksi päiväksi.
 
Hieno ketju.
noin 25-vuotiaaksi asti tuli juotua sellainen kova känni keskimäärin kaks kertaa viikkoon. Krapula oli joskus hirveä, mutta ei koskaan päiviä kestävä. Perjantaina kun töiden jälkeen kurvas kaupan kautta saunomaan niin kuudelta oli jo hyvässä nousussa ja filmi poikki ennen baariin lähtöä, mutta tappiin asti toki piti vetää tai siihen asti ku jalat kanto. Aamupäivästä ylös ja jos oli kauhea olo niin parit oksennukset, naipasu, syöpäsy ja iltapäivästä kysylyjä kavereille, että joko mennään. Maanantaina töissä ei mitään tietoa mistään krapuloista ja keskiviikkona menojalkaa jo vipattaa.
Sitten se siinä jossain vaiheessa 30 lähestyessä alkoi vauhti hidastua ja kahden rankan ryyppypäivän jälkeen krapula oli yleensä aika helvetin kova ja myös pitkäkestoinen. Muistan ikuisesti sen maanantaiaamupäivän töissä kun jouduin pariinkiin kertaan juoksemaan vessaan ja kollega naureskellen tuumaili, että se alkaa kolmekymppiä kolkutella.
Kolmenkympin jälkeen nuo rankat ryyppyreissut on hiljalleen vähentynyt ja tilalle on tullut sellainen max 10 kaljaa viikossa, 2-4 osassa tahti. Sen huomannu itestä, että jo yks olut iltasella rentouttaa huomattavasti eikä mitään humalatilaa todellakaan tarvi. Pikkuhiljaa nuo vähätkin on vähentyny ja välillä huomaa olleensa pari viikkoa tipattomalla ilman sen kummempaa tarkoitusta. Sen olen myös huomannut, että jos kylille lähtee niin silloin sen kovan humalan todellakin tarvii. Ei niissä yökerhoissa kestä millään selvänä, eikä edes kevyessä humalassa. Eikä sinne kyllä ole muutenkaan tarvetta mennä kun eukkokin jo kotoa löytyy.
Mittarissa on nyt 35 ja yhden kovan ryyppyillan jälkeen olot on samat kuin tämän ketjun avausviestissä.
Tälle vuodelle tuollaiset kunnon kumarat on tullu nautittua kolmesti ja se on ihan riittävästi. Ja ei, ne ei ole uusivuosi, vappu ja juhannus. Ne olin kaikki selvinpäin. :)
 
Tos ku just kelasin, tulin johtopäätökseen, että pahinta viinan otossa ei ole ne vaihtelevat krapulat erilaisine huonoine oloineen, vaan se, että unen huonouden takia henkinen ja älyllinen suorituskyky laskee huomattavasti normaalista joksikin aikaa, esim. muutamaksi päiväksi. Kohdallani ei tässä mielessä edes iälläni ole ollut väliä, vaan se on ollut seurauksena aina. On ihan sitten sama, käykö kaljoilla yhden illan usein, vaikkapa 1-3 kertaa viikossa, vai ottaako kerran kuussa läpi viikonlopun, l-3 päivää putkeen. Tosin, vähän väliä tapahtuvassa kaljoittelussa pää on sumea jatkuvasti, jos siitä tekee elämäntavan.

Edit lis. joksikin aikaa
 

Suositut

Back
Ylös Bottom