Keho käyttää rasvaa mutta ei kovin tehokkaasti, insut on koholla hiilareilla ja hiilarit on aina ensisijainen polttoaine. Miinukaloreilla tämä rasvanpotto paranee, mutta ei toki pääse samalle tasolle kuin ketolla. Sokeri otetaan heti käyttöön kun liikunta on yhtään rasittavaa. Jos taas ollaan plussalla, niin korkeet insut ja korkee hiilari ehkäisee rasvan käytön melkein kokonaan. Miinuksella ollaan aina energiavajeessa, mutta toki vhh/keto asettaa rasvan pääenergianlähteeksi. Hiilarien lisääminen vaihtaa prioriteetin melko nopeaan.
Esim vhh/keto jossa tankataan hiilarisyömisen tavoin, glykogeenit täyttyy, hiilari siirtyy pääosaiseksi energiaksi, riippuen miten kovaa treenataan tai miten paljon syötiin, se ottaa päivän tai kaksi että rasva tulee takaisin pääpolttoaineeksi. Siksi niitä hiilareita syödessä se rasvanpoltto on AINA heikompaa.
Keho käyttää kyllä rasvaa tehokkaasti energianlähteenä ihan riippumatta siitä onko ketoosissa vai ei. Kehon energiavarastothan koostuvat pääosin rasvasta. Rasvan osuus luonnollisestikin lisääntyy, kun muuta (hiilihydraatteja) ei ole.
Tässä vielä tekoälyn yhteenveto aiheesta:
Kehon energianlähteet vaihtelevat rasituksen tehon ja keston mukaan. Alla on selkeä yleiskuva eri tilanteista – tämä on sama perusmalli, jota käytetään liikuntafysiologiassa.
1. Välitön ja hyvin lyhyt rasitus (0–10 s)
Esim. 100 m sprintti, raskas nosto

ATP ja kreatiinifosfaatti (ATP–KP -järjestelmä)
Energia tulee lihaksiin varastoidusta ATP:stä ja kreatiinifosfaatista
Ei vaadi happea
Erittäin nopea mutta loppuu nopeasti
2. Lyhyt, kova rasitus (10 s – 2 min)
Esim. 400–800 m juoksu, HIIT-vedot

Hiilihydraatit (anaerobinen glykolyysi)
Glukoosi ja lihasten glykogeeni
Ei vaadi happea
Tuottaa maitohappoa
Tehokas mutta rajoitetun ajan
3. Keskipitkä–pitkä rasitus (2 min – ~2 h)
Esim. lenkkeily, pyöräily, joukkuepelit

+

Hiilihydraatit ja rasvat (aerobinen aineenvaihdunta)
Hiilihydraatit: nopeampi energianlähde
Rasvat: hitaampi mutta lähes ehtymätön varasto
Vaatii happea
Mitä kovempi teho → enemmän hiilihydraatteja
4. Pitkäkestoinen, kevyt rasitus (>2 h)
Esim. vaellus, ultrajuoksu

Rasvat pääasiallisena energianlähteenä
Rasvahapot ja triglyseridit
Hiilihydraatteja säästetään
Energiantuotto hitaampaa mutta kestävää
5. Erittäin pitkä rasitus tai energiavaje
Esim. paasto, ultrakestävyys ilman ravintoa

+

Rasvat ja proteiinit
Aminohappoja voidaan käyttää glukoosin muodostukseen
Proteiinien käyttö ei ole toivottavaa (lihaskato)
Yhteenvetotaulukko
Pääasiallinen energianlähde
Rasitus
0–10 s
ATP & kreatiinifosfaatti
10 s – 2 min
Hiilihydraatit (anaerobinen)
2 min – 2 h
Hiilihydraatit + rasvat
>2 h
Rasvat
Energiavaje
Rasvat + proteiinit
Tärkeä huomio
Kaikki energianlähteet ovat aina käytössä yhtä aikaa, mutta niiden suhteet muuttuvat rasituksen mukaan.